Strasbourgin täysistuntoviikko on onnistuneesti takana. Parlamentin täysistunnoissa määriteltiin parlamentin kannat useampaankin tärkeään asiaan, muun muassa puhtaan teollisuuden ohjelmaan ja arvioon koronakriisin elpymisvälineen käytöstä. Mukaan mahtui myös keskustelu tulevan NATO-huippukokouksen päätöksistä ja Gazan humanitaarisesta kriisisistä.
Suomen ilmailualan työtaistelut vaikuttivat nekin ohjelmaan, sillä jouduin lentoyhteyksien takia lähtemään torstaina Strasbourgista hiukan normaalia aikaisemmin.
Juhannuksen vietto sujui sinällään rauhallisesti, hiukan koleassa säässä. Varsinainen pommi tuki kuitenkin Yhdysvaltain presidentiltä hänen ilmoitettuaan päätöksestä hyökätä Iraniin ydinvoimalaitoksia vastaan. Maailma on suuren tuntemattoman edessä jälleen kerran.
Tässä kirjeessä:
- Paluu neuvottelupöytään Lähi-idässä pakollinen
- Nato-huippukokous
- Elpymisvälineen pidennyksestä äänestys
- Edistystä rahoitusdatan käyttökehyssääntelyneuvotteluissa
- Komission uusi lista korkean rahanpesuriskin maista puhuttaa
- Arvopaperistamispaketti julkaistu
- Puhtaalle teollisuudelle edistysaskeleita
- Täytän 70 vuotta – tervetuloa mukaan tukemaan tärkeää työtä
- Alkanut viikko
Paluu neuvottelupöytään Lähi-idässä pakollinen
Lähi-itä on nyt suuren epävarmuuden edessä, kun kohta kaksi vuotta kestänyt sota Israelin ja Hamasin välillä on eskaloitunut sotatoimiksi Israelin ja Iraniin välillä, ja nyt myös Yhdysvallat on ottanut oikeuden omiin käsiinsä. Hamasin hyökkäys israelilaiseen kibbutsiin 7.10.2023 tarkoitti 1300 israelilaisen elämän ennenaikaista päättymistä. Siitä alkoi myös koston ja vastatoimien kierre, jonka loppua ei vieläkään ole näkyvissä.
Gazan palestiinalaiset ovat kuluneiden kohta kahden vuoden aikana olleet tapahtumien suurimmat kärsijät. Pommituksissa ja sodankäynnissä on kuollut yli 50 000 palestiinalaista, suurin osa naisia ja lapsia.
Israel on sotilaalliselta kyvyiltään ylivoimaisesti alueen voimakkain valtio. Se kykenee murskaamaan vastustajansa ylivoimaisella sotilasteknologialla, jota maailman suurimman sotilasmahdin Yhdysvaltain resurssit tukevat. Israelin hallitus haluaa Hamasin hävittämisen ohella poistaa myös iranin mahdollisuudet hankkia itselleen ydinasetta. Israelin hyökkäyksen ajankohtaan voi liittyä myös sisäpoliittista laskelmointia, sillä pääministeri Netanjahun suosio on kibbutsi-iskun jälkeen laskenut huomattavasti.
Eskalaation ja koston kierre täytyy nyt pysäyttää nopeasti. Riskit täysimittaisesta sodasta, uudesta humanitaarisesta katastrofista ja uudenlaisesta terrorismista kasvavat eksponentiaalisesti.
EU on ainut toimija tässä kriisissä, joka voi uskottavasti toimia neuvotteluratkaisun ja dialogin puolesta. Kansainvälisen yhteisön tulee pitää kiinni linjauksistaan, ettei iran ole oikeutettu ydinaseen hankintaan, ja sen ydinvoiman käytön tulee olla maan allekirjoittamien sopimusten mukaan täysin rauhanomaisiin käyttötarkoituksiin liittyvää ja kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n valvomaa.
Samalla on haettava edelleen ratkaisua palestiinalaisten ja israelin pitkäaikaiseen konfliktiin. Tämä voi tapahtua vain YK:n tunnustaman kahden valtion mallin edistämisellä. Katseet kääntyvätkin nyt vahvasti EU:n ulkoministerien kokoontumiseen ja tuloksiin sieltä.
Nato-huippukokous
Kävimme Euroopan parlamentissa viime viikolla täysistuntokeskustelun Naton tulevasta huippukokouksesta. Huippukokouksen keskiössä on puolustusmenotavoitteen nosto, ja Hollannin Haagiin kokoontuvien päämiesten odotetaan sopivan sen nostamisesta viiteen prosenttiin kansantuotteesta vuoteen 2035. Puolustusmenotavoite nousi niin ikään täysistuntokeskustelun keskeiseksi kysymykseksi, jossa parlamentin eurooppamyönteisten poliittisten ryhmien kollegat ilmaisivat vahvan tukensa puolustuksen lujittamiselle ja lisäsatsauksille puolustukseen. Soraääniäkin esiintyi niitäkin: äärioikean ja äärivasemman laidan suunnalta. Yksikään The Left -ryhmään kuuluva edustaja ei puoltanut lisärahoja eurooppalaiseen puolustukseen.
Omassa puheessani alleviivasin, että jokaisen EU-maan on otettava puolustussitoumuksemme tosissaan. Euroopan puolustus ja Ukrainan tukeminen ovat yhteinen etumme ja siksi kaikkien jäsenmaiden on täytettävä minimivaatimukset niin puolustuksessa kuin Ukraina-tuessakin. Nyt taakka Euroopan turvaamisesta jakaantuu kovin epätasaisesti. On maita, jotka ovat laittaneet puolustukseensa neljä prosenttia kansantuotteesta ja Ukrainan tukemiseen kaksi prosenttia kansantuotteesta. Samalla on maita, joiden puolustusmenot hädin tuskin yltävät prosenttiin ja Ukraina-tuki prosentin kymmenesosaan. On korkea aika ottaa puolustus tosissaan ja tämän on oltava viestimme myös Haagissa.
Elpymisvälineen pidennyksestä äänestys
Yksi päättyneen täysistuntoviikon suuria aiheita oli EU:n niin kutsuttu elpymis- ja palautumistukiväline. Kun koronapandemia viisi vuotta sitten iski, luotiin reilun 700 miljardin euron suuruinen rahoitusväline vastaukseksi Euroopan taloutta uhkaavaan äkkipysäykseen. Nyt välineen määräajan lähestyessä sen täytäntöönpanoa ja toimivuutta on arvioitu parlamentissa talous- ja budjettivaliokuntien johdolla. Kävimme valiokuntien laatimasta mietinnöstä Strasbourgin täysistunnossa sekä keskustelun että äänestyksen.
Kuten esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen havainnot ovat osoittaneet, on elpymisvälineessä huomattavia puutteita. Kritiikkiä ovat herättäneet esimerkiksi rahoitusmallista johtuva varojen heikko jäljitettävyys ja vaikeus arvioida välineen rahalle tarjoamaa vastinetta, sekä jäsenmaiden raportointi- ja valvontajärjestelmissä havaitut puutteet. Tilintarkastustuomioistuin on myös alleviivannut velkaluonteisen välineen riskejä. Velan takaisinmaksu alkaa vuonna 2028, eikä komission arvioimien vuosittaisten 25-30 miljardin euron velkakustannusten kattamiseksi ole vielä ratkaisua. Summa vastaa noin 20 prosenttia nykyisestä EU-vuosibudjetista, joten yhtälö ei ole missään nimessä yksinkertainen.
Elpymisvälineen täytäntöönpano on myös osoittautunut odotettua heikommaksi. Jäsenmaiden saavutettava kansallisissa elpymissuunnitelmissaan asettamansa tavoitteet viimeistään ensi vuoden elokuun loppuun mennessä. Tavoitteita on saavuttamatta ja näin myös varoja jakamatta vielä yli puolet, noin 335 miljardia euroa. Keskeiseksi kysymykseksi on siksi noussut välineen mahdollinen jatko sovitun määräajan yli. Kollegat erityisesti saamapuolella olevista jäsenvaltioista, kuten eteläisen Euroopan maista, ovat puhuneet jatkon puolesta ja mietinnössä vaadittiinkin välineelle 18 kuukauden lisäaikaa hankkeiden loppuun viemiseksi.
Omassa täysistuntopuheessani puolestaan painotin tarvetta arvioida myös kriittisesti, oliko tukipaketti alun perin oikein mitoitettu ja suunniteltu. Tänään voi jo sanoa, että Marinin hallituksen ehdotukset pienemmästä tukipaketista ja lainapainotteisuudesta olivat aivan oikeita. Samalla on käynyt ilmi tarve kehittää jäsenvaltioiden omaa hallintoa ja toimintaa, jotta ne pystyvät ylipäätään vastaanottamaan EU:n kansalaisille läpinäkyvällä tavalla tukea unionilta. Kun elpymisväline perustettiin kertaluontoisena ratkaisuna koronapandemiaan vastaamiseksi, pidän perusteltuna pitäytyä sovitussa aikataulussa ja päädyin siksi myös äänestyksessä olemaan tukematta mietintöä.
Edistystä rahoitusdatan käyttökehyssääntelyneuvotteluissa
Kävimme menneellä viikolla toisen kierroksen EU-instituutioiden välisiä kolmikantaneuvotteluja rahoitusdatan käyttökehyssääntelyä (Framework for financial data access FIDA) koskevasta asetuksesta. FIDA-asetus määrittää miten kansalaiset pääsevät käsiksi omiin taloustietoihinsa. Tarkoituksena on parantaa kuluttajien saamia pankkipalveluita hyödyntämällä talousdataa. Ehdotetut muutokset ovat keränneet myös kritiikkiä, mutta itse uskon että kuluttajat todella hyötyisivät FIDA-asetuksesta. Käydyssä keskustelussa kaikki osapuolet näyttivät olevan valmiita työskentelemään tasapainoisen ratkaisun löytämiseksi. Työ jatkuu vielä Tanskan EU-puheenjohtajuuskaudella.
Yksi iso kiistanaihe on niin sanottujen ”portinvartijoiden” asema. Parlamentin enemmistö – EPP-ryhmää lukuun ottamatta – haluaisi jättää suuret portinvartijat kuten Googlen tai Metan kokonaan kehikon ulkopuolelle näiden merkittävän vaikutusvallan takia. Talousdatan luovuttaminen esimerkiksi Googlelle tai somejäteille on hyvin kyseenalaista. Myös moni jäsenmaa tukee tätä linjaa. Tämä tulee varmasti olemaan kiistanalainen kysymys myös geopoliittisten jännitteiden takia, sillä useimmat portinvartijat ovat yhdysvaltalaisia yrityksiä.
Komission uusi lista korkean rahanpesuriskin maista puhuttaa
Euroopan komissio hyväksyi hiljattain uuden listan maista, joita pidetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen kannalta korkean riskin alueina. Menneellä viikolla parlamentissa puhutti erityisesti Arabiemiirikuntien poistaminen listalta, sekä haluttomuus lisätä Venäjä listalle.
Parlamentti pysäytti uuden listauksen jo kertaalleen vuonna 2023. Syynä oli ehdotus poistaa Arabiemiirikunnat korkean riskin listalta. Tämän jälkeen Arabiemiirikunnat sitoutui parantamaan yhteistyötä ja ratkaisemaan parlamentin huolenaiheita. Edistystä on tapahtunut, mutta huolia silti riittää. Edelleenkin on syytä epäillä, että maa tarjoaa turvasataman Venäjän pakotteiden kiertäjille. Olemme pyytäneet komissiolta nyt konkreettisia lukuja muun muassa siitä, kuinka monta rikollista Arabiemiirikunnat on luovuttanut EU-maiden pyynnöstä. Tästä voitaisiin nähdä, ovatko Arabiemiirikuntien lupaamat muutokset todellisia.
Venäjän tapauksessa parlamentin eri ryhmät ovat huolissaan siitä ettei maata ole lisätty listalle, vaikka sen rahanpesun vastustaminen näyttää esimerkkien valossa kovin hentoiselta. Olemme toimittaneet komissiolle lisäkysymyksiä ja odotamme vastauksia ennen päätöksentekoa.
Arvopaperistamispaketti julkaistu
Komissio julkaisi vihdoin pitkään odotetun lakipaketin arvopaperistamisesta. Arvopaperistaminen tarkoittaa sitä, että pankki tai muu lainanantaja kokoaa useita lainoja yhteen ja muuttaa ne sijoittajille myytäviksi arvopapereiksi. Menettely on Suomessakin yleistynyt muun muassa asuntolainojen kohdalla. Komission lakipaketti on osa kestävien investointien edistämiseen tähtäävää työtä.
Ehdotuksessa komissio näyttää tukevan kevyempää sääntelyä. Lakipaketin tarkempi sisältö ja konkreettiset uudistukset ovat vielä arvioitavana. Nyt tärkeää on löytää oikea tasapaino. Sääntelyn pitää toisaalta varmistaa rahoitusjärjestelmän vakaus ja avoimuus, mutta samalla sen on kannustettava kestäviin sijoituksiin. Aihe herättää varmasti paljon keskustelua lähiviikkoina.
Puhtaalle teollisuudelle edistysaskeleita
Parlamentin täysistunto antoi sinetin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE) laaditulle puhtaan teollisuuden päätöslauselmalle äänin 387 puolesta, 173 vastaan ja 13 tyhjää. Mietintö ei muuttunut sisällöltään ITRE-valiokunnan ehdottamista linjauksista.
Parlamentti painottaa etenkin lupamenettelyiden nopeuttamista ja niin kutsuttujen edelläkävijämarkkinoiden luomista eurooppalaisille puhtaan, kierto- sekä vähähiilisen talouden tuotteille. Lisäksi päätöslauselmassa ehdotetaan, että näiden tuotteiden kysyntää on lisättävä yksityisten ja julkishankintojen avulla. Samalla komissiota pyydetään suojaamaan Euroopan markkinoita epäreilulta kilpailulta.
Kohtuuhintaisen energian varmistamiseksi parlamentti kehottaa komissiota edistämään kaikkia energiateknologioita, jotka auttavat EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä.
Päätöslauselmassa tunnistetaan myös biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuudet teollisuuden puhtaassa siirtymässä, jonka eteen tein töitä ITRE-valiokunnassa. Äänestys puhtaan teollisuuden ohjelmasta oli lopulta myös äänestys EU:n ilmastotavoitteista ja viime kaudella hyväksytystä vihreän siirtymän ohjelmasta. EU:n uusiutuvan energian tavoitteita, päästökauppaa ja hiilirajamekanismia kyseenalaistavat tarkistukset kaatuivat lopulta suurella enemmistöllä täysistunnossa.
Täytän 70 vuotta – tervetuloa mukaan tukemaan tärkeää työtä
Heinäkuun neljäs tulee jälleen – ja vuosirenkaita kertyy hiukan lisää. Tänä vuonna täytän käsittämättömät 70 vuotta.
Merkkipäivä sujuu tällä kertaa työn ja hiukan kulttuurinkin merkeissä. Juhlia en heti järjestä, mutta ehkä syksymmällä – jos maailman meno ei käy ihan mahdottomaksi.
Tänä kesänä olemme yhdessä puolisoni Aylan kanssa perustaneet Eero Heinäluoman ja Ayla Shakir-Heinäluoman rahaston Kansan Sivistysrahaston yhteyteen. Halusimme kantaa kortemme kekoon paremman tulevaisuuden hyväksi ja nuorisoliikkeen työn tukemiseksi. Nuorisoliike antoi minulle aikanaan paljon – ystäviä ja elämänmittaisia oppeja. Nyt haluan omalta osaltani tukea sitä, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus kasvaa, vaikuttaa ja löytää oma paikkansa yhteiskunnassa. Olemmehan itse saaneet maailmankatsomuksen ainespuut ja elinikäisiä ystäviä juuri monista nuorisojärjestöistä. Tänäänkin nämä järjestöt antavat elämän aineksia ja oppimismahdollisuuksien tuhansille nuorille.
Rahaston tarkoituksena on tukea erityisesti sosialidemokraattisen nuorisoliikkeen ja myös muun työväenliikkeen aatteellista ja sivistyksellistä toimintaa, kulttuuria, julkaisutoimintaa ja tutkimusta. Rahastosta voidaan myös jakaa tunnustuspalkintoja.
Lahjoituksen voi tehdä tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Eero Heinäluoma.
Lämpimät kiitokseni jokaisesta tervehdyksestä ja tuesta – tehdään yhdessä tilaa sivistykselle, oikeudenmukaisuudelle ja tulevaisuuden uusille toivoille.
Alkanut viikko
Tämä viikko on tiivis valiokuntaviikko. Kaikki kolme valiokuntaani ovat koolla ja luvassa on työskentelyä esimerkiksi Ison-Britannian kauppa- ja yhteistyösopimuksen parissa. Myös työstämäni bioteknologian ja -valmistuksen raportti tulee tällä viikolla valiokunnassa äänestykseen. Tärkeitä aiheita.
Tänään käynnistyi myös Pride-viikko. Erityisesti asenteiden kovetessa on pidettävä yllä yhdenvertaisuuden ääntä. Jokaisen oikeutta olla oma itsensä on puolustettava. Samalla kyse on myös muistakin perusoikeuksista, kuten kokoontumisvapaudesta. Sen ja Pride-tapahtumien osalta olemme saaneet kuulla Unkarista erittäin huolestuttavia uutisia, kun Orbanin hallinto on tahtonut kieltää Pride-marssin. Moni muukin oikeusvaltiorikkomus tuntuu olevan nyt Unkarissa uusi normaali, eikä tämä saa jatkua. Sosialidemokraattisen parlamenttiryhmän johto kokoontuu perjantaina ja lauantaina Budapestiin antamaan tukensa unkarilaisten ja kaikkien eurooppalaisten perusoikeuksien toteutumiselle myös käytännössä.
Pysytään kuulolla.
Eero