UUTISKIRJE 38/2026

Lokakuun toinen Strasbourgin täysistuntoviikko on nyt takana. Viikko oli tällä kertaa normaalia rauhallisempi, sillä äänestyksistä puuttui sitä suurta dramatiikkaa, jota viime vuosina olemme muutoin saaneet todistaa. Silti tämä oli tärkeä viikko, sillä parlamentissa pidetyissä trilogineuvotteluissa saimme päätökseen rahoitusmarkkinoiden arvopaperistamista koskevat neuvottelut. Parlamentti ja neuvosto löysivät siis yhteisymmärryksen lainsäädännön sisällöstä.
 
Viikko oli tärkeä sikälikin, että ryhmät aloittivat vaalikauden puolivälissä tapahtuvat ryhmänjohtojen valinnat sekä parlamentin johdon valinnan valmistelut. Kun parlamentin vaalikausi kestää viisi vuotta, ovat parlamentin sisällä kaikki paikat kuitenkin katkolla vaalikauden puolivälissä.

Tässä uutiskirjeessä:

• Sain jatkovaltakirjan ryhmäni johdossa
• Haastavissa arvopaperistamisneuvotteluissa tuloksia
• EU:n kilpailupolitiikan tulee tukea suurempia yrityksiä
• Pakkasenkestävä päästöjenvähennysjärjestelmä tulee mahdollistaa nopeasti
• Valvontavaliokunnassa uusia vastuita
• EU:n tilintarkastustuomioistuin tukee kritiikkiä elpymisrahoituksesta
• Täysistunnon äänestyksiä
  • EU-budjetilla vahvistetaan turvallisuutta ja talouden kestävyyttä
  • Tukea paperiteollisuudesta irtisanotuille
  • Vahvistamme matkustajien oikeuksia
  • Parlamentin mielipiteenvapauden palkinto Kansainväliselle rikostuomioistuimelle
  • Parlamentilta vahva tuki Suomen itärajalle – hallituksen passiivisuudelle loppu
• Seuraavat viikot

Sosialidemokraattinen ryhmäni järjestäytyi uudelleen tiistaina ja keskiviikkona. Ryhmämme puheenjohtajana jatkaa espanjalainen Iratxe Garcia Perez. Hänen uudelleenvalinnallaan on suuri merkitys, sillä Iratxe on johtanut ryhmää jo runsaat seitsemän vuotta ja jatkovaltakirja tuli yksimielisesti. Minunkin jatkolleni ryhmän työvaliokunnassa ja rahastonhoitajan tehtävissä oli yksimielinen tuki. Rahastonhoitajana vastaan ryhmän 20 miljoonan euron budjetista ja 250-henkisen ryhmätoimiston henkilöstö- ja hallintoasioista. 
 
Seuraavaksi alkaa valmistelu parlamentin johdon sekä valiokuntien johdon ja jäsenten valinnoista. Perinteisesti näissä tapahtuu pieniä muutoksia, joten lähiviikot ovat tässäkin mielessä mielenkiintoisia.

Viime viikolla saavutimme poliittisen yhteisymmärryksen arvopaperistamista koskevan sääntelyn uudistamisesta keskiviikkoiltana käytyjen pitkien neuvottelujen päätteeksi. Arvopaperistamissääntöjen uudistaminen on haastava kokonaisuus, sillä siinä pitäisi yhtä aikaa vapauttaa pääomia investointeihin ja samalla varmistaa rahoitusmarkkinoiden riittävä vakaus. Pidän saavutettua lopputulosta kuitenkin tasapainoisena. Uudistuksessa vakavaraisuusvaatimukset ja muut riskienhallintaan liittyvät säännöt on mitoitettu verrattain maltillisesti. Samalla otettiin ensimmäinen askel kohti valvonnan keskittämistä EU-tasolle vahvistamalla Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMAn) ja Euroopan pankkiviranomaisen (EBAn) roolia. Olisimme toivoneet tässä pidemmälle menevää uudistusta, mutta Irlannin EU-puheenjohtajakaudella se ei ollut poliittisesti realistista.
 
Jatkoimme myös keskusteluja markkinoiden yhdentymistä ja valvontaa koskevasta paketista (Market Integration and Supervision Package, MISP) ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyn uudistamisesta. Neuvotteluissa käsiteltiin erityisesti rahoitusvälineiden markkinoita koskevan MiFIR-asetuksen uudistamista. Keskeisiä kysymyksiä olivat mm. kaupankäyntipaikkojen valvonta, keskitetyn kaupankäyntitietojen julkaisupalvelun rooli sekä markkinoiden rakenteeseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan parlamentissa enemmistö vaikuttaa olevan valmis siirtämään kaikki suuret kaupankäyntipaikat ESMAn valvontaan, kun taas jäsenmaiden hallituksia edustavan neuvoston kanta on tältä osin varovaisempi. Keskitetyn kaupankäyntitietojen julkaisupalvelun (consolidated tape, CT) osalta näkemykset jakautuivat enemmän. Palvelu kokoaa eri kaupankäyntipaikkojen tietoja yhteen ja parantaa näin markkinoiden läpinäkyvyyttä. Lopulta mietinnön esittelijän oli kuitenkin tunnustettava, että kunnianhimoisemmalle ratkaisulle on vahvaa tukea. Jää nähtäväksi, miten tämä näkyy uudistuksen lopullisessa sisällössä. Ensi viikolla ESMAn edustajat kutsutaan teknisen tason keskusteluun, jossa käsitellään markkinoiden rakenteeseen liittyviä uudistuksia.

Osallistuin täysistuntokeskusteluun komission varapuheenjohtaja Teresa Riberan kanssa EU:n kilpailupolitiikan tulevaisuudesta ja erityisesti uusista yrityskauppavalvontaa koskevista suuntaviivoista. Ilmaisin puheenvuorossani tukeni hänen linjauksilleen ja nostin samalla esiin paperiteollisuutta jo vuosikymmeniä kohdanneet haasteet. Alan kilpailukyvyn turvaaminen ja työpaikkojen säilyttäminen edellyttävät, että yrityksillä on riittävät edellytykset kasvaa ja saavuttaa tarvittava mittakaava. Viittasin UPM:n ja SAPPIn sopimaan yhteisyritykseen, jota Euroopan komissio parhaillaan arvioi. Korostin, että eurooppalaisen paperiteollisuuden on pystyttävä vastaamaan erityisesti kiinalaisten kilpailijoiden haasteeseen. Tämän vuoksi tarvitsemme eurooppalaisia yhteisyrityksiä ja muita ratkaisuja, joiden avulla voidaan luoda suurempia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä toimijoita.
 
Lisäksi on syytä nostaa esiin myös Euroopan unionin tuomioistuimen tärkeä ratkaisu tietojenkalasteluun liittyvissä maksupetoksissa. Tuomioistuin linjasi 15. lokakuuta 2026, että pankkien on palautettava asiakkaalle viipymättä oikeudettomien maksutapahtumien kautta menetetyt varat myös silloin, kun pankki väittää asiakkaan toimineen törkeän huolimattomasti. Pidän ratkaisua erittäin tervetulleena. Se vahvistaa kuluttajansuojaa tilanteessa, jossa tietojenkalastelu ja muut maksupetokset ovat kasvava ongelma.

Viime torstaina äänestimme teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE) kahdesta autoteollisuuteen liittyvästä lakialoitteesta. Äänestyksessä oli lausunto autoteollisuuden Omnibus-aloitteeseen. Omnibus-aloitteet pyrkivät parantamaan eurooppalaista kilpailukykyä ja vähentämään tarpeetonta sääntelyä.
 
Olen korostanut autoteollisuuteen liittyen, että pohjoisten jäsenmaiden pakkaset aiheuttavat haasteita päästöjenvähennysjärjestelmien kanssa. AdBlue-järjestelmät jäätyvät jo 11 pakkasasteessa, mikä aiheuttaa miljoonien eurojen vahinkoja ei vain Suomessa, mutta koko EU:ssa. Meidän tulee sallia markkinoille pakkasenkestävä vaihtoehto. Tämä on paitsi taloudellinen kysymys, myös huoltovarmuuskysymys pohjoisissa oloissa. Jos rekat eivät liiku järjestelmän vian takia, ei myöskään tavara pääse sinne missä sitä tarvitaan.
 
Lausunnossa on huomioitu asia, mutta asiasta päättää kolme muuta valiokuntaa. Olen tukenut asian huomioimista sekä tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen komissiolle.

Sain talousarvion valvontavaliokunnassa (CONT) neuvotteluvastuulleni oma-aloite mietinnön EU:n taloudellisten intressien suojelemisesta Ukrainassa. EU ja sen jäsenmaat ovat tukeneet Ukrainaa Venäjän hyökkäyssodan alusta lähtien 224,5 miljardilla eurolla. Taloudellisesta tuesta valtaosa on myönnetty lainoina.
 
Ukrainaa on tuettava vahvasti myös jatkossa, mutta samalla on huolehdittava siitä, että EU-varat käytetään tehokkaasti, avoimesti ja tarkoituksenmukaisesti. Mietintö valmistellaan valvontavaliokunnassa, jonka tehtävänä on varmistaa EU:n taloudellisten etujen suojaaminen. Mietinnön tavoitteena onkin vahvistaa EU-rahoituksen valvontaa ja varmistaa, että tuesta saadaan mahdollisimman suuri hyöty Ukrainalle

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tuore kertomus tukee europarlamentaarikkona aiemmin esittämiäni huolia EU:n elpymisrahoituksen vaikuttavuudesta, valvonnasta ja läpinäkyvyydestä.
 
Olen vaatinut komissiolta perusteellista selvitystä siitä, mitä elpymisvälineen sadoilla miljardeilla euroilla on todellisuudessa saavutettu. Tilintarkastustuomioistuimen havainnot vahvistavat huolta siitä, etteivät rahoituksen jakaminen ja muodollisten tavoitteiden täyttyminen vielä takaa todellisia tuloksia tai riittäviä rakenteellisia uudistuksia.
 
Olen myös aiemmin varoittanut siirtämästä elpymisvälineen puutteellista tulosperusteista rahoitusmallia sellaisenaan seuraavaan, vuosien 2028–2034 EU-budjettiin. Tilintarkastustuomioistuimen havainnot antavat lisäpainoa näille vaatimuksilleni vahvistaa EU-varojen käytön valvontaa ja tulosten luotettavaa arviointia ennen järjestelmän laajentamista.
 
Aiemmat kantani siitä, ettei EU-rahoituksen onnistumista mitata jaetuilla miljardeilla vaan sillä, mitä yhteisillä varoilla on todella saatu aikaan, saavat nyt julkaistusta tarkastuskertomuksesta vahvaa tukea. Tätä on jokaisen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen (MFF:n) valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuvan osapuolen syytä arvioida kriittisesti ennen vuosien 2028-34 rahoituskehyksen lopullista käsittelyä.

EU-budjetilla vahvistetaan turvallisuutta ja talouden kestävyyttä

Keskiviikkona hyväksyimme parlamentin kannan vuoden 2027 EU-budjetista, joka on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeinen vuosibudjetti. Parlamentti esittää komission pohjaehdotukseen noin 1,1 miljardin euron lisäyksiä.
 
Suomen näkökulmasta myönteisiä ovat erityisesti 20 miljoonan euron lisäys sotilaalliseen liikkuvuuteen ja 40 miljoonan euron lisäys rajaturvallisuuteen. Lisäksi parlamentti esittää 63 miljoonan euron lisäystä Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmaan ja 260 miljoonan euron lisäystä liikenne- ja energiayhteyksiä kehittävään Verkkojen Eurooppa -välineeseen.
 
Toimin budjettikäsittelyssä valvontavaliokunnan varjoneuvottelijana. Olen tyytyväinen siihen, että parlamentin kannassa vahvistetaan EU-varojen väärinkäytösten torjuntaa. Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) esitetään 10 miljoonan euron lisärahoitusta ja uusia virkoja sekä Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) lisärahoitusta ja neljää uutta virkaa. Lisäksi väärinkäytösten vuoksi takaisin perityille varoille esitetään omaa tulomomenttia, jotta niiden palautumista EU:n talousarvioon voidaan seurata paremmin.
 
Budjettiesityksen myönteisistä painotuksista huolimatta pidän tärkeänä myös EU-menojen kasvun hillitsemistä ja jäsenmaiden maksuosuuksien pitämistä kohtuullisina. Koska budjetin loppusumma kohosi turhan korkealle, en loppuäänestyksessä voinut antaa tukeani ehdotukselle. Kantani oli sama kuin ruotsalaisten ja tanskalaisten demarikollegojen.
 
Parlamentin kannan hyväksymisen myötä neuvottelut jäsenmaiden kanssa voivat nyt alkaa. Lopullinen vuoden 2027 EU-budjetti on tarkoitus hyväksyä vielä loppuvuoden aikana. Samaan aikaan käydään neuvotteluja seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2028-2034. Vuosittaiset EU-budjettineuvottelut käydään nykyisen monivuotisen kehyksen sisällä.

Tukea paperiteollisuudesta irtisanotuille

Hyväksyimme täysistunnossa 1,1 miljoonan euron tuen Suomen paperiteollisuudesta irtisanotuille. Kokonaisuudessaan tukea annetaan 1,8 miljoonaa euroa, josta 735 000 euroa tulee työllisyysalueilta. Se käytetään uudelleentyöllistymisen, kouluttautumisen ja yrittäjyyden tukemiseen. Niin kutsutusta globalisaatiorahastosta maksetaan tukea merkittävän taloudellisen muutoksen takia työnsä menettäneille.
 
Globalisaatiorahaston tuki on kriisitilanteissa tuiki arvokasta, mutta se ei sinällään ison laivan suuntaa käännä. Siksi samanaikaiset toimet eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat tarpeen. Paperiteollisuus käy edelleen läpi merkittävää muutosaikakautta, ja meidän tuleekin sallia suuremmat yhteisyritykset, jotta pärjäämme kilpailussa kiinalaista tuontia vastaan.

Vahvistamme matkustajien oikeuksia

Parlamentti hyväksyi päivitetyt säännöt matkustajien oikeuksien parantamiseksi. EU:ssa tulee käyttöön vakiomuotoinen lomake korvauksien hakemiseen ja vahvistamme liikuntarajoitteisten sekä vammaisten henkilöiden oikeuksia saattajaan. Selvennämme lisäksi korvaussääntöjä, kun lennot varataan välittäjän kautta. Täysi korvaus tulee maksaa matkustajille 14 päivän sisällä.
 
Näillä säännöillä pyritään yhdenmukaistamaan matkustamisen sääntöjä ja vähentämään tarvetta oikeustoimiin. Kyseessä on merkittävä parannus jokaisen eurooppalaisen elämään, sillä nämä säännöt kattavat EU:ssa yhteensä noin 13 miljardia matkaa.

Parlamentin mielipiteenvapauden palkinto Kansainväliselle rikostuomioistuimelle

Euroopan parlamentin vuosittain jakama mielipiteenvapauden Saharov-palkinto myönnettiin tällä kertaa Kansainväliselle rikostuomioistuimelle (ICC). Tuomioistuin tutkii tapauksia ja tarvittaessa syyttää ja tuomitsee henkilöitä, joita syytetään kaikkein vakavimmista kansainvälisistä rikoksista: kansanmurhista, sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja hyökkäysrikoksista. Tuomioistuin täydentää kansallisia tuomioistuimia ja pyrkii varmistamaan, että kaikkein vakavimmat rikokset eivät jää rankaisematta.
 
Palkinnolla teemme tuomioistuimen toimintaa tunnetuksi ja tuemme sitä sen kohdatessa yhä enenevissä määrin uhkia. Esimerkiksi Yhdysvallat on asettanut pakotteita sen tuomareille, mikä on vaikeuttanut heidän yksityiselämäänsä ja vaikuttanut ammatillisiin velvollisuuksiin. EU:n tulee yksiselitteisesti tukea tuomioistuimen toimintaa sekä suojella sen riippumatonta asemaa. Palkinnon myöntäminen on tässä mielessä tärkeä symbolinen ele, mutta sitä tulee seurata konkreettiset teot.

Parlamentilta vahva tuki Suomen itärajalle – hallituksen passiivisuudelle loppu

Hyväksyimme viime viikon täysistunnossa päätöslauselman EU:n itäisten raja-alueiden tukemisesta. Päätös peräänkuuluttaa mahdollisuutta saada uutta, suoraa EU-rahoitusta Venäjän hyökkäyssodan ja itärajan sulkeutumisen aiheuttamien taloudellisten menetysten korjaamiseen. Parlamentin linja poikkeaa Orpon–Purran hallituksen politiikasta erityisesti siinä, että lainarahoituksen rinnalle vaaditaan uutta tukirahoitusta.
 
Parlamentin mukaan EU:n vuosien 2028–2034 budjetissa on osoitettava erityistä lisärahoitusta itäisille raja-alueille. Asianomaisten EU-rahoitusvälineiden määrärahoista voitaisiin kohdentaa jopa 10 prosenttia näiden alueiden tarpeisiin. EU:n rahoitusosuus voisi nousta jopa 95 prosenttiin ja erityisissä turvallisuus- ja infrastruktuurihankkeissa täyteen 100 prosenttiin.
 
Olen jo vuosien ajan vaatinut EU:lle suurempaa vastuunkantoa Venäjän sodan itärajan maakunnille aiheuttamista taloudellisista vahingoista. Olen esittänyt Brexit-sopeutumisrahaston kaltaista erillistä tukivälinettä ja arvostellut komission budjettiesitystä itäisten rajamaiden erityisaseman sivuuttamisesta. Parlamentin päätös vie nyt näitä tavoitteita eteenpäin ja vastaa S&D-ryhmän alueellista oikeudenmukaisuutta, julkisia investointeja ja yhteenkuuluvuutta korostavaa politiikkaa.
 
Orpon–Purran hallitus on jättänyt käyttämättä mahdollisuuksia puolustaa itäisen Suomen asemaa EU:ssa. Kun Venäjän sota on vienyt itärajan maakunnilta markkinoita, investointeja ja työpaikkoja, hallitus on tyytynyt tarjoamaan lähinnä lainamahdollisuuksia. Velalla ei kuitenkaan korvata menetettyä kysyntää, eikä palauteta yritysten uskoa tulevaisuuteen. Suomen olisi pitänyt olla EU:n eturintamassa vaatimassa uutta, suoraa tukirahoitusta. Onneksi aloite tähän on tullut Euroopan parlamentilta, jossa olen asiaa pitänyt esillä jo yli neljän vuoden ajan. Itäisen Suomen elinvoiman puolustaminen vaatii aktiivista talouspolitiikkaa, ei sivustakatsojan roolia. Venäjän sodan kustannuksia ei pidä sälyttää yksin itärajan kuntien, yritysten ja asukkaiden maksettaviksi.
 
Euroopan parlamentin esittämä suora tukirahoitus voisi vähentää yritysten riskejä, vauhdittaa investointeja ja vahvistaa alueen tulevaisuudenuskoa. Lainarahoitustakin tarvitaan, mutta se ei yksinään riitä. Nyt Suomen hallituksen on tartuttava parlamentin avaamaan keskusteluun ja varmistettava, että itäisen Suomen erityistarpeet näkyvät EU:n tulevissa budjettiratkaisuissa.

Tällä viikolla on edustajien kotimaan viikko, mikä tarkoittaa, että Brysselissä on melko hiljaista. Kotimaan viikot on varattu siihen, että edustajat voivat tavata kotimaansa äänestäjiä ja toimijoita. Itsekin vietän siis viikon Suomessa tavaten suomalaisia vaikuttajia.
 
Ensi viikolla on valiokuntaviikko, eli työskentelen kolmen valiokuntani parissa. Lisäksi saan vieraakseni ison joukon kotimaan nuoria, jotka käyvät perehtymässä Euroopan unionin ja parlamentin toimintaan. Olen aina muistuttanut ihmisiä siitä, että paras tapa tutustua EU:n toimintaan on käydä paikan päällä. Nuoria tahdon myös motivoida hakemaan erilaisiin harjoitteluihin EU:ssa, etenkin jos päätöksenteko kiinnostaa urana. Parlamentissa on tarjolla monia erilaisia mahdollisuuksia niin virkamieskoneiston puolella, poliittisissa ryhmissä kuin edustajienkin toimistoissa.
 
Seuraava uutiskirje tuleekin kahden viikon kuluttua.
 
Pysytään kuulolla,
 
Eero