Viime viikolla on jälleen valmistauduttu tulevan täysistuntoviikon päätöksiin ja äänestyksiin. Omien valiokuntien vastuissa jatkettiin neuvotteluja. Pieniä edistymisiä kirjattiin viikon saanniksi ilman suuria läpimurtoja.
Tässä uutiskirjeessä:
- Tunnelma tiivistyy rahoituskehysneuvotteluissa
- Arvopaperistaminen talousvaliokunnan neuvottelujen keskiössä
- Syöpädiagnoosin ei tule hankaloittaa lainansaantia
- Pohjoiset olosuhteet täytyy huomioida EU:n päästökauppajärjestelmässä
- Vähäpäästöisten tuotteiden kilpailukykyä tulee tukea julkisilla hankinnoilla
- Viime viikonvaihde
- Alkava viikko
Tunnelma tiivistyy rahoituskehysneuvotteluissa
Tulevan seitsemän vuoden rahoituskehysneuvotteluissa tunnelma on tiivistymässä. Lähipäivinä odotetaan puheenjohtajamaa Irlannilta uutta kompromissiesitystä.
Suomen pääministeri Petteri Orpo lähti mukaan kuuden jäsenmaan kannanottoon, jossa vaaditaan satojen miljardien leikkauksia kaikilta sektoreilta komission budjettiesitykseen. Pääministereiden kannanotto tarkoittaisi isoja leikkauksia myös Suomen saamiin maataloustukiin, joten kotimaassa asiassa lähti liikkeelle pienimuotoinen hässäkkä. Nopeassa tahdissa Orpo perääntyi, mutta auki taisi jäädä mikä Suomen todellinen kanta neuvotteluissa on.
Parlamentin Eurooppa-myönteiset ryhmät neuvottelevat vielä viimeisiä hetkiä budjettikannanoton sisällöstä. Budjetin koon osalta parlamentissakin alkaa voittaa harkinta, sillä parlamentin aiemmin esittämiin suuriin menolisäyksiin ei tässä taloustilanteessa ole mahdollisuuksia.
Arvopaperistaminen talousvaliokunnan neuvottelujen keskiössä
Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa on jälleen kiireinen viikko takana. Euroopan parlamentissa käytiin kolmikantaneuvottelu arvopaperistamisesta sekä neljäs epävirallinen varjokokous markkinoiden yhdentymis- ja valvontapaketista (Market Integration and Supervision Package, MISP).
Arvopaperistamisessa neuvottelut ovat siirtymässä ratkaisevaan vaiheeseen. Se on finanssitekniikka, jossa pankit niputtavat lainoja ja myyvät ne eteenpäin sijoittajille. Näin ne vapauttavat pääomaa uusille lainoille yrityksille ja kotitalouksille. Vaikeimmat kysymykset ovat nyt neuvottelujen keskiössä, erityisesti pääomavaatimusten tarkka taso ja valvontarakenteet. Molemmat ovat ryhmämme kannalta keskeisiä kysymyksiä. Vakavaraisuussääntelyn uudistamisessa Euroopan parlamentin ja neuvoston näkemykset eivät ole kovin kaukana toisistaan. Vaikka voimme tukea jonkinasteista maltillista pääomavaatimusten keventämistä, on tärkeää, että vakavaraisuuskehys säilyy riittävän varovaisena ja että pääomavaatimusten kevennykset kohdistuvat ennen kaikkea liiketoimiin, jotka ovat yksinkertaisia, läpinäkyviä ja standardoituja.
Euroopan keskuspankin tuore tutkimus antaa kriittisemmän kuvan arvopaperistamisesta. Pankit eivät käytäkään vapautuneita rahoja yrityslainojen lisäämiseen, vaan maksavat niillä mieluummin osinkoina rahaa omistajilleen. Siksi on olennaista, että lopputuloksena on riittävän varovainen vakavaraisuuskehys.
Toinen keskeinen kysymys on valvontakehys, jossa Euroopan parlamentin ja neuvoston näkemykset eroavat toisistaan merkittävästi. Yhtenäisempien markkinoiden lähestymistavan mukaisesti Euroopan parlamentti kannattaa keskitetympää EU-tason valvontaa. Jäsenmaissa kiinnostus tällaiseen ratkaisuun vaikuttaa kuitenkin olevan melko vähäistä. Tällä viikolla teknisen tason kolmikantaneuvottelussa komission ja jäsenmaiden kanssa valmistellaan seuraavaa poliittista kolmikantaneuvottelua, joka järjestetään 21.10.
MISP-paketista järjestettiin neljäs varjokokous. Päädirektiivin esittelijänä toin pöydälle ensimmäiset kompromissiehdotukset rajatusta määrästä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin (Alternative Investment Fund Managers Directive, AIFMD) kysymyksiä. Keskustelu keskittyi erityisesti konsernin käsitteeseen ja säilytysyhteisöpassiin. Säilytysyhteisöpassi mahdollistaisi rahastonhoitajille yli rajojen toimivan säilytyksen, mikä lisää kilpailua etenkin pienemmillä markkinoilla. Molempien kysymysten osalta on selvästi poliittista halukkuutta edetä, mutta teknisen tason työ jatkuu tulevien viikkojen aikana. Seuraava MISP-paketin poliittisen tason varjokokous järjestetään tämän viikon keskiviikkona.
Syöpädiagnoosin ei tule hankaloittaa lainansaantia
Euroopan komissio avasi julkisen kuulemisen syövästä selviytyneiden oikeudesta tulla unohdetuksi ja oikeudenmukaisesta pääsystä rahoituspalveluihin. Tieteen ja lääketieteen kehitys on johtanut siihen, että yhä useampi ihminen selviytyy syövästä. Aiempi syöpädiagnoosi voi kuitenkin edelleen aiheuttaa esteitä rahoituspalvelujen, kuten asuntolainojen, saamiselle jopa vuosia hoidon päättymisen jälkeen. Aiemman syöpädiagnoosin ei pitäisi vaikuttaa rahoituspalvelujen saatavuuden ehtoihin loputtomasti. Seuraavien vaiheiden valmistelemiseksi on hyvä, että Euroopan komissio kuulee vakuutusyhtiöitä, pankkeja ja muita sidosryhmiä sekä syövästä selviytyneitä, heidän edustajiaan ja lääketieteen alan toimijoita. Näin voidaan saada mahdollisimman kattavasti näkemyksiä tästä tärkeästä aiheesta. Kuuleminen on avoinna 27.10.2026 asti.
Pohjoiset olosuhteet täytyy huomioida EU:n päästökauppajärjestelmässä
Viime viikolla teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (Industry, Research and Energy Committee, ITRE) jätettiin muutosehdotukset komission ehdotukseen uudistaa EU:n päästökauppajärjestelmää. Päävastuuvaliokuntana toimii ympäristön, ilmaston ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta (ENVI), ITRE-valiokunta antaa asiasta lausunnon.
Päästökauppajärjestelmä on EU:n ilmastopolitiikan kulmakivi ja keskeinen väline EU:n päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Komissio esittää nyt uudistuksia, joilla pyritään saattamaan järjestelmä linjaan EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteen kanssa. Komission tavoitteena on huomioida teollisuuden kilpailukyky aikaisempaa paremmin, mutta käytännössä komissio ehdottaa päästövähennysten hidastamista. Suurin vääntö poliittisten ryhmien välillä käydäänkin luultavasti ehdotetusta päästövähennyspolusta. On riski, että päästökaupan ohjausvaikutus eli kannustimet vähäpäästöisiin investointeihin katoavat, jos päästövähennyspolkua loivennetaan.
Nostin muutosehdotuksissani Suomelle tärkeitä asioita esiin. Suomi on erittäin riippuvainen meriliikenteestä tavaraliikenteen osalta maantieteellisestä sijainnistamme johtuen. Talviolosuhteissa liikkumiseen tarvitaan jäävahvisteisia aluksia, jotka painavat enemmän ja kuluttavat enemmän energiaa ja tuottavat siten myös enemmän päästöjä. Jäävahvistetut alukset ovat kuuluneet huojennuksen piiriin ja tätä poikkeusta tulee jatkaa. Komissio on ehdottanut, että nykyinen poikkeus olisi voimassa vain väliaikaisesti eli vuoteen 2035 asti. Omissa muutosehdotuksissani ehdotan poikkeuksen jatkamista vähintään vuoteen 2040 asti, lisäksi tulisi huomioida erikseen myös jäissä kulku, joka myös kuluttaa enemmän energiaa.
Ehdotin myös muutoksia lentoliikenteen kestävien polttoaineiden käytön edistämiseksi, sekä niin kutsutun 95 % biomassasäännön poistamista, jossa laitokset, jotka kattavat yli 95 % energiatarpeestaan biomassalla tippuvat pois päästökaupasta.
ETS-uudistuksen käsittely jatkuu valiokunnissa syksyn aikana.
Vähäpäästöisten tuotteiden kilpailukykyä tulee tukea julkisilla hankinnoilla
Tällä viikolla valiokunnassa on määräaika teollisuuden vauhdittamissäädökseen liittyville muutosehdotuksille. Säädöksen tarkoituksena on vahvistaa eurooppalaista teollisuutta ja ohjata julkisten hankintojen rahat eurooppalaisille yrityksille. Samalla julkisiin hankintoihin lisätään vähäpäästöisyysvaatimuksia esimerkiksi teräkselle, mikä tulee luomaan markkinoita vihreän teollisuuden edelläkävijöille. Tällaista sääntelyä tarvitaan, jotta yritykset, jotka ovat jo investoineet vähäpäästöiseen teollisuuteen, voivat skaalata tuotantoaan ja tuotannolle löytyy kysyntää.
Isoimmat kysymykset säädökseen liittyen ovat moninaiset. Komission ehdotuksessa julkisiin kilpailuihin voisivat osallistua myös kolmannet maat, joilla on vapaakauppasopimus tai muu vastaava sopimus EU:n kanssa. Parlamentin alustava kanta on toisaalta ollut tiukka: vain EU-maiden yritykset voisivat osallistua julkisiin hankintoihin eurooppalaisella tuotannolla.
Tämän lisäksi keskustelua käydään siitä, kuinka paljon eurooppalaisia ja ympäristöystävällisiä materiaaleja julkisesti hankittavissa tuotteissa tulee olla sekä miten nämä määritellään. Kysymys on vaikea, koska toisaalta EU:n julkisten varojen tulisi tukea juuri eurooppalaista tuotantoa ja teollisuutta, mutta toisaalta emme voi palata täyteen protektionismin aikaan Yhdysvaltojen tapaan.
Viikonvaihde
Kotimaan viikonvaihteet ovat parhaimmillaan kansalaisten tapaamisia ja keskusteluja heitä mietityttävistä ajankohtaisista aiheista. Edellisessä viikonvaihteessa näille keskusteluille avautui todella useita tilaisuuksia alkaen lauantain aamupäivän Helsingin ja Uudenmaan sd-piirien järjestöpäivillä Kirkkonummella, jatkuen Länsi-Vantaan demareiden toritilaisuudessa Myyrmäen Paalutorilla sekä Vuosaaren Pokkarin kansalaiskahveilla ja päättyen sunnuntain perinteisille Hakaniemen markkinoille.
Näitä tapaamisia ja kansalaistilaisuuksia väritti vahvasti julkisuuteen noussut uutinen joidenkin kansanedustajien joutumisesta hybridioperaatioiden kohteeksi. Vaikka tiedot tapahtumista ovatkin vielä kovin epämääräisiä, huomasi operaation vaikuttaneen kansalaisten turvallisuudentunteeseen. Tämän seurauksena yksi keskeinen puheenaihe viikonvaihteen tapaamisissa oli Euroopan ja myös kotimaan sisäinen turvallisuus.
Osin tähän keskusteluun viikonvaihteessa liittyi myös huoli siitä, miten eurooppalaisten yhteistyötä tässä uudessa tilanteessa pystytään vahvistamaan; Yhdysvaltain irtautuminen kansainvälisistä vastuistaan on lisännyt Euroopan roolia Ukrainan viidettä vuotta jatkuvan itsenäisyystaistelun tukemisessa, globaali kaupankäynti on muuttunut entistä poukkoilevammaksi erilaisten tullisotien seurauksena ja Lähi-idän kärjistynyt tilanne osoittaa jälleen konkreettisesti, miksi ainakin Euroopan on irtauduttava fossiilisista polttoaineista mahdollisimman nopeasti.
Ja kun viikolla vielä julkaistiin Kokoomuksen ensi vaalikauden leikkauslista, jossa esimerkiksi eläkkeitä ilmoitettiin leikattavan kahdella miljardilla eurolla samaan aikaan, kun hyvätuloisille on annettu miljardiluokan verohelpotukset, niin viikonvaihteen tapaamisista ei todellakaan puuttunut keskustelunaiheita.
Alkava viikko
Tällä viikolla on käynnissä täysistuntoviikko, eli europarlamentaarikot matkustavat Strasbourgiin äänestämään. Äänestyslistalla on muun muassa 115 miljoonan euron puolustusinnovaatio-ohjelma, jonka tarkoitus on antaa nopeaa ja kohdennettua tukea pk-yrityksille. Sen avulla voidaan kehittää ketterästi uusia tuotteita jäsenmaiden puolustuksen vahvistamiseksi. Parlamentti äänestää myös suosituksistaan EU:n ja Kiinan välisen suhteen strategiaan. Nostamme erityisesti kaupan epätasapainon sekä ihmisoikeustilanteen keskeisiksi kysymyksiksi.
Viikonloppuna kierrän Pirkanmaalla. Lauantaina olen tavattavissa Nokialla K-Supermarketilla kello 10 ja Kangasalalla Kirpputorikeskuksella kello 12.
Pysytään kuulolla,
Eero