fbpx

Jopa 5% maailman bruttokansantuotteesta pestään vuosittain: CEPS-ajatushautomo ehdottaa MEP Eero Heinäluoman johdolla uusia suosituksia yksityiselle ja julkiselle sektorille rahanpesun torjumiseksi EU:ssa

Tapahtuma: ”Rahanpesun torjunta EU:ssa: Nyt on aika vakavoitua”, 28. tammikuuta klo 10.30-11.30 CET. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: https://www.ceps.eu/ceps-events/combating-money-laundering-in-the-eu-time-to-get-serious/

Jopa 2–5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta pestään vuosittain kansainvälisessä rahanpesussa. Määrästä vain 1,1 prosenttia jää rahanpesun torjunnan myötä kiinni. Rahanpesun torjuntaan sisältyy veronkierron, terrorismin, ihmiskaupan, elinkaupan, valtioiden ja yritysten lahjonnan torjunta sekä huumekaupan ja muun laittoman toiminnan pysäyttäminen. Joka päivä EU-maissa pestään arviolta yli 400 miljoonaa euroa rahaa, joten uusia ja järeämpiä toimia tarvitaan nopeasti.

Pankit ja muut rahalaitokset täyttävät päivittäin tuhansia epäilyttäviä tapahtumia koskevien ilmoitusten raportteja, mutta rahanpesun selvittelykeskukset seuraavat niistä vain muutamia. Tämä voi johtua valmiuksien, kapasiteetin tai jopa poliittisen ohjauksen puutteesta. Samaan aikaan rahanpesun laajuus ja keinot ovat lisääntyneet, erityisesti teknologisen kehityksen myötä. Nykyiset rahanpesun vastaiset säännökset ovat valitettavasti olleet vaikuttavuudeltaan riittämättömiä.

CEPS julkaisee uuden raportin “Rahanpesun torjunta EU:ssa: Nyt on aika vakavoitua” torstaina 28.1. Raportissa esitellään tärkeimmät suositukset uusiksi rahanpesun vastaisiksi toimiksi.

Raportti suosittelee muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

  • Sallitaan yritysten kehittää ja käyttää riskipohjaisia ​​järjestelmiä tehokkuuden parantamiseksi. Yksityinen sektori on eturintamassa rahanpesutapausten havaitsemisessa ja tietojen välittämisessä viranomaisille – kovin kustannuksin ja monien miljoonien eurojen sakkojen uhalla. Nyt tarvitaan puitteet turvalliselle tiedonvaihdolle julkisen ja yksityisen sektorin välillä samalla noudattaen sovittuja valtuuksia, tietosuojaa ja vapaata kilpailua.
  • Korjataan rahanpesun sääntelykehys sekä sen myötä valvonnan puutteet. Euroopan unionin jäsenvaltiot kannattavat ajatusta EU:n laajuisen rahanpesua estävän valvontaviraston perustamisesta. Tarvitsemme täysin uuden lähestymistavan, joka perustuu EU:n suhteellisuusperiaatteisiin ja johon sisältyy perusteellinen hyöty-/kustannusanalyysi rahanpesua koskevista säännöistä. Tämä voisi ohjata mitattavaan ja tehokkaampaan riskipohjaiseen lähestymistapaan.
  • Valvontatasolla EU:n jäsenvaltioiden on vastattava kansallisista puitteista ja virtaviivaistettava rahanpesun torjunnan valvontarakenteita. Rahanpesun valvonta edellyttää useiden valvontayksiköiden, rahoitusalan toimijoiden, rahanpesun selvittelykeskusten ja lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä. EU:ssa tämä tarkoittaa yli 100 eri tahoa, jotka tekevät yhteistyötä ja jakavat tietoja.
  • Todellinen pullonkaula rahanpesun estämisen tehokkuudessa on jäsenmaiden rahanpesun selvittelykeskuksissa, jotka on nimetty käsittelemään sekä käteistapahtumaraportteja että epäilyttäviä toimintoja koskevia ilmoituksia. Rahanpesun selvittelykeskukset on järjestetty ja resursoitu hyvin eri tavoin eri jäsenvaltioissa. Rahanpesun selvittelykeskusten välisen yhteistyön lisääminen on vielä kiireellisempiä toimi kuin yhden uuden valvontaviraston perustaminen. Samalla nousee kysymyksiä EU:n toimivallasta. Tarvitaan yksi toimintamalli epäilyttäviä tapahtumaraportteja varten rahanpesun selvittelykeskusten käyttöön.
  • Lopullisten, tosiasiallisten edunsaajien rekisterit on pantava täytäntöön paljon paremmin ja oikeushenkilötunnuksia on käytettävä laajemmin tunnistamisen helpottamiseksi.


Eero Heinäluoma, Euroopan parlamentin jäsen ja CEPS-työryhmän puheenjohtaja, sanoo:

”Pestyillä rahoilla rikolliset hankkivat jalansijaa yhteiskunnissamme, syrjäyttävät rehellisiä yrittäjiä ja väistävät verovastuita. Tarvitsemme muutoksen välinpitämättömyyden asenteissa ja paremmat työkalut viranomaisille rahanpesun lopettamiseksi.

CEPS:n raportti osoittaa ongelman vakavuuden ja laajuuden, mutta myös sen, että muutos on mahdollinen. Direktiivien sijaan tarvitaan sitovaa lainsäädäntöä ja sen yhtenäistä toteuttamista koko EU:ssa. Myönteistä on, että myös finanssimaailma toivoo yhtenäistä lainsäädäntöä ja sen johdonmukaista toteuttamista kaikissa EU-maissa.

EU-parlamentissa on laaja sitoutuminen uudistuksiin. Parlamentissa toivotaan myös kansallisten toimijoiden parempaa yhteistoimintaa ja EU-tason viranomaista, joka varmistaisi rahanpesun vastaisten toimien yhdenmukaisuuden.

Systeemin uudistaminen on välttämätöntä, sillä tällä hetkellä tehtävä laaja valvontatyö syö resursseja, mutta johtaa kovin vaatimattomiin tuloksiin. Pelkästään suurimpien pankkien arvioidut hallintokulut nousevat miljardeihin ja samaan aikaan rahanpesusta saadaan kiinni vain reilu prosentti.

Rahoituslaitosten vastuiden ohella on aika puhua myös yritysten tilintarkastuksen vastuista. Tilintarkastusyhtiöiden roolia on syytä sitäkin käydä lävitse, kun rahanpesusta halutaan eroon.”

CEPS:n toimitusjohtaja ja CEPS-työryhmän esittelijä Karel Lannoo jatkaa:

”Tarvitsemme tehokkaampaa yhteistä lähestymistapaa rahanpesun torjunnassa. Tutkan alla on useita miljardeja vuosittain. Euroopan on aika ryhtyä vakaviin toimiin rahanpesun torjumiseksi, mikä edellyttää toimia kaikilla hallinnon tasoilla. Myös yksityisellä sektorilla ja pankeilla on valtava rooli. Helpot ratkaisut on jo nähty.

Raportti on Euroopan johtavan ajatushautomo CEPS:n asiantuntijatyöryhmän työ, jonka puheenjohtajana toimii Euroopan parlamentin jäsen, entinen valtiovarainministeri Eero Heinäluoma. Työryhmään osallistui monipuolinen joukko yksityisen ja julkisen sektorin asiantuntijoita. Esittelijöinä toimivat Karel Lannoo ja asianajaja Richard Parlor CEPS:tä.

Tiedustelut:

Eero Heinäluoma, Euroopan parlamentin jäsen ja työryhmän puheenjohtaja: eero.heinaluoma@europarl.europa.eu

Media ja lehdistö: Maria Loima, erityisavustaja, maria.loima@europarl.europa.eu, +358440863183

Vieritä ylös