Syksyn ensimmäinen täysistuntoviikko Strasbourgissa on takana. Viikkoon mahtui paljon sähköä ja uuden parlamentin työtapojen etsimistä. Komission puheenjohtajaehdokas Ursula von der Leyen julkisti tiistaina komission nimilistan vastuineen ja se sai aikamoisen säpinän aikaiseksi niin Strasbourgissa, Brysselissä kuin kaikissa eurooppalaisissa pääkaupungeissakin.
Tässä uutiskirjeessä:
Onnittelut Henna!
Komissio kaartaa oikealle
Komissaariehdokkaiden kuuleminen käynnistyy
Parlamentti jatkaa tukea Ukrainalle
Mario Draghin raportti Euroopan kilpailukyvystä
Unkari rikkoo viisumisäännöksiä
Sain vihdoin lävitse EU:n itärajan tarpeiden huomioimisen
Euroopan maatalouspolitiikka uudistuu
Pysyviä budjettivastuita
Kolme kovaa valtuuskuntaa
Uutiskirjeen tilaajille vapautui kaksi paikkaa vierailulle Brysseliin
Ensi viikko
Onnittelut Henna!
Henna Virkkunen sai Ursula von der Leyenilta ihan hyvän salkkukokonaisuuden. Hänelle ehdotetaan komission varapuheenjohtajuutta ja siinä ominaisuudessa koordinointitehtävää mm. puolustuksessa, rajaturvallisuudessa ja maahanmuutossa. Edellinen suomalainen varapuheenjohtajatason koordinointivastuullinen komissaari oli Jyrki Katainen vuosina 2014-19.
Onnittelut Hennalle, joka on hoitanut omaa europarlamentaarikon tehtäväänsä arvostusta tuovalla tavalla, mikä varmaan helpottaa myös edessä olevia valiokuntakuulemisia.
Hennan oma komissaarivastuu on digiasioissa, jotka ovat tärkeällä sijalla kilpailukykymme rakentamisessa. Digiasioiden lainsäädäntö tehtiin pääosin viime kaudella, joten uudelta komissaarilta odotetaan nyt enemmänkin toimeenpanoa ja asioiden eteenpäin viemistä kuin uutta lainsäädäntöä.
Komissio kaartaa oikealle
Jäsenmaiden henkilövalintojen seurauksena komissio kokonaisuudessaan kaartaa aika lailla oikealle. Komission 27 jäsenestä vain neljä tulee sosialidemokraattisesta leiristä; Espanja, Tanska, Malta ja Romania lähettävät komissioon sosialidemokraatit. Lisäksi Slovakiasta komissaarina jatkaa Maroš Šefčovič, joka henkilönä omaa hyvinkin sosialidemokraattiset arvot, vaikka puolue ei perheeseemme kuulukaan.
Keskustaoikeistolainen EPP on saamassa 15 komissaaria, keskustalainen Renew 5 komissaaria ja laitaoikeistolaiset ECR ja Patriootit Euroopan puolesta -ryhmä molemmat yhden komissaarin. Komission valmistelukoneisto tulee siis jatkossa olemaan melko oikeistolaisessa ohjauksessa ja tämä voi tuoda monelle pettymyksiä niin parlamentissa kuin monessa jäsenmaassakin.
Suuret maat Ranska, Espanja, Italia ja Puola nappasivat jälleen raskaat taloussalkut. Siinä eivät Suomen hallituksen keväiset toiveet paljon merkinneet. Rahanjaossa ja vallankäytössä tämä nelikkö soittaa aika lailla ensiviulua.
Ursula von der Leyen antoi yhden varapuheenjohtajan tehtävän Italian veljet -puoluetta edustavalle Raffaele Fittolle. Tämä sai tuoreeltaan paljon arvostelua, koska Italian veljet puolue kumpuaa sodanjälkeisestä Italian fasistien raunioille perustetusta puolueesta. Tämä saaga varmaan jatkuu vielä lähiviikkoina.
Parlamentin valiokunnat aloittavat runsaan parin viikon kuluttua komissaarikuulemiset, jossa voi vielä hyvinkin tapahtua yllätyksiä. Olin ryhmäni puolesta valmistelemassa torstaina ja perjantaina komissaariehdokkaille ensimmäisiä kirjallisia kysymyksiä tulevaa kuulemista koskien. Perästä kuuluu!
Palaan komissaarinimityksiin viikon päästä, kun pöly on hiukan laskeutunut.
Komissaariehdokkaiden kuuleminen käynnistyy
Komission uuden kokoonpanon tultua ilmi on selvää, että ECON-valiokunta tulee osallistumaan ainakin viiden komissaariehdokkaan kuulemisiin. Nämä ovat Latvian Valds Dombrovskis, Ranskan Stéphane Séjourné, Espanjan Teresa Ribera, Portugalin Maria Luís Albuquerque ja Alankomaiden Wopke Hoekstra. Näistä viidestä ECON:n näkökulmasta tärkeimmät lienevät taloudesta ja tuottavuudesta vastaava Dombrovskis sekä Ribera, jonka kontolle unionin puhdas siirtymä ja kilpailukyvyn edistäminen kuuluvat. Näissä keskusteluissa uusi vakaus- ja kasvusopimus sekä mahdolliset kilpailusääntöjen uudistukset tulevat olemaan keskeisessä asemassa.
Albuquerque ja Sejourné taas ovat kiinnostavia pääomamarkkinaunionin vinkkelistä, sillä he ovat vastuussa yksityisten investointien houkuttelemisesta. Kaikkia viittä ehdokasta tullaan kuulemaan parlamentissa.
ECON:ssa ja budjettivaliokunta BUDG:ssa pidimme uuden kauden ensimmäisen elvytys- ja palautumiskykyä koskevan vuoropuhelun (RRD). Valiokunta esitti EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä vastaaville komissaareille kysymyksiä siitä, kuinka jäsenvaltiot olivat edistyneet sovittujen virstanpylväiden saavuttamisessa.
Etenkin Mario Draghin raportin valossa on selvää, että useiden maiden poliitikot toivovat EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen ohjelman pidentämistä tavalla tai toisella. Ajatukseni EU:n uudesta velanotosta on ennallaan; en kannata ja pidän parempana etsiä maksajaa heti kehittämällä EU:n omien varojen järjestelmää. Lisäksi odotan, että tähänastisten ohjelmien konkreettisia vaikutuksista saadaan kunnolliset arviot ennen kuin mitään uusia päätöksiä tehdään.
Esitin tällä viikolla myös parlamentaarisen kysymyksen Euroopan keskuspankki EKP:lle ja siihen osallistuvien EU:n jäsenvaltioiden kansallisista valvontaviranomaisista koostuvalle yhteiselle valvontamekanismille pankkien pääomavaatimusten tasosta. Pankeillamme tulisi olla hyvä pääomarakenne. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että vahvat pääomavaatimukset ovat nettohyöty koko taloudellemme, eivätkä ne haittaa pankkien lainanantokykyä. Odotan innolla vastauksia tähän kysymykseen.
Myös S&D-meppien ITRE-työryhmässä käsittelimme komissaarikandidaatteja heti tiistaiaamuna Ursula Von der Leyenin julkaistua ehdotuksensa uudeksi EU:n komissioksi. Komissaarikuulemisiin valmistautuminen ja pohdinta komisaariehdokkaille esitetyistä kysymyksistä alkoi välittömästi.
ITRE-valiokunnan vastuualue on varsin laaja, kattaen teollisuuspolitiikan, tutkimuksen, energiapolitiikan, telemarkkinat sekä myös puolustusteollisuuden ja avaruuden, joten odotamme valiokuntaan useampaa komisaariehdokasta kuultavaksi, muun muassa Suomen Henna Virkkusta, jonka tehtäviin varapuheenjohtajana kuuluu mm. turvallisuusasioiden koordinointi.
Kuulemisia koskevista järjestelyistä päätetään tulevien viikkojen aikana. Varmaa on, että ehdokkaat joutuvat vastaamaan moneen kiperään kysymykseen siitä, minkälaisilla konkreettisilla keinoilla uusi komissio aikoo vauhdittaa investointeja puhtaaseen siirtymään, teknologiaan ja infrastruktuuriin EU:n hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn parantamiseksi.
Parlamentti jatkaa tukea Ukrainalle
Kun EU-parlamentin asialistan aiheet yleisesti vaihtuvat täysistunnosta toiseen, on unionin tuki Ukrainalle säännöstä poikkeus. Sitten Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022, olemme täysistunnoissa säännöllisesti ilmaisseet horjumattoman tukemme Ukrainalle. Torstaina hyväksyimme jälleen parlamentin suurella enemmistöllä – äänin 425 puolesta ja 131 edustajaa lähinnä äärioikealta ja -vasemmalta vastaan – päätöslauselman, jossa painotamme Ukrainan oikeutta kaikin keinoin puolustaa itseään.
Unionin jäsenmaiden kahdenvälinen aseapu Ukrainalle on huutavasta tarpeesta huolimatta vähentynyt ja peräänkuulutamme päätöslauselmassa jäsenmailta ryhtiliikettä aseavun lujittamiseksi. Tärkeää olisi, että kaikki maat sitoutuisivat tukemaan Ukrainaa sotilaallisesti vähintään 0,25 prosentilla bruttokansantuotteestaan vuosittain. Vaadimme lisäksi muun muassa kovempia pakotteita Venäjää vastaan sekä sotarikoksiin syyllistyneiden saattamista vastuuseen.
Mario Draghin raportti Euroopan kilpailukyvystä
Euroopan keskuspankin entisen pääjohtaja Mario Draghin odotettu raportti EU:n kilpailukyvyn edistämisestä julkaistiin 9. syyskuuta. Raportissaan Draghi esitteli oman näkemyksensä siitä, miten Euroopan kilpailukyky ja maailmanpoliittinen asema voitaisiin vastedes turvata. Draghi ehdottaa muun muassa mittavia panostuksia Euroopan teknologiateollisuuteen, sekä mantereen oman energiantuotannon edistämistä julkisin varoin.
Raportissa linjattujen toimien kokoluokka on valtava. Ehdotusten toteuttaminen edellyttäisi uusia 800 miljardin euron investointeja joka vuosi. Tarvittaviin investointeihin myös EU:n on varauduttava omalta osaltaan ja näin suurten panostusten rahoittamiseksi Draghi väläyttää myös EU:n jäsenmaiden yhteisvelan mahdollisuutta. Hän kuitenkin itse painottaa, ettei yhteisvelka ole tässä itseisarvo, vaan näitä investointeja voisi myös pyrkiä rahoittamaan muin keinoin.
Kuulimme Draghia tiistaina parlamentin täysistunnossa. Parlamentin poliittiset keskiryhmät puhuivat raportin ehdotuksista pääosin myötämieliseen sävyyn, kukin toki omilla painotuksillaan. Raportissa on epäilemättä paljonkin asioita, joiden kanssa voi olla eri mieltä. Sen linjaukset tulevat kuitenkin määrittämään keskustelua Euroopassa seuraavat vuodet, kuten myös löytymään kotimaan hallituksen työpöydältä.
Unkari rikkoo viisumisäännöksiä
Kävimme täysistunnossa keskiviikkona keskustelua Unkarin venäläisille ja valkovenäläisille myöntämistä pikaviisumeista. Viime kesästä lähtien on Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten ollut mahdollista päästä pikaviisumin avuin Unkariin ja sitä kautta koko vapaan liikkuvuuden Schengen-alueelle ilman turvallisuusselvitystä.
Viisumilinjaus tulee Unkarin hallituksen oikeusvaltiorikkomusten, unionin ulkopoliittisten päätösten estämisen ja Ukrainan tukemisen vaikeuttamisen päälle, eikä selvästikään ota huomioon muiden jäsenmaiden turvallisuushuolia. Vapaa liikkuvuus edellyttää rinnalleen yhteisiä sääntöjä, ei vähintään Venäjän käydessä hyökkäyssotaa Ukrainassa ja kohdistaessa EU-maitakin kohtaan hybridioperaatioita, kuten olemme itärajallamme nähneet.
Painotin omassa puheenvuorossani täysistunnolle, että Unkarin tulee tehdä turvallisuusarviot viisumeita myöntäessään, jotta muut jäsenmaat voivat luottaa siihen, etteivät Unkarin kautta tulevat kansalaiset muodosta uhkaa muiden EU-maiden kansalaisille. Puheenvuoroni on katsottavissa tämän linkin kautta.
Sain vihdoin lävitse EU:n itärajan tarpeiden huomioimisen
Sinnikäs työ tuottaa tuloksia. Olen puhunut EU:n itärajan tarpeiden huomioimisesta liki koko Venäjän Ukrainassa käymän sodan ajan. Aggressiivisen itänaapurin sotatoimet sulkivat rajan, jonka myötä itäisen Suomen tilanne on hankaloitunut monin tavoin.
Olen myös ehdottanut Itä-Suomen tukemiseksi samanlaista ohjelmaa, jolla Britannian EU-erosta kärsineitä lähialueita tuettiin. Tarve vahvalle tuelle on todellakin olemassa. Kun parlamentin poliittiset ryhmän muodostivat kesällä vaatimuksia komission johtoon pyrkineelle Ursula von der Leyenille, sain S&D-ryhmäni tavoitteisiin EU:n itärajan tarpeet.
Nyt von der Leyen noteeraa asian tehtäväksiannossaan komission tulevalle varapuheenjohtaja Raffaele Fittolle. Tehtävänannossa von der Leyen pyytää Fittoa tukemaan itäisiä raja-alueita haasteiden keskellä paikallistalouden vahvistamiseksi. Vahvasti aluepolitiikkaan profiloituneen italialaisen Fitton pitäisi vastata unionin koheesiopolitiikasta, jos hän saa parlamentin hyväksynnän nimitykselleen. Komissaarin toimeksianto on hyvä alku; nyt on jatkettava työtä, jotta raha seuraa puheita.
Euroopan maatalouspolitiikan tulevaisuus
EU:n maatalouspolitiikan tulevaisuudesta keskusteltiin parlamentissa maanantaina. Keskustelu on osa EU-instituutioiden välillä käytävää strategista vuoropuhelua mantereen maatalouden tulevaisuudesta. Asialistalla olivat muun muassa maatalouden kilpailukyvyn säilyttäminen, sen tukijärjestelmän uudistaminen, pienviljelijöiden tukeminen ja alan vihreän siirtymän sujuvoittaminen.
Maatalouden tukijärjestelmän uudistaminen on Suomen näkökulmasta keskeinen tavoite, sillä nykyinen tukimalli – joka suosii suuria, itseämme eteläisempien maiden maataloustuottajia – ei ole maataloussektorillemme tarkoituksenmukainen. Olisi tärkeää, että saisimme äänemme kuuluviin tässä keskustelussa ja muutettua näin Unionin maataloustukia vastaamaan Suomalaisten viljelijöiden ja kuluttajien tarpeita.
Pysyviä budjettivastuita
Minut valittiin tällä viikolla ryhmäni pysyväksi EU-budjettiasioiden varjoesittelijäksi ITRE-valiokonnassa. Toimin siis ryhmäni varjoesittelijana valiokunnan lausunnoissa EU:n vuosibudjetteihin.
ITRE:n päävastuulle kuuluu muun muassa Horisontti-tutkimusohjelma, CEF Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelman energia- ja digiyhteydet, EU:n Copernicus-ohjelma ja toistaiseksi myös EU:n puolustushankintaohjelmat kuten Euroopan puolustusteollisuusohjelma (EDIP) sekä puolustustilaisuuden yhteishankintaväline EDIRPA.
EU:n lisäarvo esimerkiksi rajat ylittävän infrastruktuurin vauhdittamisessa, tutkimuksessa sekä yhteishankinnoissa on ilmeinen, joten on tärkeää panostaa näihin osa-alueisiin jatkossakin.
Kolme kovaa valtuuskuntaa
Päättyneellä täysistuntoviikolla asetettiin myös parlamentin valtuuskunnat, jotka toimivat EU:n ulkopolitiikan sekä parlamentaarisen diplomatian ja valvonnan välineinä. Parlamentaarinen diplomatia on olennainen osa EU:n laajempia suhteita sen ulkopuolisiin maihin. Suhteet Natoon ja erityisesti Suomelle tärkeään kumppanimaa Yhdysvaltoihin korostuvat.
Omalta osaltani sain painavat vastuut tässä valtuuskuntajaossa, kun vastuulleni tulivat Natoon, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sekä Turkkiin keskittyvät valtuuskunnat.
Naton parlamentaarisesta yleiskokouksesta vastaavan valtuuskunnan roolin osalta on todettava, että vahva euroatlanttinen yhteistyö on edellytys sille, että rauhaa ja vakautta turvataan EU:ssa ja maailmalla. EU:n, Naton ja muiden liittolaisten on horjumatta tuettava Ukrainaa, ja tämä on varmasti alkaneen kauden tärkein turvallisuuspoliittinen kysymys.
EU ja Nato ovat Suomelle tärkeitä vaikutuskanavia. EU:n ja Naton yhteistyössä on paljon kehitettävää. Turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on radikaalisti muuttunut, jopa järkkynyt Venäjän hyökkäyssodan myötä. Euroopan täytyy ottaa suurempaa vastuuta omasta puolustuksestaan. Euroopan tulee olla vahva ja yhtenäinen, ja tähän työhön tulen panostamaan.
Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sekä Turkkiin keskittyvissä valiokunnissa aion edistää nykyistä vahvemman yhteistyön linjaa.
Iso-Britannian hallitusvaihdos antaa mahdollisuuden EU:n ja Iso-Britannian välisten suhteiden tiivistämiseen. Minulla oli edellisellä parlamenttikaudella mahdollisuus tavata Laborin puheenjohtaja ja muuta johtoa. Olenkin vakuuttunut siitä, että Britannian uusi hallitus on valmis käytännönläheisen yhteistyön tiivistämiseen lähivuosina.
Suomelle erityistä merkitystä on, että ulko- ja puolustuspolitiikassa sekä turvallisuudessa käytännönläheinen yhteistyö Britannian kanssa vahvistuu. Kaupan, liikkumisen ja työnteon tarpeettomia esteitä on pyrittävä nopeasti vähentämään, jotta esimerkiksi opiskelumahdollisuudet voisivat toteutua. Kolmas tärkeä asia on, että Iso-Britannia sitoutuu erityisesti rahoitusmarkkinoilla yhteisiin pelisääntöihin mm. rahanpesun torjumiseksi.
Turkin kanssa on jatkettava kanssakäymistä ja samalla edellytettävä, että Turkin johto ottaa tosissaan EU-vaatimukset oikeusvaltiosta. Jos Turkki haluaa pitää EU-jäsenyyspolun avoimena, on sen osoitettava kiinnostusta myös ulko- ja turvallisuuspoliittisten näkökantojen lähentämiseen. Erityisen tärkeällä sijalla on Turkin toiminta Ukrainan suvereniteetin palauttamiseksi ja oikeudenmukaisen rauhan toteuttamiseksi YK:n peruskirjan kaikkia periaatteita kunnioittaen. Joten työtä riittää tämänkin valtuuskunnan osalta.
Parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat ovat parlamentin pysyviä elimiä, joiden tehtävä on virallisesti ylläpitää ja syventää suhteita EU:n ulkopuolisten maiden, alueiden ja järjestöjen edustajalaitoksiin.
Uutiskirjeen tilaajille vapautui kaksi paikkaa vierailulle Brysseliin
Uutiskirjeeni lukijoiden vierasryhmä on saapumassa vieraakseni Euroopan parlamenttiin 17.-19.10.2024. Tässä ryhmässä on nyt vapautunut kaksi paikkaa nopeimmille ilmoittautujille.
Tarkemmat tiedot ja matkalle ilmoittautuminen tapahtuu tämän linkin kautta.
Mikäli haluat lisätietoja vierailusta, ole pikaisesti yhteydessä kotimaan avustajaani Kimmo Käärmelahteen, sähköposti kimmo.kaarmelahti@eduskunta.fi ja puhelin +358 50 476 7776.
Ensi viikko
Ensi viikolla on vuorossa intensiivinen kokousten ja tapaamisten viikko. Näin parlamenttikauden alussa edunvalvojat, eli niin sanotut lobbarit, ovat hyvin aktiivisesti liikkeellä luodakseen suhteita uusiin parlamentaarikoihin.
Vaikka lobbaaminen yhdistyykin usein kielteisiin käsityksiin vallan hämärässä suhmuroinnista, ovat erilaiset tapaamiset todella tärkeä osa mepin työtä. EU tekee erittäin laajaa lainsäädäntötyötä, ja erilaiset lobbarit yrityksistä kansalaisjärjestöihin tuovat pöytään näkökulmia, jotka tukevat päätöksentekoa.
On tärkeää, että päättäjänä perehtyy asioiden eri näkökulmiin, joiden perusteella voi oman kantansa muodostaa.
Myös moni suomalainen edunvalvoja, kuten vaikkapa palkansaajajärjestöt, tekevät EU:ssa tärkeää ja tarpeellista vaikuttamistyötä.
