Mennyt viikko oli ryhmäkokousviikko, jonka aikana parlamentin poliittiset ryhmät kävivät lävitse tulevan täysistuntoviikon valintoja. Mukaan mahtui myös valiokuntien ja valtuuskuntien kokouksia. Loppuviikosta ehdin osallistua myös Euroopan sosialidemokraattisen puolueen puoluekokoukseen Amsterdamissa.
Tässä kirjeessä:
- Yhdysvallat-suhde puhuttaa
- Parlamentti haluaa vauhdittaa venäläisen fossiilienergiakaupan lopettamista
- Unionin monivuotinen budjetti syynissä
- Unkarin oikeusvaltiotilanne jälleen suurennuslasin alla
- Komissio julkaisi puolustusvalmiuden tiekartan
- Arvopaperistaminen vahvistamassa EU:n taloutta
- Alkanut viikko
Yhdysvallat-suhde puhuttaa
EU-parlamentin Iso-Britannia- ja USA-valtuuskunnat kokoontuivat keskiviikkona harvinaiseen yhteiskokoontumiseen pohtimaan EU:n ja Iso-Britannian vaikeaa suhdetta Yhdysvaltoihin presidentti Trumpin aikana. Esillä olivat niin Ukrainan tukeminen, suhde Venäjään kuin taloussuhteetkin.
Asiantuntijoiden selkeä suositus tilaisuudessa oli, että EU:n kannattaa jatkaa yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa, mutta yllätyksiin varautuen. Samalla korostuvat EU:n yhteydet muualle maailmaan, kuten Iso-Britanniaan, Intiaan sekä Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maihin. Asehankintoja Yhdysvalloista suositeltiin, mutta vain tuotteissa, joissa ei ole vastaavaa eurooppalaista tuotantoa.
Trumpin ajattelun suhteessa Kiinaan monet näkevät poikkeavan hänen hallintonsa jäsenten ajattelusta. Trump näkee Kiinan enemmän kilpailijana kuin vihollisena. Hallinnossa moni muu avaintekijä taas näkee Kiinan enimmäkseen nousevana vihollisena. Ukrainan tukemisessa Eurooppa joutuu varautumaan lisääntyvän vastuun ottamiseen.
Parlamentti haluaa vauhdittaa venäläisen fossiilienergiakaupan lopettamista
Parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ITRE sekä kansainvälisen kaupan valiokunta INTA äänestivät torstaina venäläisen kaasun ja öljyn tuonnin lopettamisen puolesta äänin 83 puolesta, 9 vastaan ja 1 tyhjää. Kaasun tuonnin halutaan loppuvan vuoden 2026 loppuun mennessä ja öljyn tuonnin vuoden 2025 loppuun mennessä. Kaasun tuontikielto koskee sekä putki- että nesteytettyä maakaasua (LNG).
Lisäksi parlamentti vaatii tehokkaampaa porsaanreikien tukkimista ja kiertämisriskin minimoimista velvoittamalla kaasutoimijoita toimittamaan tulliviranomaisille yksityiskohtaisemmat todisteet kaasun tuotantomaasta. Riski venäläisen kaasun reitittämisestä kolmansien maiden kautta kasvaa, kun tuontikielto astuu voimaan.
Arvioiden mukaan EU-maat ostavat edelleen miljardin euron edestä venäläistä maakaasua vuodessa, vaikka tuonti on vähentynyt viime vuosina. Unkari ja Slovakia ostavat edelleen huomattavia määriä putkikaasua, ja esimerkiksi Ranska, Belgia ja Espanja hankkivat edelleen venäläistä nesteytettyä maakaasua. Suomeen ei tuoda enää Venäjältä putkikaasua tai LNG:tä.
Komission alkuperäisen ehdotuksen mukaan venäläisen kaasun tuontikielto astuisi asteittain voimaan 1.1.2026 ja 1.1.2028 välillä. Lisäksi komissio pyytää jäsenmaita laatimaan suunnitelman öljyntuonnin lopettamiseksi 1.1.2028 mennessä. Varsinaista sitovaa tuontikieltoa komissio ei kuitenkaan esitä. Parlamentti on siis valmis hyväksymään huomattavasti kunnianhimoisemman kannan.
Suomalaiset meppikollegat Ville Niinistö ja Katri Kulmuni toimivat omien ryhmiensä neuvottelijoina ja tekivät tärkeää työtä kunnianhimoisen ja kattavan kompromissin eteen. Asia etenee seuraavaksi parlamentin, jäsenmaiden ja komission kolmikantaneuvotteluihin eli katseet kääntyvät nyt jäsenmaihin. Venäjän sotakassan tukeminen fossiilienergiatuonnilla on loputtava.
Unionin monivuotinen budjetti syynissä
Kuluvan parlamenttikauden keskeisin hanke on unionin seuraavan monivuotisen budjetin valmistelu. EU-tasolla rahat jaetaan aina seitsemäksi vuodeksi kerrallaan ja komission heinäkuussa antaman esityksen käsittely on nyt lähtökuopissa niin parlamentissa kuin neuvostossakin.
Parlamentin puolella poliittiset ryhmät käyvät parhaillaan lävitse kokonaisuuden eri ehdotuksia ja neuvottelevat keskenään siitä, missä valiokunnassa mikäkin ehdotus tullaan käsittelemään. Suurin huomio on kohdistunut komission esittämiin jäsenmaakohtaisiin suunnitelmiin, joiden alle koottaisiin nykyään erilliset aluekehitys-, maatalous- ja sisäasioiden rahastot. Huomattavien budjetin rakennetta koskevien muutosten lisäksi komission esitys tarkoittaisi muutoksia myös rahoituksen määrään. Kun koheesion ja maatalouden rahoitus komission esityksessä pienenisi noin 11 prosentilla, sisäasioiden rahoitus puolestaan kasvaisi noin 167 prosentilla nykyisestä.
Parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä on esittänyt kritiikkiä erityisesti koheesiorahoituksen vähenemisestä sekä kehyksen rakennemuutoksesta, jossa aluekehitysvarat eivät enää olisi samalla tavalla tarkoitukseensa korvamerkittyjä kuin aiemmin. Ryhmässämme on myös paljon tyytymättömyyttä komission maatalouslinjauksiin ja niiden mukanaan tuomaan epävarmuuteen. Keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä on esittänyt myös kritiikkiä, mutta lähinnä maatalousrahoitukseen liittyen. Rahoituksen pienenemisen lisäksi huolena on, että poliittisille ryhmille tärkeät tavoitteet jäävät liiaksi jäsenmaiden hallitusten harkintavaltaan, kun rahat kootaan yhteen ja samaan pottiin ilman ennalta rajattua käyttötarkoitusta.
Tyytymättömyys komission rahoituskehysesitystä kohtaan on ryhmien keskuudessa niinkin voimakasta, että esillä on ollut jopa esityksen hylkääminen. Parlamentin kahden suurimman ryhmän tuki on esityksen etenemisen kannalta keskeistä ja paine komissiota kohtaan muuttaa esitystään on viime päiviä yhä voimistunut. Ellei huolia oteta lähiviikkoina huomioon, voi hyvinkin olla, että tyytymättömyys kulminoituu esityksen hylkäämiseen jo heti käsittelyn alkumetreillä.
Unkarin oikeusvaltiotilanne jälleen suurennuslasin alla
Toimiko Euroopan komissio lainvastaisesti, kun se päivää ennen joulukuun 2023 EU-huippukokousta päätti vapauttaa Unkarin oikeusvaltiorikkomusten johdosta jäädytettyjä EU-tukia? Tätä kysymystä käsiteltiin kuluneella viikolla Euroopan unionin tuomioistuimessa, kun se piti kuulemisen Euroopan parlamentin nostamasta kanteesta komissiota vastaan. Kyseessä on oikeusprosessi, jonka käynnistimme parlamentissa alkuvuodesta 2024.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán on omaa etua ajaakseen viime vuosina yhä enenevissä määrin hankaloittanut EU-päätöksentekoa, erityisesti Ukraina-tuen ja Venäjä-pakotteiden osalta. Orbánin kiristyspolitiikka tuotti joulukuussa 2023 tulosta, kun komissio vapautti EU-tukia Unkarille, juuri ennen EU-huippukokousta, jossa Ukrainan jäsenyysneuvottelujen avaaminen sekä 50 miljardin euron tukipaketti vaati jäsenmaiden yksimielisyyden. Komissio oli aiemmin jäädyttänyt 10,2 miljardia euroa Unkarin oikeusvaltiorikkomuksista johtuen, mutta juuri ennen huippukokousta se päätti vapauttaa varat sillä perusteella, että maa olisi tehnyt oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskien parannuksia. Seuraavana päivänä Orbán oli huippukokouksen aikana asetellut kokoushuoneen ulkopuolelle, kun päätökset Ukrainan tuesta ja jäsenyysprosessista tehtiin muiden päämiesten kesken.
Ilmeistä on, että oikeusvaltion suhteen on Unkarissa parannusten sijaan lähinnä otettu takapakkia. Komission päätöksen ajoitus on siksikin enemmän kuin epäilyttävä. Parlamentille on selvää, ettei oikeusvaltioperiaatteella voida käydä kauppaa ja asia eteneekin nyt oikeusteitse. Jos komission todetaan toimineen lainvastaisesti, tulee sen periä Unkarilta tuet takaisin tai pidättää tulevia maksatuksia, mikäli Orbán kieltäytyy palauttamasta varoja. Tuomioistuimen päätöstä odotetaan tulevien kuukausien aikana.
Komissio julkaisi puolustusvalmiuden tiekartan
Komissio julkaisi viime viikolla suunnitelmansa jäsenvaltioiden puolustuskyvyn vahvistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelma keskittyy neljän lippulaivaprojektin ympärille, joita ovat droonimuurina tunnettu eurooppalainen droonipuolustusaloite, itäisen sivuston vartio, eurooppalainen ilmapuolustuskilpi ja eurooppalainen avaruuspuolustuskilpi. Näiden aloitteiden avulla eurooppalaisen puolustuskyvyn pitäisi vahvistua vastaamaan Venäjän muodostamaan uhkaan, tietysti yhdessä kansallisten investointien kanssa.
Suomen kannalta droonimuuri ja itäisen sivuston vartio ovat aloitteina erityisen tärkeitä. Jälkimmäinen projekti keskittyy kehittämään niitä kyvykkyyksiä, joita juuri itäiset jäsenvaltiot tarvitsevat. Toisaalta droonimuurin oli alun perin tarkoitus keskittyä luomaan erityisesti Venäjän naapurimaille uskottava järjestelmä droonien torjuntaan, mutta komission esitys on nyt laajentunut koko Euroopan laajuiseksi aloitteeksi. Tämän ei tule antaa hämärtää droonimuurin todellista syytä, Venäjän uhkaa erityisesti itärajan maille. Droonimuurin suunnitellaan olevan käyttövalmis jo vuoden 2027 lopussa, ja itäisen sivuston vartion vuoden 2028 lopussa.
Sotilaallinen liikkuvuus on myös painava osa suunnitelmaa. Komission suunnitelmissa EU:ssa olisi käytössä vuoden 2027 loppuun mennessä yhtenäinen eurooppalainen sotilaallisen liikkuvuuden alue. Avaintekijöinä tässä ovat liikkuvuussääntöjen ja lupamenettelyjen yhtenäistäminen. Lisäksi komissio on ehdottanut sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksen kymmenenkertaistamista 17 miljardiin euroon. Suomen sotilaallisen saavutettavuuden kannalta tämä on merkittävä lisäys.
Näiden aloitteiden lisäksi komissio ehdottaa yhteishankintojen tuplaamista ja hankintojen suurempaa kohdentamista eurooppalaiseen tuotantoon. Suuremmat hankintamäärät voivat laskea yksikköhintoja ja eurooppalainen hankinta voi luoda työpaikkoja myös Suomen vahvaan puolustusteollisuuteen.
Horisontti-ohjelmalla tukea tutkimukseen
Tutkimuksesta, innovaatiosta ja start-upeista vastaava komissaari Ekaterina Zaharieva esitteli viime viikolla ITRE-valiokunnassa komission uuden Horisontti-ohjelman, joka on EU:n tutkimusta ja innovaatiota rahoittava lippulaivahanke.
Komissio julkaisi esityksen 175 miljardin euron Horisontti-ohjelmasta 16.7. osana tulevaa seitsemän vuoden budjettikehystä. Komission esityksen mukaan EU:n tutkimusrahat lähes kaksinkertaistetaan nykyiseen rahoituskauteen verrattuna. Uudesta tutkimusohjelmasta ohjattaisiin 44 miljardia euroa huipputason tieteeseen, 75 miljardia euroa kilpailukyky- ja yhteiskuntapilariin, 38 miljardia euroa innovointiin sekä 16 miljardia euroa eurooppalaisen tutkimusalueen tukemiseen.
Kilpailukykypilarista rahoitetaan neljää painopistettä: 1) puhdasta siirtymää ja teollisuuden vähähiilistämistä, 2) terveyttä, bioteknologiaa, maataloutta ja biotaloutta, 3) digitaalista johtajuutta, sekä 4) puolustusteollisuutta ja avaruustoimintaa. Nämä painopisteet ovat samat kuin komission esittämässä uudessa kilpailukykyrahastossa, josta tuetaan yrityksiä esimerkiksi tuotannossa ja uusien tuotteiden markkinoille saattamisessa. Komissio pyrkii vahvistamaan polkua EU:n huippulaadukkaan perustutkimuksen, innovaatiotoiminnan ja uusien innovaatioiden kaupallistamiseen, tuotannon ja skaalaamisen välillä.
ITRE-mepit suhtautuvat positiivisesti tutkimusrahojen tuplaamiseen. Itse nostin keskusteluun terveysalan, bioteknologian, maatalouden ja biotalouden tutkimustoiminnan riittävän rahoituksen turvaamisen. Olen tyytyväinen, että biotalous on tunnistettu tärkeäksi tutkimusalaksi. Pidän myös tärkeänä, että Horisontti säilyisi parasta osaamista (”excellence”) tukevana ohjelmana.
Komissaarilta kysyttiin etenkin Horisontin ja kilpailukykyrahaston yhteydestä ja perustutkimuksen turvaamisesta. Myös uuden tutkimusohjelman mahdollistama kaksikäyttöteknologioiden rahoitus puhutti. Kaksikäyttöteknologioilla tarkoitetaan teknologioita ja sovelluksia, joita voidaan käyttää sekä siviili- kuin puolustuskäytössä. Itse pidän järkevänä, että näiden monipuolisten teknologioiden tutkimus on mahdollista, sillä jako siviili- ja puolustusteknologioiden välillä on lopulta aika häilyvä. Tekoäly, kvanttilaskenta, droonit, satelliitit ovat esimerkkejä kaksikäyttöteknologioista, joiden tutkimuksessa EU:n ei kannata jäädä jälkeen. Seuraavaksi ITRE-valiokunta ja jäsenmaita edustava neuvosto käsittelevät komission ehdotusta ja valmistelevat omat linjauksensa esitykseen.
Arvopaperistaminen vahvistamassa EU:n taloutta
Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa oli jälleen kiireinen viikko. Maanantaina valiokunnassa oli Euroopan keskuspankin valvontaelimen puheenjohtaja Claudia Buchin kuuleminen. Hän toisti näkemyksensä varovaisesta lähestymisestä pääomien vapauttamiseen arvopaperistamisessa. Tämän jälkeen meillä oli kuuleminen itse arvopaperistamisesta. Se on finanssitekniikka, jossa pankit niputtavat lainoja ja myyvät ne sijoittajille. Näin ne vapauttavat pääomaa uusille lainoille yrityksille ja kotitalouksille.
Oli hyödyllistä kuulla erilaisia näkökulmia yksityiseltä sektorilta, valvontaviranomaisilta ja kansalaisjärjestöiltä. Asiantuntijakuulemisten anti vahvisti omaa ajatteluani siitä, että arvopaperistaminen voi tukea talouskasvua, mutta vain rajatusti ja huolellisesti säädeltynä. Kaikki ongelmat ratkovaksi hopealuodiksi siitä ei ole. Nyt käynnissä olevan työn täytyy löytää tähän sääntelyyn sopiva tasapaino. Toimin sosialidemokraattien neuvottelijana parlamentin kannanmuodostuksessa.
Tiistaina puhuin paneelissa arvopaperistamisesta erityisesti sijoitusnäkökulmasta. Talouskasvu riippuu monista asioista, kuten finanssipolitiikasta, työmarkkinoista ja luotonkysynnästä. Siksi meidän tuleekin hillitä arvopaperistamisehdotukseen kohdistuvia odotuksia. Tärkeää on, että sijoittajat tietävät, mihin he sijoittavat. Siksi läpinäkyvyys ja huolellisuusvelvoitteet (due diligence) ovat niin olennaisia tässä ehdotuksessa, ja molempia täytyy vahvistaa lisäämättä tarpeettomia raportointivelvollisuuksia. Tärkeintä on pystyä arvioimaan luottoriskiä, eli sitä, kuinka todennäköistä maksujen laiminlyönti on. Kun arvopaperistamisen ajatuksena on tukea EU:n taloutta, pankkien tulee käyttää vapautettava pääoma järkevästi esimerkiksi lainoihin, ei osinkoihin.
Kokonaiskuvassa EU tarvitsee uusia investointeja ja siksi on pohdittava uusiksi myös asennettamme yleisesti riskinottoon taloudessa. Finanssikriisin jälkimainingeissa arvopaperistamisella on ollut lievästi sanottuna maineongelma, eikä siitä yksinään tule EU:n talouden pelastajaa. Hyvin toteutettuna arvopaperistaminen voidaan kuitenkin valjastaa palvelemaan unionin talouskasvua.
Tällä viikolla meillä on neljäs kolmikantaneuvottelu komission ja jäsenmaiden kanssa vähittäissijoitusstrategiasta. Tällöin käymme poliittisempia kohtia läpi ensimmäistä kertaa. Näitä ovat esimerkiksi ”vastinetta rahalle” -periaate ja kannustinkysymys.
Alkanut viikko
Tällä viikolla parlamentti on koolla täysistunnossa Ranskan Strasbourgissa. Käsittelemme muun muassa Lähi-idän rauhansopimusta ja EU:n roolia sen toteuttamisessa. Keskustelemme odotuksista tämän viikon Eurooppa-neuvoston kokoukselle eli ns. EU-huippukokoukselle. Huippukokoukseen kohdistuu paineita, sillä EU-maiden johtajat käsittelevät Lähi-idän tilannetta, mutta erityisesti Euroopan pahasti laahaavan kilpailukyvyn vahvistamista. Moni jäsenmaa on nyt ahdingossa sakkaavan talouden vuoksi. Huippukokouksen keskustelua ohjaavat kilpailukykykompassi ja Draghin raportti, joiden mukaan Euroopan tulisi panostaa julkisiin investointeihin sekä laaja-alaisiin talousuudistuksiin. Johtajat käsittelevät myös Euroopan asuntokriisiä, puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä maahanmuuttoa ja rajaturvallisuutta.
Täysistunnon asialistalla meillä on huippukokousodotuksen lisäksi komission ensi vuoden työohjelman eli unionin prioriteettien perkaaminen, Ukrainan jälleenrakennukseen liittyvän sotakorvausjärjestelyn käsittely, metsien monitorointi, energiatuonnin lopettaminen Venäjältä sekä Saharov-palkinnon myöntäminen. Parlamentti myöntää vuosittain mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon, ja tänä vuonna ehdolla ovat vangitut toimittajat Andrzej Poczobut Valko-Venäjällä ja Mzia Amaglobeli Georgiassa, toimittajat ja avustustyöntekijät Palestiinassa sekä kaikilla konfliktialueilla edustajinaan palestiinalainen toimittajayhdistys (Palestinian Journalists Syndicate), Punainen Puolikuu ja UNRWA, sekä serbialaiset opiskelijat.
Lauantaina vierailen Lohjalla keskustelemassa ja tarjoamassa kahvit klo 13 alkaen EU-keskustelun merkeissä. Mukana tilaisuudessa on myös kansanedustaja Joona Räsänen. Kahvipaikka on vielä avoin, mutta tarkemmat tapaamispaikkatiedot löydät loppuviikosta Facebook-sivultani.
Sunnuntaina vierailen Helsingin kirjamessuilla Messukeskuksessa ja olen klo 12 Töölönlahti-lavalla keskustelemassa aiheesta ”Osaamisunioni – miten turvataan eurooppalaisten osaaminen?”. Kanssani teemasta keskustelemassa meppikollega Sirpa Pietikäinen ja haastattelijana VTT:n kansainvälisten asioiden johtaja Janica Ylikarjula.
Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan.
Eero