Vuoden ensimmäinen täysistuntoviikko on takana. Istuntoviikon ohjelma oli normaalia kevyempi, äänestyksiä oli vähän. Syynä tietysti se, ettei komissiolta ole vielä tullut uusia esityksiä.
Viikon isoin asia Strasbourgissakin olivat Trumpin seremoniat ja hänen kannanottonsa. Joka paikassa pohdinnan kohteena on nyt, miten Trumpin kannanottoihin pitää Euroopassa vastata.
Tässä uutiskirjeessä:
- Euroopan on seistävä omilla jaloillaan
- Somejättien valta syynissä
- Työpaikkoja puhtaaseen teollisuuteen
- Energiasyöpöt kryptovaluutat hyödyttävät harvoja
- Rahanpesun riskimaat uuteen arviointiin
- Tekoäly rahoituspalveluissa – uhka ja mahdollisuus
- Varmasti vilpilliset vaalit
- Keski-Uusimaa kutsuu
- Ensi viikko
Euroopan on seistävä omilla jaloillaan
Mitä seurauksista Donald Trumpin presidenttiydestä on Euroopalle? Miten EU:n tulee vastata Yhdysvaltain uuden hallinnon linjauksiin? Nämä kysymykset ovat nyt esillä kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa kokoontumisissa EU-parlamentissa. Niin myös tällä viikolla.
Trumpin kannanottojen motiiveista ja seurauksista on kirjoitettu jo tuhansia palstakilometrejä ja yksi bittiavaruudellinen siihen päälle. Tähän asti sanotusta voi tehdä vain yhden varman johtopäätöksen. On vaikea löytää uuden hallinnon päätöksistä mitään sellaista, joka vastaisi eurooppalaisia toiveita ja etuja. Ikävä kyllä.
Irtautuminen Pariisin ilmastosopimuksesta on kuitattu aika pienenä, ikään kuin odotettuna asiana. Mutta tämän päätöksen seuraukset ovat Euroopalle kalliit ja kauaskantoiset. Maailman toiseksi suurimman saastuttajan vetäytyessä vastuusta uhkaa muiden vastuut kohtuuttomasti kasvaa. Lisäksi riski huonon esimerkin tarttumisesta on melkoinen.
Trumpin linjauksista Ukrainan suhteen ei kukaan tunnu osaavan sanoa mitään varmaa tai edes todennäköistä. Moni asioita seuraava arvelee, ettei Trump itsekään tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. On siis ymmärrettävää, että Ukrainassa vallitsee suuri huoli ja epävarmuus.
Itselleni tärkeistä asioista on syytä mainita vielä yksi julkisuudessa vähemmän esillä ollut asia. Se on Trumpin päätös vetäytyä vuosikymmenten työllä aikaansaadusta kansainvälisestä yritysverotuksen minimiverokantaa koskevasta sopimuksesta. EU:n pitkään ajama sopimus saatiin Joe Bidenin hallinnon aikana valmiiksi. Sopimuksessa sovittiin yritysverotukseen 15 prosentin minimiverokanta hillitsemään kohtuutonta verokilpailua. Nyt siis tämäkin harvinainen positiivinen aikaansaannos uhkaa romuttua.
Euroopan ei pidä nyt sortua kauhistelemaan, mitä kaikkea Trumpin uusi tuleminen tarkoittaa. Yhtä vähän on syytä pohtia, miten uutta presidenttiä voidaan miellyttää. Euroopan pitää nyt kirkastaa oma linjansa kaikissa keskeisissä turvallisuuden ja talouden asioissa. Tätä työtä on jo tehty komissiossa ja se työ on nyt käynnissä myös parlamentissa. Euroopan on opittava seisomaan omilla jaloillaan.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen näytti hyvää esimerkkiä puheessaan viikolla Davosissa maailman talousfoorumin vuotuisessa kokouksessa. Hän totesi, että EU pitää kiinni yhteistyölle perustuvasta linjasta ja aikoo syventävää kauppasuhteita muuhun maailmaan, kuten Intiaan, mutta myös Kiinaan.
Von der Leyen totesi, että EU:n viesti maailmalle on yksinkertainen: jos näemme mahdollisuuksia molemminpuolisiin hyötyihin, olemme valmiita yhteistyöhön kanssanne. Jos haluatte päivittää puhtaan teknologian teollisuuttanne tai parantaa digitaalista infrastruktuurianne – Eurooppa on avoin bisnekselle.
Somejättien valta syynissä
Somejättien valta sekä vaikutus yhteiskuntiin oli myös tämän viikon täysistunnon aiheena. Erityisesti Donald Trumpin virkaanastujaisten myötä aihe herättää huolta, sillä kaikilla meillä on vielä muistissa somessa masinoitu Capitolin valtaus.
Trump on löytänyt parhaan kaverin Elon Muskista, joka omistaa X-yhteisöpalvelun, ja myös Metan Mark Zuckerberg tuntuu lähentyneen Yhdysvaltain poliittista johtoa. Ainakin Metan viimeaikaiset päätökset faktantarkistuksesta luopumisesta nostavat kulmakarvoja. Yhtä lailla vieroksuntaa aiheutti alkuviikon kohu, jossa demokraatteja tai heidän poliitikoitaan käsittelevät aihetunnisteet olivat piilotettuina Instagramissa. TikTokin kieltäminen Yhdysvalloissa, sekä Trumpin populistinen manööveri sen palauttamiseksi, olivat omiaan lisäämään keskusteluun kierroksia.
Intensiivisessä keskustelussa parlamentin täysistuntosalissa korostui laitaoikeiston moraaliton virrenveisuu, jossa sananvapauden varjolla ja sitä naamioiden yritetään perustella väärän tiedon ja vihapuheen leviämisen keinoja. Heille tarkoituksellisen väärän tiedon ja vihamielisen puheen leviäminen ovat polttoainetta kannatukselle. Ulkovallat käyttävät tätä samalla hyväkseen hyödyntämällä erilaisia alustoja mielipide- ja vaalivaikuttamiseen, kuten Romanian esimerkki kertoo.
Moni järkevä poliitikko salissa kuitenkin peräänkuulutti eurooppalaisen digipalvelusäädöksen järeää soveltamista, somekanavien sääntelyä. Väärän tiedon leviäminen, vihapuhe sekä käyttäjien datankäyttö ovat kaikki asioita, joihin meillä täytyy olla sananvaltaa. Myös digijättien markkina-asema on unionin kontrollissa digimarkkinasäädöksen myötä. Selvää on, että komissiolta odotetaan nyt ryhdikästä otetta, sillä pelissä on paljon – ei vähempää kuin yhteiskuntien vakaus ja demokratian tulevaisuus. Esimerkiksi sosialidemokraattien ryhmäjohtaja, espanjalainen Iratxe García Pérez, käytti aiheesta erinomaisen puheenvuoron.
Työpaikkoja puhtaaseen teollisuuteen
Uuden komission keskeisimpiä lupauksia on laatia heti toimikautensa alussa uusi puhtaan teollisuuden ohjelma kilpailukykyistä teollisuutta ja laadukkaita työpaikkoja varten. Toivottavasti tästä komission puhtaan teollisuuden ohjelmasta saadaan vauhtia eurooppalaisiin investointeihin ja työpaikkoihin.
Uutta ohjelmaa odotetaan julkaistavaksi 26.2. ja vaikuttamispyrkimykset komission suuntaan käyvät nyt kuumana. Myös Suomen ja suomalaisten yritysten täytyy olla etukenossa vaikuttamassa, muuten strategian hyödyt valuvat muualle.
Pieniä vihjeitä komission ajattelusta on jo vuotanut julkisuuteen. Uusi strategia tulee vauhdittamaan EU:n perinteisiä energiaintensiivisiä ja nousevia puhtaan teknologian aloja keskittyen kuuteen aihealueeseen: energian toimitusvarmuus ja kohtuullinen energian hinta, rahoitus, kierrätys ja kriittiset raaka-aineet, työvoima ja osaaminen, puhtaiden tuotteiden nk. edelläkävijämarkkinat sekä globaali toiminta.
Energiasektorilla komissio pyrkii mobilisoimaan enemmän yksityistä pääomaa sähköverkkojen ja energiavarastoja nykyaikaistamiseen. Tarvittavien investointien kokoluokka on merkittävä. Esimerkiksi Suomessa sähkönjakeluverkkoyhtiöt ovat arvioineet investointitarpeeksi lähes 10 miljardia euroa tulevien kymmenen vuoden aikana.
Kierrätyksen ja kriittisten raaka-aineiden osalta komissiolta odotetaan ensi vuonna kiertotalouslakia raaka-aineiden tehokkaammaksi hyödyntämiseksi.
Edelläkävijämarkkinoilla komissio taas viittaa toimiin, jotka luovat kysyntää päästöttömille tuotteille. Yksi mahdollinen toimi voi olla asettaa kiintiöitä tai prosenttiosuuksia päästöttömille tuotteille julkisissa hankintakilpailuissa.
Keskeinen kysymys, eli kuka maksaa, mistä rahoista ja kenelle rahoitus kohdennetaan, tarkentuu vielä; tuleeko rahoituksen painopiste olemaan yksityisen rahoituksen vauhdittamisessa, olemassa olevan EU-rahan uudelleen kohdentamisessa vai ehdottaako komissio jonkinlaisessa uutta EU-rahoitusinstrumenttia?
USA:n kääntäessä Trumpin johdolla selkänsä puhtaalle siirtymälle, EU:n uusi teollisuusohjelma on joka tapauksessa vahva signaali eurooppalaiselle teollisuudelle ja maailmalle. Eurooppa vahvistaa kilpailukykyään katsomalla tulevaisuuteen, ei menneisyyteen palaamalla.
Energiasyöpöt kryptovaluutat
hyödyttävät harvoja
Osallistuin eilen täysistuntokeskusteluun tarpeesta asettaa globaalit kryptovaluuttoja koskevat normit. Vaikka ala näyttäkin olevan Donald Trumpin valintaan tyytyväinen, suhtaudun itse kuitenkin kryptoihin varautuvammin. Kryptovaluutat ovat edelleen rikollisten, muun muassa pakotteita kiertävien toimijoiden, suosima väline.
Lisäksi Bitcoinin viimeaikainen nousu hyödyttää vain pientä joukkoa suuren enemmistön kustannuksella ja aiheuttaa sen suuren energiakulutuksen takia valtaisat ilmastohaitat ajassa, jossa energiaa on niukasti ja sen hinnat ovat kohonneet hyvinkin korkeiksi.
Euroopan unionin sääntelyn – kuten kryptovaluuttoja koskevan MiCA -säädöksen ja uuden rahanpesunvastaisen lainsäädäntökokonaisuuden – lisäksi pidän tarpeellisena globaalitason standardeja alalle ja toivonkin komission ottavan tässä aktiivisen otteen.
Rahanpesun riskimaat uuteen arviointiin
Tapasin kuluneella viikolla paria ehdokasta uuden EU:n rahanpesutorjuntaviranomaisen (AMLA) johtokuntaan. Uuden viranomaisen hallintoelimenä tulee toimimaan johtokunta, jonka muodostavat parlamentin joulukuussa valitsema puheenjohtaja, italialainen Bruna Szego, ja viisi johtokunnan jäsentä. EU-parlamentti tapaa kaikki ehdokkaat lähiviikkoina pidettävässä kuulemisessa, jonka jälkeen se tekee valinnan johtokunnaksi.
Rahanpesun torjumisen alalla valmistauduin myös ensi viikolla pidettävään komissaari Maria Luís Albuquerquen valiokuntakuulemiseen, jossa tulemme käsittelemään mahdollisia muutoksia EU:n niin sanottuun ”korkean riskin” luetteloon kolmansista maista, joissa on havaittu strategisia puutteita rahanpesun estämisen ja terrorismin rahoituksen torjunnan säädöksissä. Komission edeltävä ehdotus ei saanut parlamentin hyväksyntää, joten uusiin ehdotuksiin tulee odotettavasti kohdistumaan erityisesti Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien osalta paljon huomiota.
Tekoäly rahoituspalveluissa
– uhka ja mahdollisuus
Viikko toi myös mukanaan uusia vastuista, sillä minut nimettiin demariryhmän neuvottelijaksi talous- ja rahavaliokunnan (ECON) mietintöön koskien tekoälyn vaikutuksia rahoituspalveluihin. Kun tekoälyn rooli yhteiskunnassa eittämättä kasvaa, on tärkeä käsitellä sen rahoitusalalle tuomia hyötyjä kuin haasteitakin.
Varmasti vilpilliset vaalit
Valko-Venäjän sunnuntaina pidettävät ”vaalit” olivat kuluneella viikolla parlamentin asialistalla niin täysistuntokeskustelun kuin päätöslauselmankin muodossa. Keskiviikkona talon suurella enemmistöllä – äänin 567 puolesta ja 25 vastaan – hyväksytyssä päätöslauselmassa kehotamme unionia hylkäämään niin sanottujen presidentinvaalien tuloksen vilpillisenä.
Maan nykyisen johtajan, Aljaksandr Lukašenkan jo 30 vuotta kestänyttä autoritaarista hallintoa on leimannut poliittisten vastustajien ja toisinajattelijoiden järjestelmällinen sorto, joka edellisten, elokuussa 2020 pidettyjen, vilpillisten vaalien jälkeen on Venäjän tukemana järjestelmällisesti jatkunut. Kymmeniä tuhansia poliittisia aktivisteja, kansalaisyhteiskunnan edustajia, toimittajia ja ammattiyhdistysaktivisteja on näinä vuosina mielivaltaisesti pidätetty.
Parlamentti vaatii siksi unionia ja jäsenvaltioita olemaan tunnustamatta Lukašenkaa presidentiksi ja ilmaisemaan tukensa demokratiaa ja vapautta tavoittelevalle Valko-Venäjän kansalle. Kehotimme myös EU:ta ja kansainvälisiä kumppaneitamme laajentamaan ja edelleen tiukentamaan pakotteita sorrosta ja maan osallistumisesta Venäjän sotaan Ukrainassa vastuussa olevia vastaan.
Tärkeää oli myös, että saimme äänestyksessä lisättyä päätöslauselmaan kohdan, jossa tuomitsemme sen, että Lukašenkan hallinto käyttää muuttoliikettä aseena ja välineellistää sitä horjuttaakseen viereisten EU:n jäsenvaltioiden vakautta masinoimalla näihin maihin laittomia muuttovirtoja. Unionin ulkorajojen, kuten Suomen itärajankin, suojelemiseksi olisi nyt tärkeää, että EU kehittää koordinoituja toimia tällaisten hybridiuhkien torjumiseksi ja vaadimmekin päätöslauselmassa unionilta tähän aktiivisia toimia.
Keski-Uusimaa kutsuu
Lauantaina on luvassa jälleen kaksi Mihin Suomi, EU ja maailma ovat menossa? -kansalaistapaamista, nyt Keski-Uudellamaalla. Ensimmäisenä tilaisuutena klo 11 alkaen olen Keravalla kauppakeskus Karusellin Robert’s Coffeessa ja sieltä matka jatkuu Nurmijärvelle, jossa olen Klaukkalan Kahvila Aida Brunssissa klo 13.
Ja koska täysistuntoviikolta Strasbourgista päästään aina kotiin jo myöhään torstai-iltana, on näiden viikkojen perjantaihin sovittavissa erilaisia kotimaan tapahtumia ja tapaamisia. Niinpä tänään tämän uutiskirjeen kirjoittamisen lomassa olen jo tavannut kaksi tärkeää yhteistyötahoa ja vielä on edessä pidempisuunnittelupalaveri kotimaan lähivuosien toiminnasta.
Ensi viikko
Ensi viikolla on tiedossa erittäin tiivis valiokuntaviikko, ja kaikki kolme valiokuntaani ovat koolla. Oikeastaan kaikki valiokuntatyöltä liikenevä aika menee eri alojen edunvalvojien ja sidosryhmien tapaamiseen, sekä sosialidemokraattien parlamenttiryhmän johdon asioihin. Rahastonhoitajana vastaan ryhmämme taloudesta ja henkilöstöasioista, ja niihin liittyvää tekemistä piisaa. Keskiviikkona on myös parlamentin minitäysistunto, ja kokoonnumme muistamaan holokaustin uhreja, sillä 27.1. on vainojen uhrien muistopäivä.
Kuu kääntyykin ensi viikolla jo helmikuuksi ja sunnuntaina on luvassa Hakaniemen markkinat, joilla olen tuttuun tyyliin klo 11 demareiden teltalla.