Mennyt viikko oli perinteinen parlamentin poliittisten ryhmien kokousviikko, jossa keskitytään valmistelemaan ryhmän yhteisiä kantoja tulevaan täysistuntoon. Lisäsärmää antoi sosialidemokraattien ryhmäjohdon kahden päivän strategiaretriitti alkuviikosta Antwerpenissä. Ryhmäjohto pohti yhdessä kansallisten valtuuskuntien puheenjohtajien kanssa ryhmän vastausta äärioikeiston ja EPP:n välillä tiivistyvään yhteistyöhön. Yksi asia näyttää varmalta. Edessä on selvästi enemmän vastakkainasettelua kuin mitä europarlamentin aikaisemmassa historiassa on nähty. Viikkoon tosi lisäväriä myös Demokraatin toimittaja, joka seurasi meppinne työtä koko viikon ajan aamusta iltaan.
Tässä kirjeessä:
- Komission vastuuvapaus
- Digieurosta julkislähtöinen ja kriisinkestävä
- Energiajärjestelmiin vahvuutta
- Puolustusteollisuudelle vauhtia
- Harjoittelijoiden viimeinen viikko käynnistyi
- Alkanut viikko
Komission vastuuvapaus
Viime viikolla saimme päätökseen kuulemiset komission vastuuvapaudesta vuoden 2024 EU-budjetin osalta. Olen syksyn mittaan kuullut kolmeatoista komissaaria vastuuvapausneuvottelijana. Maanantaina kuultavana oli budjettikomissaari Piotr Serafin, perinteisesti komissaareista viimeisenä. Nyt vuorossa on itse vastuuvapauspäätöksen sekä päätöslauselman valmistelu, jossa parlamentti linjaa, mitä parannuksia unionin rahankäyttöön tulee vastaisuudessa tehdä. On selvää, että parantamisen varaa on edelleen, esimerkiksi jäsenmaiden valvonnan tehostamiseksi ja oikeusvaltioehdollisuuden lujittamiseksi.
Digieurosta julkislähtöinen ja kriisinkestävä
Takana on vilkas viikko muutosehdotusten parissa talous- ja raha-asioiden valiokunnassa (ECON). Perjantaina oli määräaika digieuroa koskevan mietinnön muutosehdotuksille, joita tuli tietysti valtava määrä. Syynä on ennen kaikkea se, että oikeistolaisen EPP-raportoijan mietintö on kouluarvosanoin enintään välttävä. Jos seuraisimme hänen linjaansa, digieuro voitaisiin unohtaa vuosiksi. Raportoija nojaa ajatukseen, ettei julkista digieuroa tehtäisi ollenkaan vaan yksityissektori hoitaisi homman.
Tosiasia kuitenkin on, että olemme odottaneet jo yli 20 vuotta EU:n yksityisen sektorin ratkaisua, joka vähentäisi kansalaisten riippuvuutta amerikkalaisista palveluntarjoajista, kuten Visasta ja Mastercardista. Siksi uskon, että meidän on edettävä mahdollisimman pian Euroopan keskuspankin (EKP) liikkeellelaskeman digieuron kanssa. Jäljellä olevat kysymykset, kuten käyttörajoitukset, tietosuoja ja käteisen rooli, voidaan kyllä ratkaista poliittisen tahdon löytyessä. Uskon, että Euroopan parlamentin enemmistö jakaa näkemyksen keskuspankkilähtöisestä digieurosta EPP-raportoijan toisinajattelusta huolimatta.
Suomalaisesta näkökulmasta digieuron lainsäädäntöehdotuksesta puuttuu vielä yksi keskeinen elementti, kriisinkestävyys. Epävakaassa geopoliittisessa tilanteessa EU:n on varauduttava erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten pitkiin sähkökatkoihin, kyberhyökkäyksiin tai merenalaisten kaapeleiden rikkoutumisiin. Nämä kriisitilanteet voivat lamauttaa myös rahoitussektorin. Tämän vuoden tapahtumat Espanjassa ja Itämerellä ovat osoittaneet, että näihin kriiseihin varautuminen ei ole pelkkää uhkakuvien maalailua.
Siksi lainsäädäntöön on otettava mukaan selkeät määräykset siitä, miten toimia kriisitilanteissa. Meidän tulee miettiä, miten digieuro toimii internetin kaatuessa, miten käyttörajoja voidaan väliaikaisesti nostaa ja miten tilit siirrettäisiin nopeasti häiriöstä kärsivästä pankista toiseen. Näiden lisäksi tulee pohtia keskuspankkien keinoja puuttua peliin ja millä menettelyin kaikki tämä toimii. Yhdessä Baltian maiden kanssa Suomi onnistui vakuuttamaan muut jäsenmaat varautumisen tarpeellisuudesta, ja ne sisältyvätkin nyt jäsenmaita edustavan neuvoston yhteiseen kantaan. Omilla muutosehdotuksillani ajan samaa linjaa parlamentissa. EU ei voi olla naiivi, vaan meidän on varauduttava paremmin erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin. Maksujärjestelmien toimintavarmuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa on aivan olennaista.
Energiajärjestelmiin vahvuutta
Komissio julkaisi viime viikolla energiaverkkopaketin. Komission tekemä esitys koostuu useammasta eri aloitteesta. Muutoksia esitetään muun muassa energiainfrastruktuuria sääntelevään TEN-E-asetukseen ja uusiutuvan energian direktiiviin. Sen sijaan odotetun teollisuuden vähähiilistämistä vauhdittavan säädöksen julkaisu siirtyi tammikuun loppuun.
Energiaverkkopaketin tavoitteena on vahvistaa EU:n energiajärjestelmän selkärankaa eli verkkoinfrastruktuuria, jotta mahdollistetaan energian toimittaminen tehokkaasti kaikissa jäsenvaltioissa, integroidaan halvempaa puhdasta energiaa ja nopeutetaan sähköistämistä.
Komission ehdotus kasvattaa EU:n valtaa ja ohjausta jäsenvaltioiden rajat ylittävien siirtoyhteyksien osalta. Taustalla on liian vähäiset investoinnit siirtoyhteyksiin etenkin Keski-Euroopassa. Komission mukaan useat jäsenmaat eivät ole pääsemässä vuodelle 2030 asetettuun 15 % siirtoyhteystavoitteeseen. Kiistana on usein yhteisen hankkeiden kustannusten reilu jakaminen. Näihin komissio esittää ratkaisuja.
Rajat ylittävään sähkönsiirtokapasiteettiin on välttämätöntä investoida, jotta entistä monimutkaisemmassa, kasvavan käytön ja uusiutuvaan energiaan nojaavassa sähköjärjestelmässä sähköä voidaan tehokkaasti siirtää sieltä, missä sitä tuotetaan, sinne missä sitä tarvitaan. Yhteydet ovat tärkeitä toimitusvarmuuden osalta ja ne auttavat myös tasoittamaan sähkön hintapiikkejä.
Suurin investointitarve sähköverkkoihin liittyy kuitenkin paikallisin jakeluverkkoihin. Komission arvion mukaan jakeluverkkoihin tulisi EU-maissa investoida 730 miljardia euroa vuoteen 2040 mennessä, jotta voidaan varmistaa, että yhteiskunnan sähköistyminen ja vähähiilistäminen etenee toivotulla tavalla ja sähkön toimitusvarmuus voidaan taata tulevaisuudessa. Paikallisten jakeluverkkojen osalta kehittämisen haaste jää kuitenkin lähinnä kansalliselle tasolle.
Seuraavaksi jäsenmaat ja parlamentti käsittelevät komission ehdotuksia, joten aikaa vielä kuluu ennen kuin näemme päätöksiä.
Puolustusteollisuudelle vauhtia
Saimme viime viikolla parlamentin kolmen valiokunnan (ITRE-SEDE-ENVI) yhteisneuvottelut valmiiksi komission esitykseen puolustusvalmiudesta sekä puolustusinvestointien ja puolustusteollisuutta koskevien edellytysten helpottamisesta. Kyseessä on niin kutsuttu puolustuksen omnibus -paketti, jolla komissio pyrkii yksinkertaistamaan puolustusalaan vaikuttavaa lainsäädäntökehikkoa ja vahvistamaan puolustus- ja turvallisuusalan toimintaedellytyksiä. Pidimme tiistaina neuvottelijoiden kesken viimeisen nk. varjokokouksen, jossa pääsimme sopuun parlamentin kannasta.
Kannatamme suurilta osin komission esittämiä muutoksia kemikaalilainsäädäntöön sekä Euroopan puolustusrahastoon (EDF). Ukrainan olisi mahdollista jatkossa osallistua EDF-hankkeisiin, ja myös uusien puolustushankkeiden testaaminen Ukrainassa olisi mahdollista, jolloin Ukrainan taistelukentän oppeja voisi hyödyntää uusien innovaatioiden kehitystyössä.
Tietyiltä osin komission yksinkertaistamisehdotukset menevät kuitenkin liian pitkälle. Painotamme parlamentin kannassa edelleenkin huippuosaamista ja laatua EDF-hankkeiden arviointikriteereiden osalta. Lisäksi parlamentti haluaa tiukentaa eikä höllentää hankkeiden valintaa ilman kilpailua. EU-rahoitus tulisi jatkossakin kohdistaa kaikista parhaimmille hankkeille.
Sen sijaan oli pettymys, että EPP:n raportoijan painostuksesta valiokunnat eivät tue ehdotusta, että kehittämishankkeita rahoittaville jäsenvaltioille tulisi myöntää pääsyoikeus hankkeiden tulosaineistoon. Mielestäni tiedon jakaminen puolustusvalmiuden puitteissa olisi järkevää, jotta jäsenmaat saisivat pääsyoikeuden rahoittamiensa hankkeiden tuloksiin. Näin toimitaan myös muissakin EU:n rahoitusohjelmissa kuten Horisontissa. Pääsyoikeus tuloksiin ei tarkoita automaattisesti yritysten IP-oikeuksia, vaan esimerkiksi dataa tai prototyyppeihin tutustumista. Kun neuvostossa halutaan tutkimustulosten jakoa jäsenmaille, saimme keskustelussa lävitse periaatteen, että parlamentti on jatkoneuvotteluissa valmis tutkimustulosten avaamiseen, kunhan asiaan esitetään hiukan täsmällisempi malli.
Seuraavaksi ITRE-, SEDE- ja ENVI-valiokunnat äänestävät lopputuloksesta maanantaina 15.12., jonka jälkeen parlamentin kanta tulee täysistunnon hyväksyttäväksi. Sen jälkeen parlamentti on valmis aloittamaan neuvottelut neuvoston ja komission kanssa lopullisesta lainsäädännöstä.
Harjoittelijoiden viimeinen viikko käynnistyi
Tällä viikolla on syyskauden harjoittelijoidemme viimeinen viikko. Mori Näres ja Viggo Kalman ovat olleet arvokkaita osia tiimiämme. EU-tehtävissä on tarjolla monipuolisesti erilaisia harjoittelijamahdollisuuksia esimerkiksi poliittisilla ryhmillä, unionin toimielimillä sekä sidosryhmillä. Näitä kannattaa pitää silmällä ja olla aktiivinen hakuprosesseissa, mikäli haluaa kokemusta EU:lle työskentelystä.
Morin ajatuksia harjoittelusta:
“Harjoittelu meppitoimistossa on ollut hieno kokemus. Se on antanut mahdollisuuden hyödyntää ja syventää omaa osaamista EU-politiikassa, ja erilaisia työtehtäviä on päässyt kokeilemaan oman mielenkiinnon mukaan. Olen päässyt tekemään monipuolisesti erilaisia tehtäviä aina viestinnästä lakiehdotusten seuraamiseen, sekä järjestämään ja osallistumaan erilaisiin tapahtumiin. Brysselistä jää mukaan ystäviä, hienoja kokemuksia Belgiasta ja tietysti parempi ymmärrys Euroopan päätöksenteosta. Mielenkiintoista oli nähdä miten mepit tekevät yhteistyötä suomalaisten sidosryhmien kanssa, sekä tietysti miten lakiehdotukset muokkaantuvat lainsäädännössä. Hyvissä tunnelmissa kohti seuraavia työkokemuksia!”
Kiitos Morille ja Viggolle syksyn yhteistyöstä!
Alkanut viikko
Tällä viikolla olemme koolla vuoden viimeisessä täysistunnossa Ranskan Strasbourgissa. Aiheet ovat suuria ja niitä on paljon. Keskeisimpinä nostoina keskustelemme odotuksista tämän viikon Eurooppa-neuvoston kokoukseen, eli jäsen maiden huippukokoukseen. Sieltä odotetaan ratkaisuja Ukrainan tueksi, erityisesti Belgiassa sijaitsevien Venäjän jäädytettyjen varojen osalta.
Myös romutettu yritysvastuulaki tulee uudelleen äänestykseen, kun neuvotteluissa jäsenmaiden kanssa syntyneelle sovulle haetaan hyväksyntää. Tärkeä äänestys käydään samalla tavalla metsäkatoasetuksesta. Myös trilogineuvottelutulos venäläisestä fossiilienergiasta irrottautumiseksi on äänestyksissä. Paljon on siis asialistalla vielä näin joulun alla.
Seuraava uutiskirje lähtee poikkeuksellisesti tämän viikon perjantaina, sillä ensi viikolla hiljennymme joululoman viettoon. Uutiskirje palaa vuodenvaihteen tauolta 19.1.2026. Töitä tehdään siinä välissäkin, mutta uutiskirjeessä kerrottuna siis palataan vasta tuolloin.
Pysytään kuulolla.
Eero