Päättynyttä viikkoa säväytti harvinaisuus: Brysselissä pidetty täysistunto. Muutama parlamentin päätös saatiin näin pois päiväjärjestyksestä. Lisäksi ryhmät olivat koolla ja työ kaikissa valiokunnissanikin jatkui.
Tässä uutiskirjeessä:
- Eurooppalaisten pääomamarkkinoiden syventäminen etenee
- Piensijoittajien asemaa tulee parantaa
- Parlamentti vaatii Venäjän pakkosiirtämien ukrainalaislasten palauttamista
- Parlamentti tukee Euroopan kilpailukykyrahastoa
- Kriisimekanismia tulee vahvistaa
- Uusien puolustusyritysten kasvua tulee tukea
- Vastuuvapauskuulemiset etenevät
- Tuleva viikko
Eurooppalaisten pääomamarkkinoiden syventäminen etenee
Viime viikolla minulla oli ilo osallistua CEPS-ajatushautomon järjestämään tilaisuuteen, jossa keskusteltiin markkinoiden yhdentymistä ja valvontaa koskevasta lainsäädäntöpaketista (Market Integration and Supervision Package, MISP). Paketti koostuu kolmesta laista, ja sen tarkoituksena on syventää unionin pääomamarkkinoita sekä poistaa sen sisäisiä esteitä. Korostin puheenvuorossani, että tarvitsemme kunnianhimoisen uudistuksen, jonka keskiössä on vahvan valvontaroolin saava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA). Jotta viranomainen voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti, sillä tulee olla käytössään riittävät valtuudet, toimivat välineet ja sujuvat menettelyt.
Keskustelut MISP-paketista jatkuivat myös Euroopan parlamentissa. Seuraavat kaksi viikkoa ovat ratkaisevia sen kannalta, saadaanko paketista aikaan kokonaisvaltainen sopu, joka mahdollistaisi äänestyksen 1. joulukuuta. Työtä on kuitenkin vielä paljon jäljellä. Seuraavassa poliittisessa varjoneuvottelijoiden kokouksessa 18. marraskuuta on tarkoitus keskustella mahdollisista kompromissiratkaisuista.
Piensijoittajien asemaa tulee parantaa
Torstaina täysistunnossa äänestettiin myös vähittäissijoittajien asemaa koskevasta RIS-kokonaisuudesta (Retail Investment Strategy). Euroopan kansanpuolueen (EPP), Renew-ryhmän ja äärioikeiston välille neuvoteltu kompromissi kaatui, kun useat näiden ryhmien jäsenet äänestivät neuvottelutulosta vastaan. Täysistunto hylkäsi näin kolmikantaneuvotteluissa saavutetun sovun. On selvää, etteivät oikeistoryhmät pystyneet lunastamaan Renew-ryhmän esittelijälle neuvotteluissa antamiaan lupauksia.
RIS-paketista saavutettu neuvottelutulos ei vastannut tavoitteita. Se ei olisi riittävästi parantanut tavallisten kansalaisten mahdollisuuksia sijoittaa eikä vahvistanut piensijoittajien asemaa. Uudistuksen tavoitteita oli jo heikennetty Euroopan komission alkuperäisestä ehdotuksesta Euroopan parlamentin oikeistoenemmistön ja kolmikantaneuvottelujen seurauksena.
Ryhmäni ei kannattanut pakettia. Olemme kuitenkin edelleen valmiita rakentavaan yhteistyöhön muiden EU-myönteisten ryhmien kanssa. Toivomme, että äänestystulos saa sekä Renewin että EPP:n arvioimaan neuvottelutapaansa ja luo paremmat edellytykset yhteistyölle myös talouspolitiikassa. Tulevat viikot näyttävät, onko heillä tähän valmiutta.
Parlamentti vaatii Venäjän pakkosiirtämien ukrainalaislasten palauttamista
Venäjän helmikuussa 2022 käynnistämästä täysimittaisesta hyökkäyssodasta Ukrainaan on kulunut lähes viisi vuotta, ja sota jatkuu edelleen aiheuttaen raskaita tappioita Ukrainan sotavoimille sekä siviiliväestölle. Venäjä on jatkanut iskujaan ukrainalaisiin asutuskeskuksiin ja siviili-infrastruktuuriin, mukaan lukien energiantuotantoon, mikä on pahentanut siviiliväestön humanitaarista tilannetta. Euroopan unionin on jatkettava Venäjään kohdistuvaa poliittista ja taloudellista painostusta, jotta hyökkäyssota saadaan päättymään.
Yksi sodan vakavimmista seurauksista on ukrainalaislasten pakkosiirtäminen Venäjälle ja heidän asemansa Venäjän miehittämillä alueilla. Lasten siirrot, ukrainalaisen identiteetin tukahduttaminen ja pyrkimykset kasvattaa heidät osaksi venäläistä yhteiskuntaa ovat herättäneet laajaa kansainvälistä huolta. Kyse on vakavasta lasten oikeuksien loukkauksesta, jonka seuraukset ulottuvat pitkälle sodan päättymisen jälkeiseen aikaan. Lasten palauttaminen ja heidän oikeuksiensa turvaaminen ovatkin olennainen osa Ukrainan oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan rakentamista.
Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa vaaditaan kaikkien Venäjän laittomasti karkottamien ja pakkosiirtämien ukrainalaislasten välitöntä, turvallista ja ehdotonta palauttamista Ukrainaan. Parlamentti vaatii Venäjää lopettamaan lasten pakkovenäläistämisen, indoktrinaation ja militarisoinnin sekä palauttamaan lasten mahdollisuuden elää ukrainalaisen kielensä, kulttuurinsa ja identiteettinsä mukaisesti. Lisäksi päätöslauselmassa vaaditaan lisäpakotteita pakkosiirtoihin osallistuvia henkilöitä ja yhteisöjä vastaan sekä vastuullisten saattamista oikeuden eteen. Lasten palauttamista ei myöskään saa käyttää poliittisena neuvotteluvalttina tai sitoa alueellisiin myönnytyksiin. Päätöslauselma hyväksyttiin selvin luvuin: 536 puolesta, 8 vastaan ja 37 tyhjää.
Parlamentti tukee Euroopan kilpailukykyrahastoa
Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) on hyväksynyt kantansa ehdotukseen Euroopan kilpailukykyrahastosta (European Competitiveness Fund, ECF), jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan kilpailukykyä strategisilla aloilla vuosina 2028–2034. Mietintö hyväksyttiin äänin 61 puolesta, 13 vastaan ja 12 tyhjää. Edustajat äänestivät myös neuvottelujen aloittamisesta jäsenmaita edustavan neuvoston kanssa. Kompromissia tukivat S&D-ryhmän lisäksi EPP, Renew, Vihreät sekä osa ECR-ryhmästä. Parlamentin vasemmistoryhmä äänesti aloitetta vastaan.
Kyseessä on seuraavan monivuotisen rahoituskauden yksi keskeisimmistä budjettivälineistä. ECF kokoaa yhteen 14 nykyistä EU:n rahoitusvälinettä neljän politiikkaikkunan alle. Edustajat ehdottavat niiden uudistamista siten, että teollinen kapasiteetti, kilpailukyky ja häiriönsietokyky korostuvat aiempaa enemmän. Valiokunta tukee erillistä puolustustutkimuksen, -kehityksen ja -innovoinnin ohjelmaa sekä Horisontti Eurooppa -polkutoimia, joilla EU-rahoitteisen tutkimuksen tuloksia voidaan viedä markkinoille ja teolliseen käyttöön.
Edustajat haluavat kasvattaa rahaston kokonaisbudjettia 264,35 miljardiin euroon käypinä hintoina, kun komission ehdotus on 234,3 miljardia euroa. Lisäksi valiokunnan kannassa ehdotetaan sitovien vähimmäiskiintiöiden asettamista kullekin politiikkaikkunalle ja alaosioille, kuten digi- ja energiainfrastruktuureille, kriittisille raaka-aineille, puolustusteollisuudelle sekä teollisuuden vähähiilistämiselle. Noin 10,1 miljardin euron joustovara jätettäisiin kuitenkin korvamerkitsemättä ennakoimattomiin haasteisiin vastaamiseksi. Mietintöluonnokseen jätettiin yli 3 000 tarkistusta, joten neuvottelut kompromissista poliittisten ryhmien välillä olivat haastavat.
Teollisuusvaliokunnan edustajat hyväksyivät neuvottelukannan myös uuteen Horisontti Eurooppa -ohjelmaan. Ehdotamme Horisontti Euroopan budjetin kasvattamista komission esittämästä 175 miljardista eurosta 200 miljardiin euroon käypinä hintoina. Valiokunta tukee ohjelman nykyisten neljän pääalueen säilyttämistä: huipputason tiede, kilpailukyky ja yhteiskunta, innovointi sekä eurooppalainen tutkimusalue.
Seuraavaksi valiokunnan neuvotteluvaltuutus on tarkoitus esittää vahvistettavaksi täysistunnossa 23.–26. marraskuuta, jonka jälkeen parlamentti on valmis aloittamaan kolmikantaneuvottelut lainsäädännön lopullisesta muodosta.
Kriisimekanismia tulee vahvistaa
Hyväksyimme viime viikolla parlamentin kannan pelastuspalvelumekanismin jatkoksi selvin lukemin 424 puolesta, 105 vastaan ja 83 tyhjää. Mekanismilla autetaan jäsenmaita, jotka kohtaavat metsäpaloja, tulvia tai muita katastrofeja. Kyseessä on tärkeä työkalu EU:lle, jolla se tukee kansallista kriisivalmiutta, etenkin kun jäsenmaan omat resurssit eivät riitä. Tarkoitus ei ole korvata omia viranomaisia, vaan tukea lisäresursseilla suurempiin katastrofeihin reagoimista.
Viime vuosina Eurooppaa ovat koetelleet yhä laajemmat katastrofit, ja etenkin luonnonkatastrofit ovat yleistyneet ilmastonmuutoksen takia. On tehokkaampaa pitää ylimääräisiä eurooppalaisia, rajat ylittäviä resursseja kuin jokaisen jäsenmaan varautua kaikista suurimpiin hätätilanteisiin. Siksi on perusteltua, että mekanismin rahoitusta kasvatetaan vastaamaan yhä suurempiin haasteisiin. Esitämme siis, että rahoitus nostetaan yli 12 miljardiin euroon komission esittämästä 10 miljardista. Esimerkiksi metsäpaloihin käytettävän torjuntakaluston määrää tulisi kasvattaa, jotta jäsenmaita voidaan tukea väestön- ja ympäristönsuojelussa. Lisäksi rajat ylittävää yhteistyötä tulee syventää terveydenhoidollisissa kriisitilanteissa.
Seuraavaksi parlamentti hieroo asiasta sopua neuvoston ja komission kanssa.
Uusien puolustusyritysten kasvua tulee tukea
Puolustussektorille on tullut monia uusia toimijoita Venäjän aloittaman sodan jälkeen, ja eurooppalaiset puolustusvoimat käyttävät yhä enemmän varoja vahvistaakseen asevoimiaan. Pienempiä toimijoita on syntynyt kysynnän kasvaessa, mutta puolustusalan pienyritysten kasvu on hankalaa. Teknologian kehittäminen ja testaus on ensimmäinen ylitettävä este, mutta sen jälkeen tuote pitää vielä saada hyväksytyksi ja markkinoille. Hyväksyimme parlamentissa mietinnön siitä, miten näiden yritysten kasvua tulisi tukea.
EU tukee nykyään innovaatiotoimintaa usealla rahoitusmekanismilla, joilla tuetaan erityisesti ensimmäisen esteen ylittämistä. Näiden rahoitustyökalujen jatko tulee varmistaa. Kasvaakseen suuremmiksi toimijoiksi yritykset tarvitsevat kuitenkin pääsyn testausympäristöihin ja hankintasopimuksia skaalatakseen tuotantoa. Siksi me edustajat haluamme, että jäsenvaltiot käyttävät suuremman osan puolustusbudjetistaan innovatiivisiin ja disruptiivisiin puolustushankintoihin. On tärkeää, että tuemme näiden teknologioiden kehittymistä EU:ssa, sillä suuri osa hankinnoistamme tulee tällä hetkellä esimerkiksi Yhdysvalloista.
Vastuuvapauskuulemiset etenevät
Viime viikolla talousarvion valvontavaliokunta (CONT) jatkoi vuoden 2025 vastuuvapausmenettelyä kuulemalla Euroopan parlamentin ja muiden EU-toimielinten edustajia niiden varojen käytöstä.
Valiokunnassa käsiteltiin myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kahta erityiskertomusta. Niissä havaittiin puutteita EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen tuloksellisuuden seurannassa sekä elpymisvälineellä rahoitettujen julkishallinnon uudistusten vaikuttavuudessa. Havainnot ovat tärkeitä erityisesti EU:n tulevan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelussa, jossa rahoituksen tuloksellisuudelle on tarkoitus antaa entistä suurempi painoarvo.
Tuleva viikko
Tämä viikko on varattu valiokuntatyölle ja tulevaan täysistuntoviikkoon valmistautumiseen.
Talousarvion valvontavaliokunnassa (CONT) kuullaan komissaareja heidän alaisten osastojen varojen käytöstä vuonna 2025. Tällä viikolla tarkastellaan, miten varoja on käytetty puolustukseen ja turvallisuuteen sekä rajavalvontaan ja muuttoliikkeen hallintaan. Lisäksi arvioidaan EU:n elpymisvälineen varojen käyttöä ja valvontaa.
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE) äänestetään EU:n avaruuslaista, jonka tavoitteena on vahvistaa eurooppalaisen avaruustoiminnan turvallisuutta, kestävyyttä ja kilpailukykyä. Lisäksi käsittelyssä ovat päästökauppajärjestelmän kehittäminen ja sen vaikutukset teollisuuden kilpailukykyyn.
Näiden lisäksi viikkooni kuuluu S&D-ryhmän kokouksia ja tapaaminen eduskunnan suuren valiokunnan jäsenten kanssa ajankohtaisista asioista, ja EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä.

