Sähäkkä täysistuntoviikko takana. Saliäänestyksiä paljon normaalia vähemmän, kun vanha komissio ei juurikaan enää lähetä lainsäädäntöesityksiä käsittelyyn. Metsäkatoasetuksen lykkäyspäätös sai enemmistön tuen ja parlamentin kanta unionin ensi vuoden budjettiin hyväksyttiin vaikkakin yllättävien käänteiden kera.
Pääasiana tälläkin viikolla kuitenkin oli valmistautuminen komissaarikuulemisiin. Parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa useimmat komissaariehdokkaat olivat liikkeellä kertoen ajatuksistaan niin kahdenkeskisissä tapaamisissa kuin parlamentin poliittisten ryhmien kokoontumisissa. Itse osallistuin näihin pohdintoihin niin ryhmän johdon kuin valiokuntaryhmien kokouksissa. Lisäksi tapasin myös henkilökohtaisesti komissaariehdokkaita selvittäen heidän painopisteitään. Kaikissa tapaamisissa komissaariehdokkaat olivat todella kiinnostuneita meppien kannoista saadakseen hyväksyntämme esityksilleen ja valinnalleen komissaariksi.
Tässä uutiskirjeessä:
Venäjän jäädytettyjen varojen tuottoa Ukrainan tukemiseen
EPP etsii tukea laitaoikeistosta
EU:lta odotetaan toimia terästeollisuuden haasteisiin
Lisäaikaa metsäkatoasetuksen toimeenpanoon
Tukivalvontaan saatava riittävät työkalut
Laitaoikeisto ja EPP junailivat puheenjohtajaäänestyksen
Venäjä on listattava korkean riskin maaksi
Niinistön raportti valmiuksien vahvistamisesta
Maataloustukiin ehtoja työntekijöiden oikeuksista
Saharov-palkinto Venezuelan demokraattisille voimille
Tervetuloa talvivastaanotollemme
Tulevat viikot
Venäjän jäädytettyjen varojen tuottoa Ukrainan tukemiseen
Hyväksyimme tiistaina uuden 35 miljardin euron tuen myöntämisen Ukrainalle. Tuki on unionin osuus G7-maiden kesällä sopimasta yhteensä noin 45 miljardin euron lainasta Ukrainalle, ja tiistaisen hyväksynnän myötä voidaan myös Venäjän keskuspankin pakotteiden alla jäädytettyjen varojen tuottoa antaa Ukrainan käyttöön.
Venäjän asettaminen korvausvastuuseen sen sotatoimilla aiheuttamistaan kärsimyksistä on tärkeä askel vastuullisuuden tiellä, jota parlamentti on pitkään peräänkuuluttanut. Jäädytettyjen varojen käyttäminen Ukrainan tukemiseen saikin tiistaina taakseen täysistunnon suuren enemmistön tuen, kun sen puolesta äänesti 518 ja vastaan vain 56 meppiä. Lähinnä parlamentin äärioikean laidan ryhmittymät, Euroopan patriootit ja Suvereenien kansakuntien Eurooppa, olivat tukematta avun myöntämistä Ukrainalle.
EPP etsii tukea laitaoikeistosta
Parlamentin kanta unionin ensi vuoden budjetiksi hyväksyttiin keskiviikkona täysistunnossa. Esitämme vuodelle 2025 liki 201 miljardin euron suuruista budjettia, joka neuvoston kantaan verrattuna pitää sisällään korotuksia muun muassa TKI-toimintaan, Erasmus+ -ohjelmaan, rajaturvallisuuteen ja humanitaariseen apuun.
Erityisen myönteisenä pidän esittämiämme lisäyksiä Horisontti-ohjelmaan, jolla tuetaan tutkimusta ja innovointia Euroopassa. Rahoittamalla hankkeita esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnan ja digitalisaation alalla, on ohjelma osoittanut tuottavansa aitoa eurooppalaista lisäarvoa ja on näin keskeinen unionin kilpailukyvyn vahvistamisessa.
Varsinaisen budjetin lisäksi äänestimme myös sitä täydentävästä julkilausumasta, jossa tavanomaisesti avataan parlamentin näkemyksiä tulevan vuoden painopisteiksi sekä asetetaan raamit parlamentin edustajille budjettineuvotteluja varten. Vaikka poliittisten ryhmien kesken neuvoteltu teksti tuotiinkin laajan koalition (mukana EPP, S&D, ECR, Renew, Vihreät ja osa Vasemmistoa) tukemana budjettivaliokunnasta, hyppäsi parlamentin keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä täysistunnossa äärioikean laidan kelkkaan.
Kun alun perin tasapainoiseen kompromissitekstiin päätyi äärioikeiston esityksiä, päädyimme sosialidemokraattien ja muiden Eurooppa-myönteisten ryhmien kanssa olemaan tukematta julkilausumaa. Neuvottelut neuvoston kanssa voivat siis alkaa, mutta niihin lähdetään tänä vuonna parlamentin puolelta poikkeuksellisesti ilman päätöslauselmassa asetettuja suuntaviivoja.
Kun EU-vaalien alla EPP:n suunnasta vahvasti vakuutettiin, etteivät he tule tekemään yhteistyötä parlamentin äärioikean laidan kanssa, on uuden lainsäädäntökauden alkumetreillä jo nyt ilmeistä, että EPP on valmis paitsi hakemaan tukea, myös itse tukemaan parlamentin äärioikeistoon lukeutuvia ryhmiä, joihin myös Unkarin Fidesz- ja Saksan AfD -puolueet kuuluvat.
Nähtäväksi siis jää, kuinka pitkälle keskustaoikeisto on alkavalla kaudella halukas tukeutumaan Eurooppa-myönteisten ryhmien sijaan yhteistyöhön äärioikean laidan kanssa.
EU:lta odotetaan toimia terästeollisuuden haasteisiin
Yksi päättyneen täysistuntoviikon tärkeistä keskusteluista koski kilpailukykyisen ja kestävän eurooppalaisen terästeollisuuden edistämistä ja laadukkaiden työpaikkojen säilyttämistä Euroopassa. Pidin oman puheenvuoroni fossiilittomaan teräkseen siirtymisestä.
Terästeollisuus on eurooppalaisen teollisuuden kivijalka. Terästä tarvitaan jatkossakin puhtaan siirtymän ja uusiutuvan energian investointeihin, sekä esimerkiksi eurooppalaisen autoteollisuuden ja puolustusteollisuuden tarpeisiin. Etenkin keskieurooppalainen terästeollisuus on jonkinasteisessa kriisissä. Syyttävä sormi osoittaa Kiinaan ja muihin kilpailijamaihin, jotka tuottavat terästä valtiontukien avulla ja reippaasti yli markkinoiden tarpeen.
Terästeollisuus on kuitenkin myös suuri päästölähde. Se tuottaa noin 7–9 prosenttia kaikista maailman kasvihuonepäästöistä. Teknologiset ratkaisut päästöjen minimoimiseksi ovat jo olemassa ja niitä kehitetään edelleen. Tärkeää olisikin nyt vauhdittaa investointeja fossiilittomaan teräksentuotantoon. Suunnitelmat ovatkin jo pitkällä etenkin maissa, jossa on jo siirrytty puhtaan sähkön tuotantoon, kuten Pohjoismaissa. Esimerkiksi SSAB:lla yksin on mahdollisuus vähentää päästöjä lähes 10 % Suomen kokonaispäästöjen nykytasosta.
Totesin täysistuntopuheessani, että samalla kun asetamme omalle terästeollisuudellemme korkeat ympäristö- ja päästövaatimukset, emme voi hyväksyä ilmastovaatimuksista piittaamattoman, valtiontuilla tuotetun teräksen vyörymistä Eurooppaan.
Toivon kuitenkin, että EU:n ratkaisuehdotuksissa painotetaan investointeja. Siirtymä fossiilittomaan teräkseen vaatii päästötöntä energiatuotantoa. Teollisuuden puhdas siirtymä on mahdollisuus EU:lle, kunhan se toteutetaan fiksusti uudistamalla sekä investoimalla – niin työntekijöihin ja fossiilivapaaseen tuotantoon. Komissiolta odotetaan nyt kiireisesti toimia terästeollisuuden haasteisiin.
Lisäaikaa metsäkatoasetuksen toimeenpanoon
Parlamentti äänesti keskiviikkona metsäkatoasetuksen kiireellisestä menettelystä. Komissio teki 2.10. ehdotuksen viime vuonna hyväksytyn metsäkatoasetuksen toimeenpanon lykkäämisestä vuodella. Poikkeukselliseen tilanteeseen päädyttiin, koska komissio ei yksinkertaisesti ollut vielä kesään mennessä antanut ohjeita lain säätämiseen ja aikaa lain alkuperäiseen voimaantuloon on vain kaksi kuukautta.
Metsäkatoasetus, jonka tavoitteena on pienentää EU:n osuutta maailmanlaajuisesta metsäkadosta ja siten torjua myös luontokatoa, tuli voimaan kesällä 2023 ja asetusta oli tarkoitus soveltaa vuodenvaihteesta alkaen. Tavoitteet ovat tärkeitä ja kannatettavia. Asetus koskee puuta, naudan lihaa, kahvia, kaakaota, soijaa, öljypalmua ja kumia sekä tiettyjä näistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita.
Useampi lain kohta jäi kuitenkin epäselväksi. Suomessa huolena oli esimerkiksi navettalaajennusten mahdollinen tulkitseminen metsäkadoksi. Velvoitteiden epäselvyys oli ilmiselvää jo lainsäädännön neuvotteluvaiheessa.
Komissiolta odotettiinkin vuoden päivät lisäohjeistusta monimutkaisen lain tulkitsemiseen, sekä uutta tietokonejärjestelmää, joka kykenisi vastaanottamaan valtavan datamäärän. Asetuksen piirissä olevien tuotteiden raportointivaatimukset ovat yksityiskohtaisia ja tiedot tulee säilyttää.
Ensimmäiset soveltamisohjeet julkaistiin lokakuun alussa ja vaikuttaa siltä, että suurimpiin kysymysmerkkeihin saatiin järkeviä tulkintoja, mutta komissiolta uupuu edelleen tietokonejärjestelmän lisäksi myös säädös maiden riskiluokituksesta, joka liittyy olennaisesti lain soveltamiseen.
Tästä syystä parlamentti äänesti metsäkatoasetuksen kiireellisen menettelyn puolesta, mutta asetukseen palataan vielä marraskuun 13.-14.11. istunnossa, jolloin parlamentti äänestää itse asiasta eli asetuksen soveltamisen lykkäämisestä ja siitä, avataanko samalla asetuksen pykäliä. Neuvosto on lykkäyksen jo hyväksynyt.
Myös parlamentin demariryhmä kannatti nopeutettua menettelyä ja enemmistö kannattanee myös asetuksen toimeenpanon lykkäystä vuodella. Demariryhmä ei kannata asetuksen avaamista tai sisällön muokkaamista muutoin.
Suomalaiset yritykset ja toimijat ovat jo investoineet paljon esimerkiksi omiin IT-järjestelmiin, vaikka komissio onkin hidastellut. Useimmat toimijat haluavat toimia vastuullisesti ja avoimesti, ja kuluttajat tätä myös vaativat.
Asetuksen tärkeistä tavoitteista huolimatta, prosessi ei ole ollut kunniaksi EU:lle.
Tukivalvontaan saatava riittävät työkalut
Täysistunnon asialistalla oli keskiviikkona unionin viime vuoden rahankäyttö. Jatkumona budjetin valvontavaliokunnassa käydylle keskustelullemme, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti Tony Murphy esitteli kuluneella viikolla varainhoitovuotta 2023 koskevaa vuosikertomusta myös täysistunnolle. Edellisten vuosien tapaan virheet viime vuoden EU-budjetin toimeenpanossa ovat kasvaneet edelleen hipoen koheesiopolitiikan alalla jo kymmentä prosenttia. Vaikkei virheet automaattisesti tarkoitakaan rahojen väärinkäyttöä – vaan esimerkiksi sitä, ettei hankkeista vastaava taho ole järjestänyt julkista hankintamenettelyä – ei tilanne ole mitenkään hyväksyttävä.
Omassa puheenvuorossani täysistunnossa nostin erityisen huolestuttavana sen, ettei koronan aiheuttaman talouskriisin selättämiseen tarkoitetuista elpymisvälineen rahojen käytöstä ole minkäänlaista virhetasoa. Toisin kun unionin tavanomaisisten menojen osalta, eivät elpymisvälineestä jäsenmaille suoritettavat maksut ole sidoksissa tuensaajille aiheutuneisiin todellisiin kuluihin eikä maksujen ehtona ole unionin tai kansallisten sääntöjen noudattaminen. Maksut suoritetaan sen sijaan sitä mukaan, kun jäsenmaat täyttävät tyydyttävästi elpymissuunnitelmissaan asettamia tavoitteita. Näin toimittaessa ei tilintarkastustuomioistuimella ole tietoa lopullisista tuensaajista, eikä mahdollista jäljittää elpymisvälineen menoja jäsenmaissa.
Kysymykset siitä, kuinka vastuullisesti eurooppalainen raha käytetään, ovat siis täysin oikeutettuja, eivätkä komission vastaukset vuosikertomuksen havaintoihin ole riittäviä. Samalla kun unionin budjetti antaa tärkeän panoksen yhteisten tavoitteidemme, kuten Euroopan kilpailukyvyn, turvallisuuden ja puolustuksen sekä puhtaan siirtymän edistämiseen, on edellytyksenä aina oltava, että verovarat käytetään huolella.
Katseet kääntyvätkin nyt niin istuvaan kuin tulevaankin komissioon. Tilintarkastustuomioistuimen raportti vaatii muutoksia varojen käytön valvonnassa erityisesti EU-budjetin ulkopuolisten rahastojen osalta.
Laitaoikeisto ja EPP junailivat puheenjohtajaäänestyksen
Äänestimme maanantaina raha- ja talousasioiden valiokunnan varapuheenjohtajasta. Neljästä esitetystä ehdokkaasta oikeistoryhmä ECR:n puolalainen ehdokas Marlena Malag tuli valituksi. Malag sai taakseen EPP:n sekä äärioikeistolaisten Patrioottien ja Suvereenien kansakuntien Eurooppa -ryhmien jäsenet. Oma ryhmäni S&D ja muut edistykselliset ryhmät äänestivät Malagin valintaa vastaan. Malag on aiemmin toiminut Puolan Laki ja oikeus -puolueen perheministerinä, jossa hän oli eräs keskeisiä Puolan aborttirajoitusten alullepanijoita. On todella surullista, että EPP päätti jälleen asettua liittoon äärioikeiston kanssa ja ajaa läpi näin kiistanalaisen nimityksen.
Raha- ja talousasioiden valiokunnassa jatkuu yhä myös marraskuun 4. päivänä alkaviin komissaarikuulemisiin valmistautuminen. Saimme tällä viikolla luettavaksemme vastaukset komissaariehdokkaille lähetettyihin kirjallisiin kysymyksiin. Vaikka heidän vastauksensa ovat tietenkin pitkälti asiantuntijoiden laatimia, saa niistä kuitenkin jonkinlaista osviittaa myös itse ehdokkaiden ajattelun ymmärtämiseksi. Portugalilaisen Maria Luís Albuquerquen salkkuun kuuluvat mm. raha- ja talousasioiden valiokunnan piiriin lukeutuvat rahoituspalvelut ja hän pitää selkeästi pääomamarkkinaunionin edistämistä tärkeänä.
Vaikka uudistukset ovat hänen mukaansa tarpeen, ei hän ole esittänyt kovin selkeästi, mitä hän näillä uudistustarpeilla tarkoittaa. Kuten viime uutiskirjeessä mainitsin, meidän pitää yhä varmistaa, ettei aitoja uudistustarpeita – kuten päällekkäisyyksien purkamista ja sääntökehikkojen yksinkertaistamista – sekoiteta finanssimarkkinoiden vakaudelle tärkeän sääntelyn purkamiseen. Finanssikriisin muiston ei pitäisi hiipua näin nopeasti.
Jatkoin tällä viikolla tapaamisia rahanpesun torjuntaviranomaisen AMLA:n puheenjohtajaehdokkaiden kanssa. Olen nyt tavannut kaikki kolme kärkiehdokasta ja voin sanoa, AMLA on joka tapauksessa saamassa hyvän johtajan, vaikka yhtään pohjoismaista ehdokasta ei loppusuoralla olekaan. Parlamentti järjestää kolmelle pääehdokkaalle kuulemiset marraskuussa, jolloin päätämme, kuka heistä sopii rooliin parhaiten.
Rahanpesun torjunta oli muutenkin esillä, sillä kirjoitin muiden rahanpesun torjunnan neuvotteluryhmässä toimivien parlamentaarikkokollegoideni kanssa avoimen kirjeen Unkarin pääministeri Viktor Orbánille. Unkari on päättänyt käynnistää uudelleen “kultaisten viisumien” ohjelmansa, jonka puitteissa se käytännössä myy ulkomaisille sijoittajille pääsyn Eurooppaan. Parlamentti ja komissio ovat toistuvasti tuoneet esiin huoliaan tämän ongelman suhteen. On selvää, että kultaisten viisumien aloite ei ole kestävä rahanpesun torjunnan, turvallisuuden tai edes yleisen etiikan näkökulmasta. Nyt jää nähtäväksi, millaisia reaktioita kirje mahdollisesti Unkarissa herättää.
Venäjä on listattava korkean riskin maaksi
Marraskuun puolivälissä Brysselissä järjestetään ns. minitäysistunto. Yleensä täysistunnot kestävät viikon, ja niitä varten kokoonnumme Ranskan Strasbourgiin, mutta marraskuussa on vuorossa myös Brysselissä toisinaan pidettävä kahden päivän minitäysistunto.
Tärkeänä aiheena keskustelemme tuolloin meppityöni keskiössä olevasta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta. Tällä viikolla nimittäin maailmanlaajuinen rahanpesun torjuntajärjestö FATF (Financial Action Task Force) epäonnistui jälleen kerran aikeissaan nostaa Venäjä mukaan mustalle listalle. FATF kokoaa yhteen noin 40 maata, mukaan lukien Kiina, Intia, Brasilia, Etelä-Afrikka ja Saudi-Arabia, kolme kertaa vuodessa arvioidakseen, mitkä maat tulisi siirtää harmaalle tai mustalle listalle tai niiltä pois.
Valtion lisääminen FATF:n mustalle listalle tarkoittaa, että kyseisen maan rahoituskäytännöt muodostavat merkittävän uhan. Tämä johtaa usein siihen, että rahoituslaitokset ympäri maailmaa ottavat käyttöön tiukemman valvonnan mustalla listalla olevan maan kohdalla, mikä lisää maan eristyneisyyttä maailmanlaajuisista rahoitusmarkkinoista. Jos Venäjä saataisiin mukaan mustalle listalle, tarkoittaisi se todennäköisesti ulkomaisten suorien sijoitusten merkittävää laskua. Yritykset ja sijoittajat pysyisivät kaukana mustan listan maahan liittyvistä riskeistä. Lopulta Venäjä menettäisi kykynsä käydä rajat ylittävää kauppaa ja päästä kansainvälisille rahoitusmarkkinoille.
FAFT on jäädyttänyt Venäjän jäsenyyden järjestössä helmikuussa 2023 – vuosi sen jälkeen, kun Moskova hyökkäsi Ukrainaan – mutta on toistaiseksi pidättäytynyt alentamasta Venäjän luokitusta. Suurin syy tämän viikon epäonnistumiseen on se, että päätös mustalle listalle ottamisesta edellyttää yksimielisyyttä FATF:n sisällä.
Maailmanlaajuisen yhteisymmärryksen puuttuessa uskomme, että EU voisi toimia ja luokitella Venäjän suuren riskin kolmanneksi maaksi. Tällä olisi samanlaiset seuraukset kuin FATF:n mustalla listalla, mutta EU:n tasolla, ja se lisäisi painetta muualla maailmassa. Siksi pyrin yhdessä kollegoideni kanssa saamaan tämän asian parlamentin seuraavan täysistunnon esityslistalle. Tämä olisi tärkeä lisäkeino EU:n sanktioissa Venäjää kohtaan.
Niinistön raportti valmiuksien vahvistamisesta
Eurooppaa viime vuosina koetelleet kriisit – erityisesti koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan – ovat asettaneet kriiseihin varautumisen ja huoltovarmuuden EU:n agendalla uuteen arvoon. Venäjän naapurina olemme Suomessa osanneet kokonaisvaltaisesti varautua arvaamattomiin hätätilanteisiin, aina sotilaallisista uhista hybridiuhkiin ja terveysriskeihin. Keväällä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kutsuikin presidentti Sauli Niinistön laatimaan raportin Euroopan siviilivalmiuden ja puolustuksen vahvistamiseksi.
Raportista odotetaan suuntaviivoja unionin kriisivarautumisen kehittämiseksi ja julkaisua ensi viikon keskiviikkona. Marraskuun puolivälissä jatkamme keskustelua Niinistön kanssa, kun hänen on määrä esitellä raporttiaan parlamentin täysistunnolle Brysselissä.
Maataloustukiin ehtoja työntekijöiden oikeuksista
Viime parlamenttikaudella saatiin aikaan kolme uutta EU-asetusta, jotka määrittelivät raameja unionin maatalouspolitiikalle. Suomessa ollaan nyt toimeenpanemassa niitä osia näistä sopimuksista, jotka liittyvät nk. “sosiaalisiin ehdollisuuksiin”, eli hyviin työoloihin ja sosiaalisiin vastuihin, joiden toteutuminen on ehtona EU:n maataloustuen saamiselle. Viime kaudella käynnistyneet uudistukset ovat nyt edenneet Suomessa lakiuudistusehdotuksiksi, joiden on määrä astua voimaan 1. tammikuuta.
Pähkinänkuoressa nämä uudistukset mm. mahdollistavat EU:n myöntämien maataloustukien takaisin perimisen, mikäli niitä saaneen työnantajan havaitaan syyllistyneen työsopimus- tai työsuojelulainsäädännön rikkomuksiin, eivätkä he korjaa toimintaansa annetussa määräajassa. Tämä velvollisuus ulottuu esimerkiksi siihen, että työehtosopimusten toteutumista valvotaan myös ulkomaisten työntekijöiden kohdalla.
Uudistuksen muutokset ovat oikeastaan aika tavanmukaisia. Ei ole poikkeavaa, että julkisia avustuksia saava taho joutuu noudattamaan ehdollisuuksia. Nähtäväksi jää, onko nyt käynnistyneellä viisivuotiskaudella komissiossa ja parlamentissa tahtotilaa viedä vastaavanlaisia kunnianhimoisia uudistuksia eteenpäin.
Saharov-palkinto Venezuelan demokraattisille voimille
Onnittelut María Corina Machadolle ja Edmundo González Urrutialle Euroopan unionin Saharov-palkinnosta. Palkinto myönnetään ihmisoikeuksien ja mielipiteenvapauden edistämisestä. Näin parlamentti tunnusti Machadon Venezuelan demokraattisten voimien johtajaksi ja Gonzálezin vaaleilla demokraattisesti valituksi presidentiksi.
Palkintoperusteluissaan parlamentti sanoi kaksikon edustavan niitä venezuelalaisia, jotka taistelevat vapauden ja demokratian palauttamisen puolesta sekä maan sisällä että sen ulkopuolella.
Machado voitti viime vuonna esivaalit asettuakseen ehdokkaaksi tämän vuoden presidentinvaaleissa. EU-parlamentin mukaan Venezuelan hallinto kuitenkin hylkäsi hänet mielivaltaisesti, jolloin ehdokkaaksi tuli Gonzalez Urrutia.
Venezuelan hallinnon laajan painostuksen ja sorron jälkeen maan istuva presidentti Nicolas Maduro julistautui vaalivoittajaksi. Sekä oppositio että kansainvälinen yhteisö ovat pitäneet virallista vaalitulosta vilpillisenä. Euroopan parlamentti on kuitenkin tunnustanut syyskuussa antamassamme päätöslauselmassa Gonzalez Urrutian Venezuelan lailliseksi presidentiksi.
Tervetuloa talvivastaanotollemme
Euroopan parlamentin Suomen S&D-valtuuskunta järjestää jälleen perinteisen Talvivastaanoton perjantaina 15. marraskuuta Helsingissä Tekniskan tiloissa. Olemme meppikollega Maria Guzeninan kanssa saaneet asiantuntijavieraat keskustelemaan kanssamme ajankohtaisista aiheista.
Oma vieraani on Suomen EU-suurlähettiläänä vuosina 2021-14 toiminut Markku Keinänen ja keskustelemme aiheesta Miten EU vastaa aikamme haasteisiin? Marian vieraana puolestaan on toimittaja Salla Jantunen ja keskusteluaiheena Miten ruokimme hyvää EU-keskustelua journalismin keinoin
Talvivastaanotto käynnistyy kahvitarjoilulla klo 14.30, keskusteluosuus puolestaan käydään klo 15 alkaen ja varsinainen vastaanotto pienine tarjoiluineen aloitetaan klo 16.30. Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen, joka tapahtuu tämän linkin kautta.
Tulevat viikot
Parlamentin istuntokalenterin mukaisesti ensi viikko on kotimaan viikko eli niin kutsuttu ”vihreä viikko”, joka on varattu ensisijaisesti meppien kotimaan tilaisuuksiin ja eri sidosryhmien tapaamisiin. Näin minäkin olin viikkoni pitkälti suunnitellut, mutta kiireistä syksyä kuvaa hyvin se, että alkuperäissuunnitelmista poiketen joudun olemaan alkuviikon Brysselissä ajankohtaisten haasteiden parissa.
Loppuviikosta olen kuitenkin osallistumassa useampaan tilaisuuteen kotimaassa. Torstaina vierailen Puotilan kappelin Olohuone-tilaisuudessa keskustelemassa EU:n merkityksestä. Lisätietoja tilaisuudesta löytyy tämän linkin kautta. Torstaina on ohjelmassa myös muita sidosryhmätapaamisia ja pari parlamentin työhön liittyvää etätilaisuuttakin.
Viikonvaihteessa suuntaan SDP:n kolmen piirijärjestön eli Kaakkois-Suomen, Hämeen ja Savo-Karjalan alueellisille järjestöpäiville Imatralle. Järjestöpäivien yhteydessä järjestän myös ”Mihin Suomi, EU ja maailma ovat matkalla?” -kansalaiskahvitilaisuuden Imatran kylpylässä. Tervetuloa keskustelaan ajankohtaisista aiheista. Kolmen piirijärjestön yhteisten kaksipäiväisten järjestöpäivien vuoksi sunnuntainen Hakaniemen markkinat jää poikkeuksellisesti nyt käymättä. Mutta joulukuun ensimmäinen sunnuntai taas tavataan Hakaniemessäkin.
Koska ensi viikko on parlamentin työskentelyn kannalta normaalia hiljaisempi, ilmestyy seuraava uutiskirje vasta perjantaina 8.11.2024. Joten katsastetaan hieman myös tuon viikon tapahtumia.
Kotimaan viikon jälkeen tuleekin oleman todella kiireinen ja mielenkiintoinen viikko, sillä komissaariehdokkaiden kuulemiset käynnistyvät täysipainoisesti maanantaina 4. marraskuuta. Viikolle on aikataulutettu useita omien valiokuntieni kuulemiskokouksia, joissa tulevat vierailemaan kunkin valiokunnan toimialoihin liittyvät keskeisimmät komissaariehdokkaat.
Perjantaina 8.11. olen jälleen kotimaassa ja Etelä-Karjalassa. Aloitan päivän ”Mihin Suomi, EU ja maailma ovat matkalla?” -kansalaiskahvitilaisuudella Lappeenrannan MyBakery -kahvilassa klo 10 ja tuon kahvitilaisuuden jälkeen olen puhumassa Itä-Suomi Foorumissa, josta löydät lisätietoja tämän linkin kautta.
Lauantaina 9.11. suuntaan puolestaan Pirkanmaalle, jossa olen kansalaisten tavattavissa Pirkkalan Suupantorilla klo 12 ja Tampereen Puistotornissa klo 13. Joten tulkaapa tapaamaan ja keskustelemaan.
Paljastettakoon tässä vaiheessa myös se, että olen lauantaina 9.11. mukana Elämäni biisi -ohjelman suorassa lähetyksessä TV 1:llä klo 21 alkaen. Joten ei muuta kuin kotikatsomossa arvuuttelemaan, mikä illan biiseistä mahtaa olla minun elämäni biisi.