Valiokuntaviikko takana. Kaikilla vastuualueillani tapahtuu ja tasaista eteenpäinmenoa on nähtävissä.
Viikon tärkeimpiin tapaamisiin kuului ryhmäjohdon ja komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin tapaaminen. Tilaisuudessa käytiin lävitse ajankohtaiset lainsäädäntöhankkeet ja EU:n rooli maailmalla.
Omassa puheenvuorossani totesin, että parlamentin perinteisten Pro Eurooppa -ryhmien täytyy pystyä hyvään yhteistyöhön erityisesti nyt, kun tilanne lähellämme ja maailmalla on levoton.
EU:n uskottavuus maailmalla vaatii, että olemme liikkeellä samoilla viesteillä niin Euroopassa, Lähi-Idässä kuin kauempanakin. Sovimme komission puheenjohtajan kanssa, että yhteistyö jatkuu.
Tässä uutiskirjeessä:
- Omavaraisuuden vahvistaminen etenee
- Kriiseihin varautumisen hyödytettävä arkea
- Pääomamarkkinoiden esteiden purku jatkuu
- Tukirikollisten suojelu loukkaa oikeusvaltiota
- Hakaniemessä oli vilinää
- Alkanut viikko
Omavaraisuuden vahvistaminen etenee
Komissio julkaisi viime viikolla Teknologisen suvereniteetin paketin (European Technological Sovereignty Package). Paketin tarkoituksena on vahvistaa eurooppalaisia kyvykkyyksiä ja omavaraisuutta siruteknologiassa, tekoälyssä ja pilvipalveluissa sekä edistää eurooppalaisten avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöä. Näillä teknologioilla on suuri merkitys nyky-yhteiskunnassa paitsi taloudellisesta, myös turvallisuuden näkökulmasta. Nykyisellään EU on näillä aloilla kuitenkin suurelta osin riippuvainen ulkomaisista toimijoista. Siksi tarvitsemmekin omavaraisuuden lisäämistä strategisissa teknologioissa ja haitallisten riippuvuuksien vähentämistä.
Paketti sisältää myös energiajärjestelmän digitalisointia ja kestävää digitalisaatiota koskevan strategian. Digitaalisen infrastruktuurin, kuten datakeskusten määrän, kasvu tulee merkittävästi lisäämään energiankulutusta tulevaisuudessa. Siksi onkin tarpeen miettiä, miten tämä infrastruktuuri voisi tukea energiajärjestelmää sen haastamisen sijaan.
Paketin kaksi lakialoitetta (sirusäädös 2.0, sekä pilvipalvelujen ja tekoälyn kehittämistä koskeva säädös) tulevat myöhemmin parlamentin ja neuvoston neuvoteltavaksi.
Kriiseihin varautumisen hyödytettävä arkea
Teollisuus-, energia-, ja tutkimusvaliokunnassa (ITRE) pidettiin viime viikolla kolmas tapaaminen Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelmasta (CEF) yhdessä liikennevaliokunnan (TRAN) kanssa. Ohjelmasta rahoitetaan energia-, liikenne- ja digihankkeita, jotka edistävät kansallisen infrastruktuurin kytkeytymistä muihin jäsenmaihin. Komissio ehdottaa ohjelman rahoituksen kasvattamista seuraavalle rahoituskaudelle 81 miljardiin euroon nykyisestä 33 miljardista eurosta. Lisärahoitus suunnattaisiin etenkin sotilaallisen liikkuvuuden hankkeille ja energiainfrastruktuurin vahvistamiseen.
Suomen kannalta myönteistä on erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden painoarvon kasvaminen, sillä toimivat liikenneyhteydet Eurooppaan ovat Suomen kaltaiselle reuna-alueelle välttämättömiä kriisitilanteessa. Sotilaallisen liikkuvuuden merkityksen kasvaessa täytyy kuitenkin huomioida investointien kaksikäyttöisyys, jotta lisäinvestoinnit hyödyttävät yhteiskuntaa ja taloutta yleisemminkin. Toisaalta energiainfrastruktuuriin panostaminen voi edistää energiajärjestelmien toimintavarmuutta, mikä on tärkeää etenkin nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Rahoituksen painopisteen tulisi kuitenkin olla hankkeissa, joissa on rajat ylittävä ulottuvuus.
Seuraavaksi valiokuntien neuvottelijat käyvät annettuja muutosehdotuksia läpi, ja tuovat tarkistetun ehdotuksensa hyväksyttäväksi valiokuntaan heinäkuussa.
Pääomamarkkinoiden esteiden purku jatkuu
Viimeistelin viime viikolla mietintöluonnokseni EU:n markkinaintegraatio- ja valvontapaketista (MISP), jonka tavoitteena on helpottaa sijoituspalvelujen ja sijoitusrahastojen toimintaa yli jäsenmaiden rajojen. Työtä on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, ja keskusteluja on käyty laajasti niin viranomaisten, sijoittajien kuin markkinatoimijoidenkin kanssa.
Euroopan unionissa on puhuttu sisämarkkinoista jo vuosikymmeniä, mutta käytännössä rajat ylittävään sijoittamiseen liittyy edelleen runsaasti kansallisia esteitä. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvion mukaan nämä esteet vastaavat vaikutuksiltaan jopa 45 prosentin tullia tavaroille ja 110 prosentin tullia palveluille. Tämä kertoo siitä, että pääomien vapaa liikkuvuus ei vieläkään toteudu EU:ssa niin sujuvasti kuin pitäisi.
Komission alkuperäinen esitys on hyvä lähtökohta, mutta mielestäni kunnianhimon tasoa on nostettava. Suurimpien sijoitusrahastoyhtiöiden valvontaa tulisi keskittää nykyistä enemmän Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (ESMA), jotta valvonta olisi yhdenmukaista koko unionissa. Samalla sijoittajansuojaa on vahvistettava esimerkiksi varmistamalla, että arvopaperien lainaamisen tuotot ohjautuvat asianmukaisesti sijoittajille.
Hyvin toimivat pääomamarkkinat edellyttävät myös vakautta. Siksi valvontaviranomaisilla on oltava riittävät keinot puuttua tilanteisiin, jotka voivat uhata rahoitusjärjestelmän toimintaa. Lisäksi on tärkeää, että markkinoiden yhteisistä hyödyistä nauttivat toimijat kantavat myös vastuunsa eivätkä rakenna toimintaansa veroparatiisien tai rahanpesun kannalta korkean riskin maiden varaan.
Mietintöluonnos on vasta työn ensimmäinen vaihe. Tavoitteena on aidosti yhtenäisemmät eurooppalaiset pääomamarkkinat, jotka tarjoavat yrityksille paremmat rahoitusmahdollisuudet ja sijoittajille kilpailukykyisempiä palveluja.
Tukirikollisten suojelu loukkaa oikeusvaltiota
Kreikan maataloustukien ympärillä kuohuu edelleen. Keskiviikkona maan talousrikosyksikkö pidätti 13 henkilöä epäiltynä yli 2,5 miljoonan euron arvoisesta EU‑tukipetoksesta, jonka lisäksi vähintään 39 henkilöä on tutkinnan kohteena. Verkoston epäillään hyödyntäneen valvonnan puutteita ja hakeneen tukia tekaistuilla hakemuksilla. Kyseessä on jo kuudes rikollisverkosto, joka on paljastettu sen jälkeen, kun Euroopan syyttäjävirasto (EPPO) toi julki laajan maataloustukipetosepäilyn. Hiljattain vastaavia verkostoja on paljastettu myös Pohjois‑Kreikassa ja Kreetalla.
EPPO:n Ateenan toimisto käynnisti vuonna 2025 tutkinnan, joka koskee EU:n maataloustukien väärinkäyttöä ja ulottuu viljelijöistä poliitikkoihin sekä OPEKEPE‑maksajaviraston toimintaan. Tutkinnan yhteydessä on selvitetty myös parinkymmenen hallituspuolue Uuden demokratian jäsenen mahdollista osallisuutta. Entinen maatalousministeri ja hänen sijaisensa kuitenkin välttivät lisätutkinnan, kun valtaa pitävä hallituspuolue äänesti heidän syytesuojansa poistamista vastaan – vastoin EPPO:n pääsyyttäjän pyyntöä.
Kokonaisuus vahvistaa kuvaa siitä, että Kreikan maataloustukijärjestelmässä on ollut vakavia ja pitkäaikaisia rakenteellisia puutteita. Komission maataloustarkastajat olivat viime viikolla Ateenassa arvioimassa Kreikan viranomaisten esittämää toimintasuunnitelmaa OPEKEPE‑maksajaviraston uudistamiseksi. Jatkuneet pidätykset osoittavat, että työtä on paljon ja uudistukset on viivyttelemättä toimeenpantava EU-varojen suojaamiseksi ja niin, että EPPO:lla on mahdollisuus suorittaa työnsä riippumattomasti.
Hakaniemessä oli vilinää
Kesäinen sää sai viikonvaihteessa ihmiset liikkeelle ja myös kuun ensimmäisen sunnuntain perinteiset Hakaniemen markkinat olivat vilkkaat. Rivissä oli jälleen useiden puolueiden telttoja ja minusta kansan liikehdinnästä näiden telttojen liepeillä voi tehdä pienimuotoista gallupia; demareiden teltalla oli vilinää ja odotusta muutokseen.
Keskusteluaiheita riitti. Osalla hyvin konkreettisia huolia omasta tai läheistensä toimeentulosta ja hyvinvoinnista, osalla laajempia huolenaiheita Yhdysvaltojen arvaamattomuudesta, Venäjän edelleen jatkamasta sodasta Ukrainassa sekä Lähi-Idän tilanteesta.
Kanssani samaan aikaan SDP:n piirin teltalla markkinoilla olivat mm. kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma sekä jäsen Hilkka Ahde ja he saivatkin vastattavakseen suuren osan ihmisten arkipäivän huolista. Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri oli teltalla mukanaan ryhmä ukrainalaisia opiskelijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia, joten heidän kanssaan käytiin syvällisempää keskustelua Ukrainan tilanteesta ja näkymistä jo yli neljä vuotta jatkuneen sodan lopettamisesta.
Maailmanpolitiikka ja erityisesti Euroopan asema ja rooli ajankohtaisissa suurissa ratkaisuissa oli myös monien huolenaihe. Pelko siitä, että päätöksiä meitä eurooppalaisia koskevista asioista tehdään ohitsemme, oli monien puheenvuorojen ydintä. Hämmennystä herätti myös Suomen luisuminen muutamassa vuodessa kokoaan suuremmasta toimijasta kokoaan pienemmäksi peesaajaksi.
Alkanut viikko
Tämä viikko on parlamentin rytmissä poliittisten ryhmien kokousviikko. Valmistaudumme ryhmäkokousviikkojen aikana seuraavan viikon täysistuntoon, ja muodostamme ryhmien näkemyksiä.
Ryhmäkokousten lisäksi kalenteri on täynnä tapaamisia sidosryhmien kanssa. Ajattelen, että päättäjän tärkein tehtävä on tehdä mahdollisimman hyvin informoituja päätöksiä, ja siksi pidän sidosryhmien tapaamista erityisen tärkeänä.
Taustalla tapahtuu myös paljon valmistelua EU:n seuraavan seitsemän vuoden budjetin osalta.
Muistutan myös, että hakuaika avoimiin avustajatehtäviin tiimissäni on auki vielä ensi viikon perjantaihin. Lisätiedot löytyvät täältä.
Pysytään kuulolla.
Eero