Disinformaation torjumiseen tarvitaan uudenlaista päättäväisyyttä

Tunteita herättävien valheiden systemaattinen levittäminen ruokkii vastakkainasettelua, aiheuttaa suoranaista väkivaltaa ja heikentää yhteiskuntien vakautta. Ilmiö ei ole uusi, mutta sosiaalisen median aikakaudella ongelma on aikaisempaa vakavampi ja sen torjumiseen tarvitaan uudenlaista päättäväisyyttä.

Keskustelimme Euroopan parlamentin täysistunnossa komission lausunnosta valeuutisten ja disinformaation leviämisestä. Aihe on hyvin vakava, sillä disinformaatiolla, eli tahallisella väärän tiedon levittämisellä, pyritään vaikuttamaan poliittisesti, taloudellisesti tai vaikkapa epäluuloa kansalaisissa aiheuttaen.

Järkyttävä esimerkki disinformaatiolla lietsomisesta on suomalaiseen uusnatsiin yhdistetyt, Englannissa ja Pohjois-Irlannissa kesällä eskaloituneet mellakat.

Pikkutyttöjen kuolemaan johtanut, täysin tuomittava ja kammottava veitsi-isku aiheutti valtaisan mellakoiden aallon. Mellakoita lietsottiin netissä, jossa levitettiin tekijän taustasta väärää tietoa, ja ohjattiin mellakat rasistisiin ja yhteiskuntaa horjuttaviin pyrkimyksiin. Yle ja myös brittimedia BBC ovat uutisoineet laajasti, miten yksi mellakoita lietsonut avainhahmo on suomalainen uusnatsi, joka on toiminut ylläpitäjänä sekä keskustelijana erilaisissa Telegram-ryhmissä, joissa jaettiin mellakoihin kannustavaa materiaalia sekä avoimen rasistista, väkivaltaista ja vihamielistä sisältöä.

On valtaisan hälyttävää, miten yksittäinen, täysin tapahtumista irrallinen, toisessa maassa asuva ja online-maailmassa radikalisoitunut ihminen voi vaikuttaa järisyttävällä tavalla disinformaation keinoin. Tapahtunut on myös vahva esimerkki siitä, miksi sosiaalisen median jättien toimintaan tarvitaan lainsäädäntöä, ja sen toimivuutta pitää valvoa.

On selvää, etteivät digi- ja somealustat suhtaudu riittävällä vakavuudella rooliinsa disinformaation levittämisessä. EU sääti viime kaudella digitaalisia palveluita koskevan lain, joka velvoittaa erittäin suuret digialustat ryhtymään toimiin disinformaation torjumiseksi esimerkiksi merkitsemällä tai poistamalla sisältöä. Tämän vuoden kesällä on kuitenkin ilmennyt, että alustat ryhtyivät vähiten toimiin maahanmuuttajiin kohdistettujen disinformaatioviestien suhteen. Esimerkiksi YouTuben että TikTokin toimenpideprosentti maahanmuuttajiin liittyvään disinformaatioon oli 0. Telegram taasen ei ole listattu EU:n suuren digialustojen luetteloon, sillä sen käyttäjämäärä ei ylitä 45 miljoonan käyttäjän kuukausittaista rajaa. Uskomatonta on, että erityisesti disinformaation, rikollisen toiminnan, autoritääristen voimien ja ääriryhmien leviämisestä tunnettua viestipalvelua ei ole onnistuttu saamaan EU:n sääntöjen piiriin.

Meillä päättäjillä on tässä tärkeä tehtävä. Kun uusi komissio aloittaa työnsä ja ryhtyy tekemään ehdotuksia uudeksi EU-lainsäädännöksi, on disinformaatioon puuttumisen oltava yksi tärkeistä asioista.

Suomella ei ole luovutussopimusta Britannian kanssa, sillä Britannia allekirjoitti poikkeuksen yleiseurooppalaista sopimusta vastaan vuonna 2021 Brexitin jälkeen. BBC:n tietojen mukaan Suomen poliisi on tietoinen vihaa ja väkivaltaa lietsovasta uusnatsista, muttei kommentoi asiaa tässä vaiheessa enempää. Tapaus on osoitus siitä, miten ääriliikkeiden toiminta ei tunne valtiollisia rajoja, ja miten verkossa leviävälle rikollisuudelle on laitettava eurooppalaiset esteet. Samaan aikaan meidän tulee koko Euroopassa vahvistaa julkista tiedonvälitystä, sekä pitää huolta niin julkisten yleisradioyhtiöiden kuin kaupallisen tiedonvälityksen toimintaedellytyksistä ja kansalaisten medialukutaidosta.

Scroll to Top