Päättyvällä ryhmäkokousviikolla on jälleen valmistauduttu tulevan viikon täysistuntopäätöksiin ja edessä oleviin tärkeisiin keskusteluihin, joissa parlamentti luo linjaansa ajankohtaisiin, erityisesti kansainvälisiin, kysymyksiin. Komissaarikuulemisten valmistelua on myös jatkettu.
Omassa ohjelmassani tärkeässä roolissa on ollut myös sidosryhmien ja heidän odotustensa kuuleminen. Yritän syksyn aikana tavata mahdollisimman monta kiinnostunutta, jotta oma päätöksentekoni uuden komission kuulemisesta ja tulevan kauden ohjelmasta perustuisi laajaan tietoon.
Tässä uutiskirjeessä:
- Komissaarikuulemiset käynnistyvät marraskuun alussa
- Kaja Kallas vierailulla ryhmässämme
- Digiturvallisuus on tärkeää
- Neuvostoille ei puolleta vastuuvapautta
- Euroopan keskuspankki haluaa säästöt liikkeelle
- Tilintarkastusalalle tarvitaan tervettä kilpailua
- Uramahdollisuuksia EU:ssa
- Suomalaiset turvallisuushakuisia äänestäjiä
- Kolmen kansalaistapahtuman viikonvaihde
- Ensi viikko
Komissaarikuulemiset käynnistyvät marraskuun alussa
Pääsimme tällä viikolla yhteisymmärrykseen komissaarikuulemisten aikataulusta. Kuulemiset alkavat 4.11. ja loppuvat aikataulun mukaan 12.11. On kuitenkin syytä huomata, että uuden komission valinta-aikataulua on muutettu jo niin moneen otteeseen, etten pidä tätäkään aikataulua vielä kiveen hakattuna.
Komission nimityksen osalta on myös muistettava, että kuuleminen ei ole mikään läpihuutojuttu, vaan todellista tenttaamista ja arvioimista. Tässä prosessissa voidaan myös joku tai jotkut komissaariehdokkaat ensimmäisellä kuulemiskierroksella hyllyttää, jos kolmannes valiokunnasta näin katsoo aiheelliseksi. Tällöin edessä on näiden komissaariehdokkaiden osalta uusi kuuleminen tai vähintäänkin valiokunnan tekemiä kirjallisia kysymyksiä ehdokkaalle. Mikäli komissaariehdokas tämänkin jälkeen tulee hylätyksi, kyseisen komissaariehdokkaan maalta pyydetään uutta ehdotusta, joten aikataulukin voi todellakin vielä elää. Suurimmat kysymysmerkit komissaarikuulemisissa liittyvät Unkarin Olivér Várhelyin ja Italian Raffaele Fitton soveltuvuuteen esitettyihin tehtäviin. Lisäksi epäilyksiä soveltuvuudesta on esitetty myös Kreikan, Belgian ja Portugalin esittämiin komissaariehdokkaisiin.
Valiokunnissa on nyt viimeistelty ensimmäisen kuulemiskierroksen kirjallisia kysymyksiä valiokuntaan kutsutuille komissaarikandidaateille. Kirjalliset kysymykset ehdokkaille lähtevät viimeistään ensi viikon torstaina 10.10. ja komissaariehdokkaiden tulee toimittaa vastauksensa valiokunnille viimeistään tiistaina 22.10. Ensimmäisen kuulemiskierroksen päättyessä 12.11. on vuorossa kaikkien kuulemisten arvioiminen 19.11. pidettävässä valiokuntapuheenjohtajien kokouksessa.
Tämänhetkinen aikataulu tähtää siihen, että parlamentti äänestää uuden komission valinnasta täysistunnossaan 25.11. alkavalla viikolla ja uusi komissio pääsisi aloittamaan joulukuun alusta. Mutta aikataulussa on vielä useita muuttujia, viivytykset mahdollisia ja uuden komission startti voi siirtyä myös ensi vuoteen.
Kaja Kallas vierailulla ryhmässämme
Kaja Kallas, Viron entinen pääministeri ja ehdokas EU:n seuraavaksi ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi edustajaksi, vieraili Euroopan parlamentin demariryhmässä esittelemässä ajatuksiaan komission tulevalle toimikaudelle. Työnsä painopisteiksi hän määritteli ulkopolitiikkaa käsittelevien komissaarien työn koordinoinnin, yhteistyön Euroopan parlamentin kanssa sekä yhtenäisten kantojen edistämisen jäsenmaiden kesken. Kävimme Kallaksen kanssa hyvänhenkisen keskustelun.
Eniten keskustelua herätti hänen prioriteettinsa kansainvälisten kumppanuuksien lujittamisesta ja unionin ulkoisista toimista, erityisesti Lähi-idässä. Useampi kollega kysyi miten Kallas valituksi tullessaan vastaisi alueen humanitaariseen kriisiin, sekä edistäisi tulitauon saavuttamista ja kahden valtion mallin toteutumista. Kallas korosti yhteistyön tärkeyttä unionin kumppaneiden, erityisesti Yhdysvaltojen ja Persianlahden maiden kanssa sekä painotti sellaisten tavoitteiden edistämistä, joista jäsenmaiden kesken on laajalti yhteisymmärrys – humanitaarisen avun, tulitauon, panttivankien vapauttamisen ja kahden valtion mallin edistämisen.
Keskustelussa pohdittiin paljon myös mahdollisuutta EU:n perussopimusten puitteissa siirtyä jäsenmaiden neuvoston päätöksenteossa yksimielisyyden sijaan määräenemmistöpäätöksiin. Nykyinen yksimielisyysvaade ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on joskus päätöksenteon hidaste, jopa este.
Digiturvallisuus on tärkeää
Uutena teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ITRE:n meppinä olen viime viikkoina saanut valtavan määrän tapaamispyyntöjä yrityksiltä ja järjestöiltä etenkin energia- ja digiasioihin liittyen. Kaikkia en ehdi tapaamaan, mutta pyrin tapaamaan sidosryhmiä laajalti uuden tiedon ja erilaisten näkökulmien kartoittamiseksi.
Digiasioiden osalta kyberturvallisuus ja teknologian ”suvereniteetti” eli haavoittuvaisuuksien ja riippuvuuksien minimointi on viime aikoina korostunut ja nousee uudella tavalla aloittavan komission työlistalle yhdessä kilpailukyvyn edistämisen ohella. EU:n digitavoitteet esimerkiksi infrastruktuurin päivittämisen ja tekoälyn käyttöönoton saralla etenevät, vaikkakin hitaasti.
Komission digiasioista vastaavan pääosaston DG CONNECT:n varapääjohtaja Renate Nikolay päivitti alkuviikosta ITRE-valiokunnan meppejä EU:n digitaalisen vuosikymmenen ohjelman edistymisestä.
Ohjelmassa on asetettu vuodelle 2030 konkreettisia osaamiseen, infrastruktuuriin, julkisten palvelujen digitalisointiin sekä yritysten digitaaliseen muutokseen liittyviä tavoitteita ja päämääriä. Nikolayn mukaan EU laahaa kuitenkin monista tavoitteista jäljessä.
Investointeja tulee vauhdittaa etenkin digiosaamiseen ja perustaitoihin, yritysten tekoälyn käyttöönottoon sekä keskeiseen infrastruktuuriin kuten kuituverkkoihin ja 5G-verkkoihin. EU-tasolla kuituverkot tavoittavat vain 64 % ja korkealaatuiset 5G-verkot vain 50 % kotitalouksista.
Komissio kehoitta myös Suomea koskevassa maaraportissa Suomea investoimaan lisää nopeisiin gigabittitason yhteyksiin, joiden kattavuus on vielä alle 80 %. Kiitosta Suomi saa kansalaisten perusdigitaidoista sekä pk-yritysten digitalisaation tasosta.
Suomen komissaariehdokas Henna Virkkusen harteilla on tulevana teknologiakomissaarina valvoa EU:n vuoden 2030 digitavoitteiden edistymistä eli tässä tapauksessa myös pääministeri Petteri Orpon hallituksen edistysaskeleita tavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa.
Neuvostoille ei puolleta vastuuvapautta
Budjetin valvontavaliokunta (CONT) kokoontui maanantaina äänestämään neuvoston vuoden 2022 vastuuvapaudesta. Euroopan parlamentti tarkastelee vuosittain osana vastuuvapausmenettelyä EU-budjetin toteuttamista ja päättää hyväksyykö se, miten talousarvio on toteutettu – eli myöntääkö tai epääkö se vastuuvapauden.
Jäsenvaltioita edustavien Eurooppa-neuvoston ja Euroopan unionin neuvoston eli ministerineuvoston osalta parlamentti ei ole myöntänyt vastuuvapautta yli vuosikymmeneen, pääasiassa siksi, etteivät nämä neuvostot ole suostuneet toimittamaan parlamentille tarvittavia tietoja niiden budjettien asianmukaisen toteuttamisen arvioimiseksi. Parlamentti päätti huhtikuussa lykätä vastuuvapauspäätöstä, mutta koska neuvostojen rahankäyttöä ei vieläkään ole saatu tarkistettavaksi, päätyi valiokunta maanantainakin lähes yksimielisesti vastuuvapauden epäämiseen. Päätös tulee vielä täysistunnon hyväksyttäväksi myöhemmin lokakuussa.
Euroopan keskuspankki haluaa säästöt liikkeelle
Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde vierailee säännöllisesti parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa päivittämässä meppejä unionin rahapolitiikasta. Näissä merkeissä kävimme maanantaina uuden parlamenttikauden ensimmäisen rahapoliittisen vuoropuhelun.
EKP:n syyskuisen koronlaskun lisäksi kokouksessa keskusteltiin erityisesti pääomamarkkinaunionista. Lagarde alleviivasi tarvetta saada yksityistä pääomaa liikkeelle säästämisen sijaan, sekä yhtenäisen sääntely- ja valvontakehikon ja kaupankäyntialustojen edistämistä.
Lagarden tavoin ajattelen, että ellemme muuta toimintatapojamme, jäävät unionin markkinat hyvinkin pirstaleisiksi. Omassa puheenvuorossani kysyin, millaisena hän näkisi yhtenäisen valvontakehikon. Lagarden mukaan esimerkkinä voisi toimia EKP:n yhteinen valvontamekanismi (SSM), eli unionin pankkivalvontajärjestelmä, jossa EKP ja yhteiseen pankkivalvontaan osallistuvien maiden kansalliset valvontavironamaiset toimivat yhteistyössä. Hänen mukaansa tietyn kynnysarvon ylittäviä toimijoita tarkasteltaisiin näin nykyistä keskitetymmin.
Samalla kun tasapainon saavuttaminen kansallisen ja EU-tason valvonnan välille on tärkeää, pidän järkevänä Lagarden ajattelua tiettyjen toimijoiden yksinkertaisesti ollessa liian suuria kansallisten viranomaisten yksinään valvottavaksi. Käytännön tasolla kyseessä voisi olla esimerkiksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) toimivaltuuksien tarkasteleminen.
Tilintarkastusalalle tarvitaan tervettä kilpailua
Kulunut viikko sisälsi hyviä keskusteluja myös tilintarkastusalan haasteita koskien. Eurooppalainen tilintarkastusala on tunnetusti oligopolistinen eli epätäydellinen kilpailun muoto, jossa markkinoilla on vain muutama tietyn palvelun tai tuotteen tarjoaja. Eurooppalaista tilintarkastusalan markkinoita dominoi maailman neljä suurinta ns. ”Big Four” tilintarkastus- ja konsulttiyhtiötä.
Kilpailun puute haittaa tilintarkastuksen laatua, ja huonosti tarkastetut yritykset puolestaan ovat sijoittajille ja kansalaisille riski. Onkin korkea aika päivittää unionin nykyistä tilintarkastusta koskevaa lainsäädäntöä, jotta voimme taata markkinoille enemmän kilpailua. Tulen pitämään tätä näkökulmaa esillä tämän parlamenttikauden aikana.
Uramahdollisuuksia EU:ssa
Euroopan parlamentin sosialidemokraattien S&D-ryhmässä on käynnissä harjoitteluhaku helmikuussa alkaville harjoittelujaksoille. Francis Vals -harjoitteluun valitaan tällä hakukierroksella myös suomalaisharjoittelija.
Harjoittelijalta edellytetään:
– vähintään 18 ja enintään 35 vuoden ikää
– Euroopan unionin jäsenmaan kansalaisuutta
– vähintään alempaa korkeakoulututkintoa
– perusteellista englannin tai ranskan kielen taitoa. Toisen Euroopan unionin virallisen kielen hyvä taito on suotavaa.
– S&D-ryhmän arvojen jakamista
Harjoittelu on palkallinen, mikäli harjoittelijalla ei ole käytössään muuta harjoittelutukea. Lisätietoihin harjoittelusta ja hakemisesta voit tutustua täällä.
Meppitoimistoni harjoittelija Jooseppi Räikkönen on luvannut kaapata Instagram-tilini maanantaina 7.10. kertoakseen tarinoissa omasta harjoittelukokemuksestaan. Joosepilta voi myös kysyä Instassa matalalla kynnyksellä harjoitteluun liittyviä kysymyksiä. Kohokohdat-osiossa aiemmat harjoittelijani kertovat kokemuksistaan. Nyt siis kannattaa ottaa myös Instragram-tilini seurantaan.
Suomalaiset ovat turvallisuushakuisia äänestäjiä
Euroopan parlamentti julkaisi tällä viikolla tulokset mielipidekyselystä, jossa selvitettiin EU-vaalien 2024 äänestyskäyttäytymistä ja EU-kansalaisten tärkeimpiä vaaliteemoja. Tuloksessa näkyy selvästi se, minkä aistin jo loppukevään vaalikentillä. Kun vertaillaan suomalaisten ja muiden EU:n jäsenmaiden kansalaisten syitä äänestämiseen, tulee tämä selkeästi esille. Peräti 53 % suomalaisista piti kansainvälistä tilannetta tärkeänä syynä äänestää vaaleissa, kun vastaava luku koko EU:n kansalaisten keskuudessa oli yli 20 prosenttiyksikköä alhaisempi. Yhtä suuri ero oli myös suhtautumisessa EU:n puolustukseen ja turvallisuuteen. Tämä oli joka toiselle suomalaiselle keskeinen syy äänestämiseen, mutta koko EU:n alueella syyn nosti tärkeäksi vain joka neljäs äänestäjä. Muita merkityksellisiä syitä suomalaisten äänestämiselle olivat myös demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen sekä ympäristö- ja ilmastosyyt.
Tässä EU-vaalien äänestämisen, tai äänestämättä jättämisen, syitä selvitelleeseen barometriin liittyy huolestuttavia näkökohtia myös esimerkiksi eri ikä- tai ammattiryhmien äänestämisen osalta.
Nuorten ja nuorten aikuisten äänestysaktiivisuus oli Suomessa selkeästi muita EU:n jäsenmaita heikompaa. Suomessa 15–24 vuotiaista vain 15 % äänesti, kun vastaava luku kaikissa EU-maissa oli 36 %. Vaikka lukuja arvioitaessa otetaan huomioon se, että äänestämisen alaikäraja on Itävallassa, Maltassa ja Saksassa 16 vuotta, Kreikassa 17 vuotta ja muissa EU-maissa 18 vuotta, on suomalaisten nuorten äänestysaktiivisuus todella heikko. Myös nuorten aikuisten eli 25–39-vuotiaiden osalta jäämme 30 %:n äänestysaktiivisuudella selkeästi koko EU:n 46 %:n äänestysaktiivisuuden alle.
Eri ammattiryhmien välillä näkyy luvuissa myös hälyttäviä eroja; opiskelijoista Suomessa äänesti vain 16 %, kun vastaava luku koko EU:n alueella oli 46 %. Toimistotyöntekijöiden osalta hävisimme muulle EU:lle luvuin 34 % – 55 % ja ruumiillisen työn tekijöiden osalta luvuin 26 % – 44 %. Näissä luvuissa olisi mielestäni paljon analysoitavaa niin suomalaiselle nuoriso-, opiskelija- kuin palkansaajaliikkeellekin.
Oman kokemuksen perusteella yksi merkittävä syy on EU:n läsnäolon puute jokapäiväisessä toiminnassa ja politiikassa Suomessa. Suomen EU-jäsenyyden eduista käytiin laaja keskustelu 30 vuotta sitten EU-kansanäänestyksen alla, mutta nykyään tällaista keskustelua ei juuri käydä. Kuitenkin eri tutkimusten mukaan jäsenyyden vipuvaikutus suomen bruttokansantuotteeseen on noin 7,5–8 %:n luokkaa. Eli nykytasossa liki 20 miljardia/vuosi. Tämän luvun luulisi innostavan myös esimerkiksi palkansaajia nykyistä aktiivisemmin niin EU-keskusteluun kuin äänestämiseenkin.
Kolmen kansalaistapahtuman viikonvaihde
Viimeistelen tätä uutiskirjettä Kotkaan lähdön tunnelmissa. Tänään perjantaina klo 16.30 on keskustelemassa kansalaisten kanssa aiheesta Mihin Suomi, EU ja maailma ovat matkalla? -teemalla Kotkan Pasaatin Presso-kahvilassa. Kotkan ohjelmaan kuuluu tänään myös kaupungin edustajien tapaaminen.
SAK:n järjestämä Tulevaisuus tänään -tapahtuma on vuorossa huomenna lauantaina Helsingissä. Tapahtuma on kaikille aiheista kiinnostuneille avoin ja tarjoaa avartavaa keskustelua työelämän tulevaisuudesta. Tämän vuoden tapahtumassa tavoitellaan maailman parasta työelämää.
Oma osuuteni alkaa klo 13 teemalla Onko ”EU työntekijän viimeinen oljenkorsi?” ja kanssani keskustelemassa ovat meppikollega Li Andersson, Borealis Polymersin varapääluottamusmies Juho Lintula sekä SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen. Laajemmin tapahtuman ohjelmasta voit lukea tämän linkin kautta ja tuolta sivulta löytyy myös striimilinkit tilaisuuden seuraamiseen.
Ja koska kuukausikin on vaihtunut syyskuusta lokakuuksi, on kuukauden ensimmäisen sunnuntain ohjelmassa luonnollisesti kansalaisten tapaamista Hakaniemen markkinoilla klo 11 alkaen.
Ensi viikko
Ensi viikolla parlamentti kokoontuu Ranskan Strasbourgiin täysistuntoviikolle. Asiaa on paljon, ja viikon ohjelmassa korostuu kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne ja suorat konfliktit. Tulemme käymään EU:n korkean edustajan, eli EU:n ”ulkoministeri” Josep Borrellin kanssa keskustelun Lähi-idän konfliktin laajenemisesta ja Libanonin tilanteesta. Lähi-idän tilanteesta evästämme myös neuvostoa, sillä lokakuussa on vuorossa myös EU:n huippukokous, jäsenmaiden johtajien Eurooppa-neuvosto, jossa asiaa käsitellään. Selvää on, että EU:n on pysyttävä linjalla, joka sitoutuu kansainvälisen oikeuden edistämiseen, rauhan saamiseksi alueelle ja valtiollisen suvereniteetin kunnioittamiseen. Myös Ukrainan tilanteesta keskustellaan.
Unkarin pääministeri Viktor Orbánin piti tulla Strasbourgiin jo syyskuun täysistunnossa, mutta hän peruutti vierailunsa Unkaria koetelleiden tulvien vuoksi. Unkari on nyt EU:n neuvoston puheenjohtajamaa, joka tarkoittaa, että he johtavat puhetta ministeritason EU-kokouksissa. Orbán esittelee nyt parlamentille Unkarin puheenjohtajuuskauden prioriteetit.
Orbánin Unkarista on kuoriutunut EU:n arvoja kyseenalaistava ja toistuvasti unionin periaatteita rikkova maa, ja onkin ehkä onni onnettomuudessa, että heidän puheenjohtajuuskaudelleen ei juurikaan osunut lainsäädäntöä komission vaihtumisesta johtuvan taitekohdan ollessa käynnissä. Esimerkiksi Suomessa SDP peräänkuulutti Orpon hallitusta vaatimaan Unkarin pj-kauden pidättämistä.
Yksi asia, jolla Unkari on lietsonut epävarmuutta ja haittaa unionin sisällä, on viisumeiden myöntäminen venäläisille. Yksi EU:n perusperiaatteista on vapaa liikkuvuus unionin sisällä Schengen-alueella, mutta esimerkiksi Unkarin päätös on nostanut vaatimuksia sisärajavalvonnan palauttamiseksi – Unkari ei saisi muodostua lomailun mahdollistavaksi tuloväyläksi pakotteiden alaisille venäläisille. Samaan aikaan Saksa on kiristänyt sisärajavalvontaa, ja nyt täysistunnossa keskustellaan erityisesti Saksan päätöksestä. Maan keskeisen sijainnin vuoksi päätös on herättänyt keskustelua koko Schengen-alueen tulevaisuudesta.
Asialistalla on myös EU:n ulkorajojen turvallisuus ja EU:n rajaviranomaisen Frontexin rooli ja rajavartioiden määrä. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut lisätä Frontexin rajavartioiden määrä unionin vastauksena esimerkiksi Venäjältä tulevia hybridioperaatioita vastaan. Tämä on Suomelle tärkeä keskustelu, sillä meillä on vastuullamme pitkä pätkä EU:n ulkorajaa.
Muitakin tärkeitä asioita on ensi viikolla tiedossa. Kohtuuhintaisen ja energiatehokkaan asumisen tukeminen EU:ssa, autoteollisuuden kriisi, sekä valeuutiset, populismi ja disinformaatio EU:ssa ovat kaikki esityslistalla. EU-parlamentin tiedotustiimin koostama katsaus viikon aiheisiin löytyy täältä.