Joulutauon jälkeen Brysseliin kokoontui 12.1. hiukan järkyttyneitä, mutta samalla päättäväisiä parlamentin jäseniä. Järkytystä aiheuttavat maailmanpolitiikan käänteet ja erityisesti Yhdysvaltain uuden hallinnon linjaukset ottaa Grönlanti haltuun vaikka voimatoimilla. Kaikki valiokuntani olivat koolla ja lisäksi oma sosialidemokraattinen ryhmäni kokoontui eri kokoonpanoissa pohtimaan omia linjauksiamme niin maailmanpolitiikan uusimpiin käänteisiin kuin nyt alkavan täysistuntoviikon päätöksiin.
Tässä kirjeessä:
- Hullu maailma
- Uusia neuvotteluvastuita
- Arvopaperistamisen uudistus talous- ja raha-asioiden valiokunnassa
- Unkarilaiskomissaarilta kyseenalaisia perusteluita
- Tiimissäni uusi harjottelija
- Alkanut viikko
Hullu maailma
Yhdysvaltain hallinnon irrottautuminen sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä ja kansainvälisistä järjestöistä aiheuttaa suurta levottomuutta ja epävakautta, ja vaikutukset ulottuvat vahvasti myös Eurooppaan. Yhdysvaltain isku Venezuelaan ja presidentti Maduron kaappaus Yhdysvaltoihin oli sotilaallisesti onnistunut, mutta kovin heikosti kansainväliseen sopimusjärjestelmään ja kansainväliseen oikeuteen soveltuva teko.
Yhdysvaltain presidentin hallinnon uudet linjaukset, joilla ajetaan suurvaltojen voimankäyttöä uudeksi oikeustavaksi ja jossa julistetaan pienten valtioiden ajan olevan ohitse, herättävät suurta huolta omassa sosialidemokraattien ryhmässäni. Samalla omassa ryhmässämme korostuu eurooppalaisen yhteistyön korostus ja halu tiivistää yhteistyötä laajalla rintamalla.
Hullu maailma, mutta tässäkin maailmassa pärjäämme, jos kykenemme tiivistämään rivimme nopeassa aikataulussa, kuten eräs kokenut ryhmämme jäsen kiteytti.
Presidentti Trumpin tuoreet linjaukset rankaisutulleista pakottavat EU:n vastatoimiin. Yhdysvaltain kaupan vaikeutuessa korostuvat kauppasopimukset muun maailman kanssa. Näissä oloissa EU-parlamentti ei tule hyväksymään USA:n kanssa neuvoteltua uutta kauppasopimusta. Sehän tarjoaisi amerikkalaisyrityksille nollatullit samaan aikaan kun eurooppalaisten yritysten pitäisi laajasti valmis maksamaan 15 prosentin tulleja. Omassa ryhmässäni on vahvasti myös kannatusta voimakkaille muille vastatoimille, kuten amerikkalaisinvestointien rajoittamiselle, amerikkalaisyritysten rajaamiselle pois julkisista hankinnoista sekä amerikkalaisten digiyritysten verottamiselle.
Yksi varma seuraus tähän saakka nähdylle on se, että Mercosur-sopimuksen hyväksymisen kannatus kasvaa kohisten. Sehän loisi yli 700 miljoonan ihmisen maailman suurimman vapaakauppa-alueen.
Uusia neuvotteluvastuita
Olen tullut valituksi teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE) parlamentin pääneuvottelijaksi komission ehdotukselle eurooppalaisesta yrityslompakosta. Pidän tehtävää erityisenä kunniana ja odotan työn alkamista mielenkiinnolla.
Yrityslompakon tavoitteena on helpottaa yritysten ja julkisen sektorin digitalisaatiota, vähentää hallinnollista taakkaa ja vahvistaa EU:n kilpailukykyä. Yrityslompakko tarjoaisi harmonisoidun ja rajat ylittävän välineen sähköiseen tunnistautumiseen, asiakirjojen hallintaan ja turvalliseen viestintään viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että yritykset ja organisaatiot voivat allekirjoittaa ja leimata asiakirjoja sähköisesti, luoda, tallentaa ja lähettää asiakirjoja turvallisesti sekä viestiä sujuvasti toisten yritysten tai eri EU-maiden viranomaisten kanssa. Yrityslompakko mahdollistaisi muun muassa erilaisten sähköisten todistusten ja lupien hallinnoimisen. Laaja käyttöönotto voisi tuoda yrityksille jopa 150 miljardin euron vuotuiset säästöt.
Julkiselle sektorille yrityslompakon hyväksyminen olisi velvoittavaa, yrityksille sen käyttö vapaaehtoista. Aloite liittyy eIDAS-asetukseen ja täydentää kansalaisille suunnattuja digitaalisia identiteettilompakoita.
Pääneuvottelijana ensimmäinen tehtäväni on päättää aloitteen parlamentaarisesta aikataulusta ja käynnistää valiokuntatyö. Valmistelussa pidän tärkeänä laajaa sidosryhmäkuulemista. Tavoitteenani on varmistaa, että yrityslompakko edistää kilpailukykyä ja sisämarkkinoiden toimivuutta kustannustehokkaasti ja turvallisesti.
Arvopaperistamisen uudistus talous- ja raha-asioiden valiokunnassa
Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa (ECON) työ on käynnistynyt täydellä vauhdilla. Viime viikon tärkein teema oli arvopaperistamista koskeva lainsäädäntöuudistus, jossa toimin sosialidemokraattien ryhmän pääneuvottelijana. Raportoija esitteli tällä viikolla mietintöluonnoksensa, ja osallistuin aiheesta myös paneelikeskusteluun. Kokonaisuutena arvioiden luonnoksessa on vielä selvästi parantamisen varaa.
EU kohtaa lähivuosina valtavat investointitarpeet, eikä kaikkea rahoitusta voida kattaa julkisista varoista tai pankkilainoilla. Siksi unionissa tarvitaan toimivampia ja tehokkaampia pääomamarkkinoita. Myös Mario Draghin raportissa on nostettu esiin arvopaperistamisen elvyttäminen yhtenä keinona vauhdittaa investointeja ja monipuolistaa rahoituksen lähteitä.
Arvopaperistamisessa pankkien ja rahoituslaitosten hallussa olevia lainoja ja velkoja kootaan yhteen ja paketoidaan sijoitustuotteiksi, joita sijoittajat voivat ostaa. Tämä voi vapauttaa pankeilta pääomaa uusiin lainoihin kotitalouksille ja yrityksille sekä jakaa luottoriskejä pankkijärjestelmän ulkopuolelle. EU:n nykyinen arvopaperistamissääntely laadittiin finanssikriisin jälkeen, ja se on tarkoituksella varsin varovaista. Osin sääntely voi kuitenkin olla liian tiukkaa, ja komission esittämässä paketissa ehdotetaan maltillisia kevennyksiä erityisesti vakavaraisuussääntöihin.
Samalla on syytä hillitä odotuksia. Erityisesti rahoitusalan puolella arvopaperistamisuudistukseen kohdistuu suuria odotuksia, jotka eivät kaikki ole rahoitusvakauden kannalta realistisia. Arvopaperistamisesta on oikeaa hyötyä silloin, kun se tukee lisälainoitusta reaalitalouteen ja monipuolistaa rahoituksen lähteitä. Jos sitä käytetään lähinnä pankkien taseiden siistimiseen ja pääomavaatimusten kiertämiseen, jää lisäarvo vähäiseksi, ja riskinä on alikapitalisoituneiden pankkien sekä rahoitusjärjestelmän vakauden heikentyminen.
Tavoitteena tulee olla kestävä eurooppalainen arvopaperistamismarkkina, joka vahvistaa rahoitusjärjestelmän monipuolisuutta ja parantaa riskien jakautumista markkinatoimijoiden kesken. Oikein toteutettuna uudistus voi vapauttaa pankeilta pääomaa ja tukea EU:n talouskasvua. Säännöistä ei kuitenkaan saa tulla vapaalippua sääntöjen kiertämiseen. EU:lla ei ole varaa uuteen pankkikriisiin. Siksi on löydettävä tasapainoinen ja toimiva ratkaisu, joka tukee investointeja vaarantamatta rahoitusjärjestelmän vakautta. Näiden tavoitteiden kautta etenen omissa muutosehdotuksissani ja tulevissa neuvotteluissa. Muutosehdotusten määräaika on 27. tammikuuta.
Unkarilaiskomissaarilta kyseenalaisia perusteluita
Lomien jälkeinen työ budjetin valvontavaliokunnassa (CONT) lähti viime viikolla käyntiin unkarilaiskomissaari Olivér Várhelyin kuulemisella. Várhelyi on viime vuosina noussut otsikoihin ennen kaikkea yhteyksistääni pääministeri Viktor Orbániin. Viime syksynä useammat kansainväliset mediat raportoivat väitteistä, joiden mukaan Unkarin EU-edustuston kautta olisi Várhelyin suurlähettiläsaikana toiminut vakoiluverkosto, jonka tavoitteena olisi ollut hankkia arkaluonteista tietoa EU‑instituutioista. Hänen toimintansa komissaarina on yhtä lailla usein heijastanut Orbánin poliittisia intressejä.
Maanantaisen kuulemisen tarkoituksena oli kuitenkin tarkastella komission vastuuvapausmenettelyn puitteissa varainkäyttöä Várhelyin vastuualueella, eli EU:n terveyspolitiikan alalla.
Omassa puheenvuorossani nostin esiin terveyspolitiikkaa toteuttavan EU4Health‑ohjelman rahoituslinjaukset. Viime rahoituskierroksella komissio päätti jättää vuoden 2025 työohjelmasta kokonaan pois toiminta‑avustukset. Kyseisillä avustuksilla on tuettu erityisesti terveysalan kansalaisjärjestöjä, ja niiden puuttuminen onkin johtanut siihen, että monet järjestöt ovat joutuneet irtisanomaan henkilöstöä, sulkemaan toimipisteitä ja keskeyttämään kansalaisille arvokkaita ja tarpeellisia tukipalveluja.
Kysyin komissaarilta, miten hän perustelee päätöstä leikata nimenomaan kansalaisjärjestöjen tuesta. Samalla kun toiminta-avustukset muodostavat vain pienen, noin yhden prosentin osuuden EU4Health-ohjelman kokonaisbudjetista, on niiden vaikutus ollut huomattava. Komission oma väliarvio ohjelmasta osoittaa, että kansalaisjärjestöjen toiminta-avustukset tuottavat merkittävää lisäarvoa: järjestöt saavuttavat tavoitteensa, käyttävät varat vastuullisesti ja tukevat pitkäjänteisesti terveyden edistämistä, terveyserojen kaventamista ja potilaiden oikeuksia. Tätä vasten komissaarin vastaus siitä, että päätös olisi perustunut puhtaasti säästöpaineisiin, ei kuulosta kovinkaan vakuuttavalta.
Vahva ja riippumaton kansalaisyhteiskunta on keskeinen osa demokraattista yhteiskuntaa, joka terveyspolitiikankin alalla tekee korvaamatonta työtä yhteisten tavoitteidemme edistämiseksi. Onkin syytä olla valppaana, jottei kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä päästä murentamaan EU:ssa, kuten olemme komissaarin kotimaassa Unkarissa nähneet tapahtuvan.
Tiimissäni uusi harjottelija
Alkanut vuosi on tarkoittanut myös uusia alkuja. Saimme toimistoomme uuden harjoittelijan kevätkauden ajaksi, kun Jaakko Pakarinen Aalto-yliopistolta aloitti harjoittelunsa. Hienoa nähdä Aalto-yliopiston lahjakkaita kasvatteja; olinhan itse aikoinaan perustamassa yliopistoa ja turvaamassa sille alkuaikojen rahoitusta.
Tässä Jaakon terveiset, ja samalla muistutan, että seuraava haku sosialidemokraattisen parlamenttiryhmän harjoitteluun aukeaa huhtikuussa.
“Moikka! Olen Jaakko, ja aloitin vuoden alussa harjoittelun Eero Heinäluoman toimistossa Euroopan parlamentissa.
Taustani on taloustieteessä, ja erityisesti EU:n talouspolitiikka sekä päätöksenteon käytännöt ovat olleet pitkään omia kiinnostuksenkohteitani. Kevään aikana tarkoitukseni on perehtyä siihen, miten talouspoliittisia asioita valmistellaan ja käsitellään Euroopan parlamentissa käytännössä, Eeron valiokuntatyöstä neuvotteluihin ja arjen työhön.
Eero tunnetaan parlamentissa aikaansaavana meppinä, ja jo ensimmäisten päivien aikana on ollut helppo ymmärtää miksi. Odotan innolla kevättä Brysselissä ja mahdollisuutta oppia parlamentin työstä läheltä osana Eeron tiimiä.”
Alkanut viikko
Tällä viikolla Strasbourgissa parlamentin täysistunnossa EU–Yhdysvallat-suhteet nousevat keskiöön. Viime päivien kansainväliset jännitteet ovat hyvin merkittäviä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut asettaa tulleja maille, jotka ovat sijoittaneet joukkoja Grönlantiin, mikä on herättänyt laajaa huolta kauppasodan kiihtymisestä. EU on korostanut Grönlannin itsehallintoa ja alueellista koskemattomuutta sekä valmistautuu tarvittaessa yhteiseen vastaukseen. Kauppapolitiikkaa ei saa käyttää poliittisen painostuksen välineenä, eikä valtiollista itsemääräämisoikeutta voi loukata. Tärkeää on, että EU-johtajat kokoontuvat tällä viikolla ylimääräiseen Eurooppa-neuvostoon eli huippukokoukseen.
EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteet ovat maailman laajimmat. Tullien ja kaupan esteiden purku on tärkeää talouskasvulle ja vakaudelle, ja käsittelemme aihetta keskiviikkona. Kauppavaliokunnan puheenjohtaja Berndt Lange on jo väläyttänyt, että parlamentti jättäisi EU-US-kauppasopimuksen hyväksymättä. Joka tapauksessa painotamme EU:n strategista autonomiaa ja kykyä toimia itsenäisesti turvallisuus- ja kauppapolitiikassa. Yhdysvaltoihin liittyen vähäinen ei ole myöskään Venezuelan tilanne, joka sekin on asialistallamme.
Parlamentti käsittelee EU–Mercosur-kauppasopimusta, jota pidetään merkittävänä avauksena monenkeskisen kauppajärjestelmän puolustamisessa ja EU:n taloudellisen liikkumavaran vahvistamisessa, varsinkin tällä protektionismin värittämällä aikakaudella. Mercosur tuo Strasbourgiin myös valtavat traktorimielenosotukset, joiden odotetaan alkavan tänään illalla.
Täysistunnossa käsitellään lisäksi Iranin tilannetta, jossa kaduille aktivoituneet kansalaiset ovat kokeneet julmaa ja oikeudetonta hallinnon väkivaltaa. Esillä ovat niinikään Ukrainalle annettava tuki, energiaturvallisuus ja EU:n tulevat budjettiprioriteetit. Myös moni tärkeä työelämäasia etenee tämän viikon äänestyksissä, ja puutumme myös räjähdysmäisesti verkossa levinneisiin syväväärennöksiin ja niiden kautta toteutettuun hyväksikäyttöön. Normaalissa maailmantilanteessa suuria puheenaiheita olisivat vuoden alusta alkanut Kyproksen EU-puheenjohtajuuskausi, sekä Espanjan ja Portugalin 40-vuotisen EU-jäsenyyden juhlistaminen, mutta tässä hetkessä Trump on pistänyt puheenaiheet uusiksi.
Valtavan suuri viikko tulossa, pysytään kuulolla.
Eero