Valiokuntaviikko käynnisti paluun pääsiäisen jälkeiseen elämään. Kollegoita puhuttivat myös Suomen kunta- ja aluevaalien tulokset. Sosialidemokraattien hyvän menestyksen ohella pohdintaa aiheutti laitaoikeiston perussuomalaisten kadonneet äänet.
Tässä kirjeessä:
- Kuntavaaleissa muhi protesti
- Puolustusteollisuusohjelma hyväksyttiin valiokunnissa
- Monivuotinen rahoituskehys (MFF)
- EU:n ja Ison-Britannian rahoitusyhteistyö jatkuu tärkeänä
- EU tiukentaa otettaan digijäteistä
- Alkanut viikko
Kuntavaaleissa muhi protesti
Kuntavaalien tulos oli osin ennakoitu, osin yllätys. Sosialidemokraatit menestyivät hyvin ja ottivat monien kommentaattoreiden yllätykseksi ykköspaikan sekä kunta- että aluevaaleissa. Perussuomalaisten puolue sai puolestaan ennakoituakin suuremman tappion ja kadotti puolet vanhoista äänestäjistään. Vaalianalyysi varmaan jatkuu, mutta todennäköisesti yksi iso yleispoliittinen havainto on se, että hallituspuolueiden kannatus vaaleissa jäi 38 prosenttiin ja oppositio puolestaan sai yli 60 prosentin osuuden äänestäjistä.
Vaaleja seurannut hallituksen kehysriihi oli sekin yllätyksellinen. Julkisen talouden tasapainottamista ja säästöjä korostanut talouspolitiikan linja vaihtui isojen veronalennusten ja uudelleen kasvavien alijäämien linjaksi.
Vanhana valtiovarainministerinä kyllä pelottaa, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kun aiemmat tasapainolupaukset eivät ole lähelläkään toteutumista, voi ennustaa, että Suomi on seuraavaksi hyvin lähellä päästä paljon puhuttuun EU:n alijäämämenettelyyn.
Puolustusteollisuusohjelma hyväksyttiin valiokunnissa
Hyväksyimme torstaina parlamentin teollisuus- ja puolustusvaliokuntien yhteiskokouksessa kantamme eurooppalaiseen puolustusteollisuusohjelmaan (EDIP). Uuden ohjelman tavoitteena on vahvistaa EU:n puolustusvalmiutta tukemalla eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tuotantokykyä sekä tukea Ukrainaa edistämällä maan puolustusteollisuuden modernisointia ja jälleenrakentamista. Komissio esitti ohjelmaa jo reilu vuosi sitten ja on tärkeää, että valiokuntaäänestyksen myötä neuvottelut neuvoston kanssa voivat alkaa.
Toimin ohjelman osalta budjetin valvontavaliokunnan pääneuvottelijana ja olen tyytyväinen, että esitykseni rahoituksen painottamisesta sellaisiin hankkeisiin, jotka tehokkaimmin vastaavat Euroopan muuttuneeseen turvallisuusympäristöön, on mukana hyväksytyssä tekstissä. Esitämme, että rahoituspäätöksissä painotetaan hankkeita, jotka vahvistavat puolustusvalmiutta erityisesti niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat suurimmassa riskissä joutua sotilaallisten uhkien kohteeksi. Venäjän sotatoimien myötä turvallisuusuhat tunnetaan erityisesti unionin itärajan maissa. Nämä maat ovat kantaneet raskaan vastuun Ukrainan tukemisesta ja oman puolustuksensa vahvistamisesta. Tämä lähettää vahvan viestin paitsi Venäjälle myös itärajan jäsenvaltioille: Euroopan parlamentti ottaa tilanteen vakavasti ja on valmis konkreettisiin toimiin osoittaakseen solidaarisuutta niille, jotka uhkista eniten kärsivät.
Mietintö sai valiokuntien laajan tuen äänin 70 puolesta ja 46 vastaan – puolesta äänestivät demareiden, liberaalien ja vihreiden ryhmät kokonaisuudessaan, sekä EPP-ryhmän enemmistö, kun taas sitä asettuivat vastustamaan EPP-ryhmän vähemmistö, Patriootit, Suvereenien kansakuntien Eurooppa sekä ECR yhtä edustajaa lukuun ottamatta. Samalla hyväksyimme mandaatin neuvottelujen aloittamiseksi neuvoston kanssa.
Monivuotinen rahoituskehys (MFF)
Unionin pitkän aikavälin budjetti, niin kutsuttu monivuotinen rahoituskehys, on eittämättä yksi keskeisimmistä välineistä, jolla yhteisiä eurooppalaisia tavoitteita toimeenpannaan. Nykyinen seitsenvuotinen rahoituskausi tulee päätökseen vuoden 2027 lopussa ja komission on määrä antaa esityksensä seuraavaksi, vuonna 2028 alkavaksi rahoituskehykseksi heinäkuussa. Vaikka budjetista neuvotellaankin jäsenmaiden kesken, vaatii se myös EU-parlamentin hyväksynnän, jonka myötä myös parlamentilla on tietty vaikuttamisen paikka.
Tiistaina parlamentin budjettivaliokunta hyväksyi omat linjauksensa seuraavaan rahoituskehykseen. Nyt hyväksytty mietintö on budjetin tavoin laaja kokonaisuus, joka pitää sisällään niin hyviä kuin vähemmänkin hyviä esityksiä. Mietinnössä budjettivaliokunta peräänkuuluttaa kunnianhimoista budjettia, joka olisi suurempi kuin nykyinen, noin prosentin EU:n bruttokansantuotteesta oleva rahoituskehys. Myönteisenä voi nostaa esimerkiksi sen, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan esitetään huomattavaa lisäystä verrattuna nykyiseen sekä alleviivataan, että rahoituksen tulee perustua toiminnan korkeaan laatuun. Myös ehdotetut panostukset esimerkiksi Erasmus+ -ohjelmaan sekä oikeusvaltioehdollisuuden kiristämiseksi seuraavassa rahoituskehyksessä ovat kannatettavia.
Suomalaisesta näkökulmasta myönteisinä pidän lisäksi erityisesti kirjauksia puolustusrahoituksen kasvattamisesta, muun muassa puolustusalan TKI-toiminnan sekä sotilaallisen liikkuvuuden tukemiseksi. Maahanmuuton välineellistämisen kohteeksi joutuneiden jäsenmaiden, kuten Suomen tilanne tunnustetaan vaatimalla riittävää tukea unionin ulkorajavaltioille rajojen turvaamiseksi. Myös aloitteeni unionin itäisten raja-alueiden rahoitustuesta sai kollegoiden tuen ja on näin mukana valiokunnan esittämissä painopisteissä. Tuki EU:n itärajan tarpeille on todella merkityksellinen, sillä nyt Suomi voisi saada omille esityksilleen EU-parlamentilta arvokasta tukea.
Kielteisemmin taas suhtaudun yhteisvelkaan, joka mietinnön mukaan olisi varteenotettava vaihtoehto kriiseihin vastaamiseksi, esimerkiksi turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Selvää on myös, että priorisointia menokohteiden välillä on harjoitettava. EU-rahoitusohjelmien lisäksi elpymisvälineen velan takaisinmaksu tulee vaatimaan huomattavia resursseja, joita ei jäsenmailla ole liiaksi.
Mietintö tulee koko parlamentin äänestettäväksi, kun kokoonnumme toukokuun alussa Strasbourgin täysistuntoon.
EU:n ja Iso-Britannian rahoitusyhteistyö jatkuu
Toimin talous- ja raha-asioiden valiokunnan pysyvänä esittelijänä EU:n ja Iso-Britannian välisten rahoituspalveluiden osalta. Menneellä viikolla työstin parlamentin raporttia, joka käsittelee EU:n ja Iso-Britannian kauppa- ja yhteistyösopimuksen toimeenpanoa.
EU:n ja Iso-Britannian rahoituspalveluyhteistyö on yhä tärkeää, vaikka Britannia ei enää kuulu unioniin. Maa on edelleen merkittävä rahoituskeskus ja sen taloudelliset yhteydet EU:hun ovat tiiviit.
Sekä EU että Britannia kamppailevat hitaan talouskasvun kanssa. Molemmat jakavat myös tavoitteita rahoitusvakauden ja sijoittajansuojan vahvistamiseksi sekä kilpailukyvyn parantamiseksi. Pidän EU:n ja Iso-Britannian välille perustettua rahoitusfoorumia erittäin tervetulleena. Se tarjoaa rakenteellisen alustan keskustelulle rahoitusalan kysymyksistä.
Ilmaisen raportissa kuitenkin huolen Iso-Britannian päätöksestä lykätä Basel-pankkisääntöjen käyttöönottoa vuodella. Kyse on kansainvälisistä pankkisäännöistä, joiden tavoitteena on turvata pankkien vakaa toiminta myös kriisitilanteissa. Tämän sääntelyn tärkeyden piti tulla ilmeiseksi, kun Yhdysvalloista lähtöisin oleva finanssikriisi oli syöstä koko maailman lamaan vajaa 20 vuotta sitten.
Britannian uusi hallitus on lupautunut tehostamaan rahanpesun vastaista työtä, mikä on hieno uutinen. Hallituksen esittämien tilastojen mukaan jopa 40 % maailman laittomasta rahasta virtaa Britannian merentakaisten alueiden ja Lontoon kautta.
Myös kryptovaluuttoihin liittyvät riskit vaativat tarkempaa sääntelyä. Toivon, että Iso-Britannia ottaa mallia kryptovaluuttoja koskevasta EU:n MiCA-sääntelystä (Markets in Crypto-Assets), jonka neuvottelemisesta viime kaudella vastasin. Se on tärkeä askel kryptomarkkinoiden sääntöjen rakentamisessa.
Raporttini esitellään ensi viikolla ja sen käsittely jatkuu valiokunnassa lähiviikkoina.
EU tiukentaa otettaan digijäteistä
Euroopan komissio on määrännyt suuret sakot Applelle ja Metalle EU:n digimarkkinasäädöksen rikkomisesta. Pidän päätöstä myönteisenä.
Apple on saanut 500 miljoonan euron sakot sovelluskauppaa koskevien sääntöjen rikkomisesta. Meta puolestaan joutuu maksamaan 200 miljoonaa euroa sen ”maksa tai suostu” -mainosmallistaan, joka pakottaa käyttäjät joko hyväksymään mainokset tai maksamaan, jos haluavat käyttää Facebookia ja Instagramia ilman mainoksia.
Päätös lähettää vahvan viestin. EU:ssa edes suuret ja vaikutusvaltaiset amerikkalaiset yritykset eivät ole lain yläpuolella. Erityisesti uuden sääntelyn kehittyessä.
Alkanut viikko
Tämä viikko on parlamentin kalenterissa niin sanottu ryhmäkokousviikko, jonka aikana parlamentin poliittiset ryhmät kokoustavat ja hiovat kantojaan ensi viikon täysistuntoa varten. Myös me demarit olemme koolla ja käymme läpi ensi viikon asialistaa.
Tätä viikkoa värittää työväenjuhla vappu. Olen vapunpäivänä torstaina puhumassa klo 10 Haminan torilla, klo 11 alkaen Kotkan vappujuhlassa Sibeliuksen puistossa, ja klo 13 alkaen vappujuhlassa Kuusankoskitalolla. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Viikonloppuna ollaankin tukevasti toukokuun puolella, ja kuun ensimmäinen sunnuntai tarkoittaa perinteisiä Hakaniemen maalaismarkkinoita. Nähdään siellä sunnuntaina klo 11.
Pysytään kuulolla.
Eero