Perinteinen ryhmäkokousviikko takana. Viikon aikana valmistaudutaan edessä olevaan täysistuntoviikkoon ja ryhmän kannanottoihin täysistuntoäänestyksissä. Viikkoa tietysti rikkoi vappu ja vappujuhlat, mutta vappuna on aina toivon ja ilon juhla ja niin tänäkin vuonna.
Tässä kirjeessä:
- Vappuna ihmiset olivat liikkeellä
- Vuoden 2023 EU-budjetin valvontaraportti valmistumassa
- EU:n ja Iso-Britannian rahoitusyhteistyö etenee
- Ehdotuksia EU:n kilpailukyvyn ja pääomamarkkinaunionin vahvistamiseksi
- Euroopan tuomioistuin puuttuu Maltan kultaisten passien ohjelmaan
- Alkanut viikko
Vappuna ihmiset olivat liikkeellä
Viime viikolla vietimme työväen juhlaa. Varsinainen juhlapäivä kului osaltani Kymenlaaksoa kiertäen. Pidin vappupuheet Haminassa, Kotkassa ja Kuusankoskella. Kansalaisia oli mukavasti liikkeellä ja vapunpäivänä ajankohtaissanoma kiinnosti. Käsittelin puheessani niin kunta- ja aluevaaleja kuin kehysriihen päätöksiä. Ja samat teemat olivat mielessä myös juhlaväellä. Kansa antoi kunta- ja aluevaaleissa todella kriittisen palautteen hallituksen politiikasta, mutta hallituksen puoliväliriihen päätösten perusteella ei tätä viestiä haluta kuunnella.
Otin puheessani kantaa myös Itä-Suomen tilanteeseen. Venäjän jatkaessa hyökkäyssotaansa Ukrainassa, ja oikeudenmukaista rauhaa koskevien neuvottelujen polkiessa paikallaan, täytyy varautua siihen, että Venäjä pysyy pitkään normaalin eurooppalaisen talousyhteistyön ulkopuolella. Tämä taas tarkoittaa vuosi vuodelta kertautuvia aluekehityksen tappioita myös Suomelle. Olen EU-parlamentissa tehnyt paljon työtä sen puolesta, että EU:n itärajan ongelmat tunnustettaisiin unionissa yhteiseksi asiaksi ja alueiden merkittävä tukitarve tunnistettaisiin. Tämä työ kantaa nyt hedelmää. Suomen hallituksen pitäisi nyt herätä talviunilta ja ottaa EU:n itärajan tukiohjelman aikaansaanti EU-vaikuttamisen painopisteasiaksi. Olisi enemmän kuin noloa, jos Suomen hallitus ei Eurooppa-neuvostossa saisi muilta hallituksilta tukea itärajan tarpeille sen jälkeen, kun EU-parlamentti ilmoittaa tähän valmiutensa.
Kulkueissa ja juhlatilaisuuksissa oli kaikissa kaupungeissa reilu määrä ihmisiä. Moni koki osallistumisen tärkeäksi etenkin Orpon hallituksen harjoittaman epäoikeudenmukaisen politiikan vuoksi. Oli ilo nähdä jälleen monia vuosien varrella tutuiksi tulleita tovereita sekä tutustua uusiin. Kiitos lämpimästä vastaanotosta.
Vuoden 2023 EU-budjetin valvontaraportti valmistumassa
Alkaneella viikolla talousarvion valvontavaliokunnan keskeinen tehtävä, eli EU-budjetin toteuttamisen valvonta tulee vuoden 2023 osalta päätökseen, kun äänestämme täysistunnossa vastuuvapauspäätöksistä. Budjetin toteuttamisesta päävastuussa olevaan komissioon kohdistuu tuttuun tapaan tänäkin vuonna erityistä huomiota, mutta annamme lisäksi arviomme myös esimerkiksi jäsenmaita edustavan neuvoston, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja EU-virastojen rahankäytöstä.
Menneen viikon aikana valmistauduimme useammassa kokoonpanossa tuleviin äänestyksiin. Tänä vuonna yhdeksi keskeiseksi kiistakysymykseksi äänestyksissä tulee nousemaan EU-budjetista osoitettava tuki kansalaisyhteiskunnan järjestöille. Kuten yritysten ja muidenkin toimijoiden harjoittamaa toimintaa, voidaan myös kansalaisyhteiskunnan järjestöjä tukea unionin budjetin avulla. Vastuuvapausprosessin yhteydessä useampi oikean laidan meppi haluaisi rajata komission tukea kansalaisjärjestöille. Kannatan EU-rahoituksen avoimuuden lisäämistä, mutta näiden vaatimusten tulee koskea paitsi kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, myös muita edunsaajia kuten yksityisiä yrityksiä.
Avoimessa demokratiassa on tärkeää, että erilaisilla näkökulmilla on mahdollisuus tulla yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin. Kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimintaedellytysten heikentäminen, kuten olemme joissakin jäsenmaissa nähneet, ei ole kehityssuunta johon unionin tasolla on syytä liikkua. Kansalaisjärjestöjen asemaa tulemme demariryhmän suunnasta puolustamaan myös alkaneen viikon äänestyksissä.
EU:n ja Iso-Britannian rahoitusyhteistyö pöydällä
Toimin talous- ja raha-asioiden valiokunnan pysyvänä esittelijänä EU:n ja Iso-Britannian välisten rahoituspalveluiden osalta. Menneellä viikolla esitin valiokunnassa oman mietintöni, jonka tavoitteena on tukea osaltaan parlamentin laajempaa mietintöä EU:n ja Ison-Britannian kauppa- ja yhteistyösopimuksen toimeenpanosta.
Mietinnössäni korostan, että EU:n ja Ison-Britannian tulisi pyrkiä mahdollisimman toimivaan yhteistyöhön rahoituspalveluissa. Tulemme keskustelemaan mietinnöstä valiokunnassa toukokuussa.
Ehdotuksia EU:n kilpailukyvyn ja pääomamarkkinaunionin vahvistamiseksi
Olen myös tehnyt useita muutosesityksiä niin sanottuun Draghi-raporttiin, joka käsittelee investointien ja uudistusten rahoittamisen helpottamista, EU:n kilpailukyvyn vahvistamista ja pääomamarkkinaunionin luomista.
Muutosesityksissäni painotin muutamaa tärkeää kohtaa. Ensinnäkin vahvan eläkejärjestelmän ensimmäisen pilarin lisäksi tietyt suuret eläkerahastot voisivat ottaa nykyistä suuremman roolin institutionaalisina sijoittajina. Näillä rahastoilla on merkittävä potentiaali tukea investointeja laajemmassa mittakaavassa.
Toiseksi nostin esiin tarpeen lisätä yhdistymistä ja yhteistyötä sijoitusrahastojen alalla EU:ssa. Tällä hetkellä markkinat ovat hajanaiset, mikä heikentää sijoitustuotteiden laatua ja nostaa sijoittajilta perittäviä kuluja. Yhteistyön kautta voitaisiin tarjota kuluttajille parempia ja edullisempia sijoitusvaihtoehtoja. Tämän yhteydessä kehotin komission kilpailuosastoa aloittamaan perusteellisen sektorikohtaisen selvityksen EU:n omaisuudenhoitomarkkinoista ja sijoitusneuvonnasta. Selvityksessä tulisi tarkastella myös vähittäissijoittajilta perittäviä palkkioita. Lisäksi painotin, että EU:ssa tarvitaan nykyistä keskitetympää valvontaa rahoitusmarkkinoilla. Hajautettu valvonta ei aina takaa riittävää läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta.
Lopuksi toin esiin huoleni niin sanotusta ei-pankkiperustaisesta rahoitustoiminnasta, kuten rahamarkkinarahastoista. Näihin liittyy merkittäviä riskejä, joihin EU:n tulisi puuttua nykyistä aktiivisemmin. Tämä mukailisi myös kansainvälisten suositusten linjaa.
Euroopan tuomioistuin puuttuu Maltan kultaisten passien ohjelmaan
Tällä viikolla EU:n tuomioistuin antoi merkittävän päätöksen Maltaa vastaan. Tuomioistuin linjasi Maltan niin sanotun kultaisten passien ohjelman olevan laiton.
Kultaisten passien avulla EU:n ulkopuolelta tulevien kansalaisten oli mahdollista saada Maltan kansalaisuus – ja näin ollen myös EU-kansalaisuus – tekemällä ennalta määritellyn suuruisen maksun tai sijoituksen. Tuomioistuin totesi, että kansalaisuutta ei voi myöntää pelkästään taloudellisen panoksen perusteella, eikä EU-kansalaisuus ei voi olla kauppatavaraa. Kannatan tätä päätöstä, joka on myös linjassa omien näkemysteni kanssa rahanpesun torjuntaa käsitteleenä esittelijänä. EU-kansalaisuutta ei voi pystyä ostamaan. Rikollisten ja oligarkkien pääsyä Eurooppaan ei tule helpottaa tällaisilla ohjelmilla.
Vaikka tuomioistuimen päätös koski tällä kertaa vain Maltaa, on asialla laajempaa merkitystä. Tiedämme hyvin, kuinka kyseenalaista kauppaa on tehty muissakin jäsenmaissa, muun muassa Kyproksella.
Alkanut viikko
Tällä viikolla kokoonnumme parlamentin täysistuntoon Ranskan Strasbourgiin. Asialista on jälleen painava, ja esimerkiksi Maltan kultaisten passien lisäksi keskustelemme Trumpin hallinnon tullipolitiikan vaikutuksista kauppapolitiikkaan. Ukraina on myöskin asialistalla, kun keskustelemme parlamentin, komission ja neuvoston kesken oikeudenmukaisen rauhan edellytyksistä.
Myös aiemmin kirjeessä mainittu monivuotinen rahoituskehys on viikon tärkeitä teemoja. Keskiviikkona luvassa oleva äänestys on merkittävä, sillä juuri budjetti on se, jolla unionin toimintaa eniten ohjataan. Ensimmäistä kertaa pohjaesityksessä on myönteinen kanta EU:n itärajan alueiden tukemiseen. Kolmen vuoden ajan tehty työ alkaa tuottaa tuloksia!
Suomalaisittain kiinnostava on äänestys suden suojelustatuksen muuttaminen täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Susikeskustelu on hyvin aktiivista Suomen lisäksi muuallakin Euroopassa.
Keskiviikkona vuorossa on merkittävä juhlapäivä, kun muistamme 80-vuotta sitten päättynyttä toista maailmansotaa. Sotien muiston täytyy kulkea elämässämme mukana, jotta niiden kauhut voidaan välttää. Nykyinen maailmantilanne on surullinen ja hurjakin, ja EU:n täytyy ponnistella lujemmin kansainvälisten sopimusten ja turvallisen maailman puolesta.
Perjantaina vietetään Eurooppa-päivää ja osallistun keskustelutilaisuuteen keskustakirjasto Oodissa klo 13 – tervetuloa seuraamaan!
Pysytään kuulolla.
Eero