Tällä viikolla se sitten räjähti käyntiin. Uuden komission ensimmäiset linjaukset tulivat ja myös europarlamentin kokousrumba pääsi täyteen vauhtiin.
Komission uusi kilpailukykypaperi sai pahasti ristiriitaisen vastaanoton. Sen tutkiminen ja arviointi on kuitenkin vielä kesken, joten annetaan tekijöille aito mahdollisuus ennen lopullisia arvosanoja.
Useampikin itselleni tärkeä komissaari, mm. Portugalin Maria Luís Albuquerque ja Suomen Henna Virkkunen, olivat myös parlamentissa liikkeellä hakemassa tukea esityksilleen ja kuuntelemassa parlamentaarikkojen kannanottoja.
Myös kaikki omat valiokuntani – talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON), teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) sekä talousarvion valvontavaliokunta (CONT) – olivat koolla.
Ja tietysti viikkoon mahtuu myös paljon sidosryhmätapaamisia ja vieraita Suomesta.
Tässä uutiskirjeessä:
- Puolustusrahoituksen kasvattaminen on välttämätöntä
- Kilpailukykykompassista uuttaa suuntaa Euroopalle
- Itämeren kaapelirikot puhuttivat ITRE-valiokunnassa
- Naton suunnalta kiitosta Suomelle
- Holokaustin uhreja muistettiin erityisistunnossa
- Huijausten estämiseen on työkaluja
- Painopiste petosten ennaltaehkäisyyn
- Rahanpesun riskimaat on tunnistettava
- Vilkas viikonvaihde
- Ensi viikko
Puolustusrahoituksen
kasvattaminen on välttämätöntä
Seuraava unionin monivuotinen rahoituskehys (MFF) on liian myöhässä puolustusmenojen kasvattamiselle. Näin totesi unionin budjetista vastaava komissaari, puolalainen Piotr Serafin keskiviikkona budjettivaliokunnan kuulemisessa. Serafin painotti kuulemisessa puolustusmenojen kasvattamisen kiireellisyyttä ja tarvetta ratkaisuille jo ennen komission esitystä seuraavaksi, vuonna 2028 alkavaksi pitkän aikavälin budjetiksi.
Yhteinen EU-budjetti vastaa kooltaan vain noin prosenttia unionin bruttokansantuotteesta ja valtaosa varoista käytetään aluekehitykseen ja maatalouteen. Serafin totesikin, että vaikka puolustusmenoja tullaankin seuraavassa rahoituskehyksessä kaikella todennäköisyydellä kasvattamaan nykyisestä 10 miljardista eurosta, ei puolustuksen rahoittaminen voi perustua pelkästään yhteiseen budjettiin. Jäsenmaiden on jatkossakin vastattava suurimmasta osasta kustannuksia. Muuttuneen turvallisuusympäristön myötä tulee unionin nyt todella tarkastella ratkaisuja puolustusta tukevan rahoituksen vauhdittamiseksi.
Osallistuin teemaan liittyvään kotimaiseen keskusteluun keskiviikon A-studiossa ja tuo keskustelu on nähtävissä Yle Areenassa.
Kilpailukykykompassista uuttaa suuntaa Euroopalle
Komissio julkaisi tällä viikolla ensimmäisen merkittävän aloitteensa, EU:n uuden kilpailukykystrategian, johon jotkut ovat viitanneet ”Pohjantähtenä.” EU on kuin tuuliajolle joutunut laiva, jonka täytyy suunnistaa takaisin talouskasvun kurssille Pohjantähden avulla.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi avauspuheessaan, että eurooppalaisena menestysreseptinä on ollut halpa venäläinen maakaasu, halpatyövoiman maihin, etenkin Kiinaan, ulkoistetut toimitusketjut sekä osittain ulkoistettu turvallisuus. Tämä resepti ei enää toimi, vaan EU:n tuottavauus on jäänyt Yhdysvaltoja ja Kiinaa reippaasti jälkeen.
Kilpailukykykompassin keskeisenä tavoitteena on yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen EU:n yritysraportointilainsäädäntöä keventämällä. Kilpailukykyä haetaan myös teknologiasta: uusia aloitteita on tulossa esimerkiksi tekoälyn, kvanttiteknologian, bioteknologian ja avaruuden saralla. Ensi kuussa komissiolta odotetaan uutta puhtaan teollisuuden ohjelmaa, jossa esitetään askelmerkkejä teollisuuden hiilestä irtautumisen nopeuttamiseksi. Strategiassa mainitaan myös EU:n uusi kilpailukykyrahasto, mutta sitä pitää odottaa seuraavaan vuonna 2028 alkavaan rahoituskauteen asti.
EU:n kilpailukykyhaasteet tunnistetaan laajasti myös Euroopan parlamentissa. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) keskusteli torstaina komission pääsihteeristön edustaja Stefano Grassin kanssa uudesta strategiasta. Useat EPP- ja Renew-ryhmien mepit kiittelivät komissiota aloitteesta, mutta toivoivat nopeampia toimia. S&D-ryhmän meppikollegat kuitenkin esittivät huolensa poukkoilevasta sääntelystä. EU:n 2050 ilmastoneutraalisuustavoitteista ja kuluttajia ja ympäristöä suojelevista normeista tulee pitää kiinni.
Kilpailukyky ei saa olla peiteoperaatio sääntelynpurkutalkoille, vaan sen tulee ensisijaisesti parantaa yhteiskuntien hyvinvointia ja ihmisten elämänlaatua. EU ei menesty polkemalla hintoja vaan ainoana vaihtoehtona on innovointi ja investoinnit tulevaisuuden infrastruktuuriin. EU on edelleen hyvin riippuvainen tuontienergiasta. EU:n energiankulutuksesta noin 60 % on tuontienergiaa, josta suurin osa on raakaöljyä. Kilpailukykystrategian tulisi siis keskittyä riippuvuuksien hillitsemiseen ja uusien innovaatioiden kaupallistamiseen.
EU:n talous voi olla kilpailukykyinen vain, jos se rakentuu kestävälle, ennustettavalle ja oikeudenmukaiselle pohjalle. Tarvitsemme investointeja, vakaata lainsäädäntöä sekä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, ei pelkästään sääntelyn vähentämistä ja standardien heikentämistä. Lisää ajatuksistani tästä aiheesta voit lukea Demokraatista.
Itämeren kaapelirikot puhuttivat ITRE-valiokunnassa
Teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen oli keskiviikkona teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE) keskustelemassa ajankohtaisista aiheista ja komission tulevista toimista. Keskustelua käytiin muun muassa Trumpin uudesta 500 miljardin dollarin Stargate-tekoälyhankkeesta, uudesta kiinalaisesta DeepSeek- tekoälymallista, jonka sai pörssit sekaisin, sekä somejättien kuten X:an ja Metan vaikutuksesta ihmisten elämään, yhteiskuntaan ja demokratiaan.
Nostin keskustelussa esiin Itämeren toistuvat kaapelirikot. EU:lla on kunnianhimoisia digi-infrastruktuuria koskevia suunnitelmia, joka on toki hyvä asia, mutta samanaikaisesti pitää keskittyä olemassa olevan infrastruktuurin turvaamiseen. Itämerellä on nähty sabotaasia, jossa tietoliikennettä ja kaapeleita on katkottu kiihtyvällä tahdilla. Tämä on äärimmäisen vaarallista yrityksille ja kansalaisten sujuvalle arjelle. Pyysin Virkkusta kertomaan, mitä komissio voi tehdä näiden elintärkeiden yhteyksien varmistamiseksi, myös EU:n budjettivaroja hyödyntämällä.
Virkkunen korosti, että asia kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan, mutta EU:n komissio on valmis koordinoimaan ja auttamaan. Virkkunen mainitsi muun muassa EU:n CEF Verkkojen Eurooppa-välineen, jossa rahoitusta on vielä jäljellä tällä rahoituskaudella. Komissiossa pohditaan myös mahdollisia teknologisia ratkaisuja, kuten sensoreita ja satelliittien hyödyntämistä. Ratkaisuja etsitään myös kaapeleiden korjauskapasiteetin lisäämiselle. Pullonkaulana on nykyisten merenalaisten kaapeleiden korjausalusten vähyys.
Naton suunnalta kiitosta Suomelle
Suomi on toiminut mallikkaasti. Tämä oli Naton innovaatio-, hybridi- ja kyberasioista Baltian alueella vastaavan apulaispääsihteeri James Appathurain viesti tiistaina parlamentin Nato-delegaation ja puolustusasioiden valiokunnan tapaamisessa. Hän viittasi Itämerellä tapahtuneeseen sabotaasiin, jonka myötä Suomi reagoi nopeasti ja määrätietoisesti Eagle S -aluksen toimiin ja takavarikoi aluksen. Suomi on ryhdikäs omissa toimissaan, ja samaa on nyt odotettava Euroopan unionilta ja puolustusliitto Natolta.
EU:n on edelleen tiukennettava pakotteita ja varmistettava, että niitä todella noudatetaan. Erityisesti Itämeren ympäristöä ja turvallisuutta vaarantavaan Venäjän varjolaivaston toimintaan on puututtava laajassa yhteistyössä EU-maiden ja Yhdysvaltain kanssa.
EU:lla ja jäsenmailla on velvollisuus puolustaa kriittistä yhteiskunnan infrastruktuuria, oli kyse sitten palvelunestohyökkäyksien torjumisesta, kaapeleiden suojaamisesta merenpohjassa, somevaikuttamisesta tai esimerkiksi rajojemme turvaamisesta välineellistetyn maahantulon kohdalla. On hienoa, että parlamentissa vallitsee vahvaa yksituumaisuutta eurooppalaisen turvallisuuden vahvistamisessa.
Holokaustin uhreja muistettiin erityisistunnossa
Muistimme holokaustin uhreja parlamentin erityisistunnossa keskiviikkona. Vainojen uhrien muistopäivää vietettiin 27.1., jolloin muistetaan myös Auschwitz-Birkenau -keskitysleirin vapautuksen 80-vuotispäivää.
Parlamentin puhemies Roberta Metsola korosti muistamisen velvollisuutta ja antisemitismiin puuttumisen tärkeyttä. Sellisti Corrie Hermann, holokaustin uhri Pál Hermannin tytär, kertoi isänsä kohtalosta: hän pakeni natseja, mutta pidätettiin ja murhattiin Liettuassa vuonna 1944. Hermann onnistui pelastamaan arvokkaan Gagliano-sellonsa, jolla esitettiin muistotilaisuudessa musiikkia. Tilaisuus päättyi hiljaiseen hetkeen ja Ravelin ”Kaddish”-kappaleeseen. Corrie Hermann on perustanut rahaston tukemaan nuoria sellistejä.
On valtavan tärkeää muistaa historiaa ja siten pitää kirkkaana mielessä, miten hauras maailmamme pahimmillaan on.
Huijausten estämiseen on työkaluja
Järjestimme keskiviikkona yhdessä talousvaliokunnan meppikollegani, tšekkiläisen Ludek Niedermayerin ja Nordean kanssa tärkeän keskustelutilaisuuden toimista netti- ja maksuvälinehuijauksien estämiseksi. Nordean esimerkki osoittaa, että huijauksia on oikeita työkaluja käyttäen mahdollista torjua ja ilokseni entinen kollegani, nykyään Nordean yhteiskuntasuhdejohtajana toimiva Jyrki Katainen jakoi ajatuksiaan aiheesta.
Tarvitsemme Eurooppaan pankkiasiakkaiden suojaksi sääntelyä ja kansalaisten oman valveutuneisuuden vahvistamista, jotta erilaisilta huijauksilta voidaan välttyä. Nordea on Pohjoismaiden suurin pankki, joten sen toimilla on merkitystä myös muun Euroopan kannalta.
Painopiste petosten ennaltaehkäisyyn
Budjetin valvontavaliokunnan (CONT) asialistalla oli kuluneella viikolla sen vuosittain valmistelema, petostentorjuntaa käsittelevä mietintö, jossa toimin demariryhmän neuvottelijana. Komission petostentorjuntaa koskevaan vuosikertomukseen pohjautuvassa mietinnössä annamme arviomme petostenvastaisen työn tilasta ja suosituksia sen lujittamiseksi vastaisuudessa.
Kuulimme maanantaina valiokunnan pääneuvottelijan, ranskalaisen Gilles Boyerin (Renew) esittelyn hänen valmistelemastaan luonnoksesta ja eri poliittisten ryhmien näkemyksiä siihen. Omalta osaltani painotin tarvetta panostaa petosten ennaltaehkäisyyn, jottei petoksia tai sääntöjenvastaisuuksia pääsisi ylipäänsä syntymään. Tärkeinä teemoina, joita aion myös kirjallisissa muutosesityksissäni tekstiin esittää, nostin muun muassa tarpeen vahvistaa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen pohjautuvaa ehdollisuutta, Venäjän vastaisten pakotteiden täytäntöönpanon ja valvonnan sekä digitalisaation vauhdittamisen petostentorjunnan tehostamiseksi.
Rahanpesun riskimaat on tunnistettava
Kokoonnuimme tiistaina talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) yhteiseen suljettuun kokoukseen kuulemaan komissaari Maria Luís Albuquerqueta niin sanotusta korkean riskin luettelosta kolmansista maista, joissa on havaittu puutteita rahanpesun estämisen ja terrorismin rahoituksen torjunnan säädöksissä.
Kansainvälinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmän (FATF) mukaan tietyt maat ovat edistyneet uudistuksissaan riittävästi, jottei niitä tulisi enää pitää korkean riskin maina. Tämän pohjalta komissio julkaisi viime vuonna esityksen unionin luettelon päivittämiseksi, muun muassa poistamalla Yhdistyneet Arabiemiirikunnat ja Gibraltarin korkean riskin kategoriasta.
Parlamentti kuitenkin hylkäsi esityksen, pääosin Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien takia, sillä maassa on rahanpesun torjunnan alalla edelleen tarvetta huomattaville uudistuksille. Yhdistyneet Arabiemiirikunnat esimerkiksi tekee yhteistyötä Venäjän kanssa, jonka hybridivaikuttamisen näemme kriittisen infrastruktuurin sabotaaseissa Itämerellä. Maalla on lisäksi keskeinen rooli Sudanin sisällissodassa taistelevien puolisotilaallisten joukkojen aseistamisessa. Kaiken tiedon valossa pidän perusteltuna Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien säilyttämistä korkean riskin luettelossa, kunnes maa on toteuttanut merkittäviä uudistuksia.
Vilkas viikonvaihde
Huomaa, miten normaali työrytmi on vihdoin komissionvaihdoksen jälkeen käynnistymässä parlamentissa. Samaan aikaan myös ihmisten mielenkiinto niin maailman, Euroopan kuin kotimaankin asioihin on vuodenvaihteen jälkeen vahvasti vilkastumassa.
Omalta osaltani se näkyy myös kotimaan viikonvaihteiden ohjelmassa. Tämä perjantai on ollut täysipainoinen kotimaan päivä. Tätä uutiskirjettä viimeistellessäni takana on tältä päivältä jo pari kokousta ja kolme sidosryhmätapaamista. Ja kuten kuluneessa mainoslauseessa todetaan, ”ei tässä vielä kaikki”. Päivän viimeisessä sidosryhmätapaamisessa on aikomus luoda katsetta Suomen tulevien vuosien kehityssuuntiin. Tarpeellista pohdintaa, kun tuntuu Orpo-Purran hallituksen jokaisen toimen nakertavan pohjaa tältä tulevaisuudelta.
Huomenna lauantaina ajattelin kohtuullisen tuoreena vaarina poiketa tyttäreni Eveliina Heinäluoman yhteistyökumppaneidensa kanssa järjestämään lastenriehaan. Even puheiden mukaan riehan ohjelmaan kuuluu mm. kasvomaalausta, pientä evästä ja hulinointia. Katsotaan nyt, mihin kaikkeen tuossa riehassa joudun.
Lastenrieha järjestetään huomenna lauantaina klo 10.-11.3. Hakaniemen leikkiluolassa, Arena Center Hakaniemi, Miina Sillanpään katu 2. Tilaisuus on kaikille avoin eikä edellytä ennakkoilmoittautumista.
Sunnuntai puolestaan on helmikuun ensimmäinen sunnuntai, joten perinteisesti ohjelmassa on Hakaniemen markkinat klo 11.00. Lähestyvien huhtikuun kuntavaalien vuoksi liikkeellä on varmasti paljon kaupungin luottamushenkilöitä ja heidän ajatuksistaan kiinnostuneita kaupunkilaisia. Joten tervetuloa tapaamaan minua sunnuntaina Hakaniemen torille klo 11 ja keskustelemaan, mihin Suomi, EU ja maailma ovat menossa.
Ensi viikko
Ensi viikolla on parlamentin rytmin mukaisesti ryhmäkokousviikko Brysselissä, jonka aikana parlamentin poliittiset ryhmät tapaavat ja hiovat näkemyksiään seuraavan viikon täysistunnon asioihin. Luvassa on monia kokouksia niin sosialidemokraattisen ryhmämme johdon kuin koko ryhmän kesken.
Keskiviikkona piipahdan Suomessa ja käyn osallistumassa valtiopäivien avajaisiin. On hienoa, että kaikki Suomesta vaaleilla valitut parlamentaarikot saavat kutsun tähän arvovaltaiseen tilaisuuteen, jonka myötä eduskunnan lainsäädäntövuosi jälleen käynnistyy.