Vuoden viimeinen täysistuntoviikko Strasbourgissa on takana. Vaalikauden lopun lähestyessä parlamentin työtahti kiristyy. Istuntoviikkoon mahtui paljon tärkeitä äänestyksiä ja samaan aikaan Strasbourgiin oli kerätty monia trilogineuvotteluja, joissa haettiin sopua parlamentin ja neuvoston välillä tärkeissä lainsäädäntöhankkeissa.
Trilogeissa pääsin jälleen monen vuoden tauon jälkeen ”nauttimaan” yöneuvotteluista. Ensimmäisenä yönä meni aamukahteen ja seuraavana aamukuuteen. Tulostakin tuli Espanjan puheenjohtajakauden päättyessä, vaikka osa neuvotteluista siirtyi ensi vuoteen Belgian puheenjohtajakaudelle.
Loppuviikkoon sisältyi historiallinen Eurooppa-neuvoston kokous, jossa päätettiin käynnistää neuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa maiden EU-jäsenyydestä. Unkarin vastustuksen takia Ukrainan tukipakettia ei kuitenkaan saatu Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätettyä.
Kun paljon tapahtuu, niin paljon on kerrottavaakin. Siksi tästä kirjeestä taisi tulla ennätyspitkä. Vastineeksi tuleekin sitten joulutaukoa uutiskirjeessään. Seuraava kirje tulee ensi vuoden ensimmäisen täyden työviikon päätteeksi perjantaina 12.1.2024.
Iso kiitos teille kaikille uutiskirjeeni tilaajille ja lukijoille! Jatketaan yhteistyötä ja vuoropuhelua myös ensi vuonna.
Tässä uutiskirjeessä:
- Historiallinen huippukokous
- Sopu odotetusta yritysvastuulaista
- Vakautta ja suojaa vakuutuksiin
- Yötkään eivät riittäneet rahanpesun ratkaisuun
- Liikkumavaraa investointeihin alijäämiä kasvattamatta
- Alustatyöntekijöiden oikeuksille suuri edistysaskel
- Lyhytmajoitusala, kuten Airbnb, saa uutta sääntelyä
- Parlamentti ehdottaa kärkiehdokasjärjestelmää vuoden 2024 EU-vaaleihin
- Tilausbussien kuljettajien asemaa parannetaan
- Maarajoitussäännöt eli geoblokkaus yhtenä viikon äänestyksistä
- Terveysdataan pääsyä parannetaan EU-alueella
- Kansalaistapaamisia ennen joulua
Historiallinen huippukokous
Loppuviikosta pidettiin historiallinen Eurooppa-neuvoston kokous, jossa päätettiin Euroopan unionin laajentumisesta. Ukrainan ja Moldovan kanssa aloitetaan jäsenyysneuvottelut ja Georgia sai jäsenehdokkaan aseman.
Päätös aloittaa jäsenyysneuvottelut erityisesti Ukrainan kanssa on historiallinen. Euroopan kartta on nyt muuttumassa pysyvällä tavalla ja EU on laajenemassa aidosti koko Eurooppaa, poissulkien Venäjä, kokoavaksi yhteisöksi. Jäsenyyspolku on kuitenkin pitkä, sillä Ukrainan täytyy muuttaa paljon niin lainsäädäntöään kuin toimintatapojaankin ennen kuin maa on kypsä jäsenyyteen. Neuvottelut tulevat kestämään useamman vuoden ja liittymishetki menee varmaankin 2030-luvun alkuun.
Unkarin pääministeri Orbán pantiin huippukokouksessa tosiasioiden eteen. Saksan liittokansleri Scholtz ei jättänyt Orbanille muuta mahdollisuutta, kuin poistua kokouksesta Ukrainan jäsenyyttä koskevan päätöksen ajaksi. Unkarin poissa ollessa Eurooppa-neuvosto saattoi tehdä yksimielisen päätöksen. Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamispäätös sen sijaan jäi tekemättä Unkarin vastustaessa Ukrainalle suunnattua 50 miljardin euron tukea. Kaikki muut 26 jäsenmaata olivat valmiita hyväksymään Ukrainan tuen ja maltillisen rahoituskehyksen tarkistuksen. Päätöksenteko siirtyy alkuvuoteen, jolloin yhtenä vaihtoehtona on, että päätös ja sitä koskeva rahoitus tehdään 26 jäsenmaan toimesta ilman Unkaria. Jos näin tapahtuisi, Unkari tosiasiassa vaarantaisi asemansa täysivaltaisena EU-jäsenmaana.
Sopu odotetusta yritysvastuulaista
Kauan jumpattu yritysvastuulaki saatiin vihdoin neuvoteltua valmiiksi. Jatkossa vastuullinen toiminta läpi tuotantoketjun on pakollista suurille yrityksille. Tämä koskee haitallisia ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksia sekä velvoittaa yrityksiä puuttumaan epäkohtiin. Yritysten mahdollisten ihmisoikeusloukkausten uhrien oikeusturva paranee. Yrityksiltä velvoitetaan ilmastoimia koskevien siirtymäsuunnitelmien laadintaa ja toteutusta. Lisäksi yritysten on sovellettava toimiinsa asianmukaisen huolellisuuden periaatteita.
Yritysvastuulakia on vuosia edistänyt ja neuvotellut suomalainen kollegani Heidi Hautala, joten Heidille suuri kiitos ja onnittelut siitä, että jatkossa eurooppalainen yksityinen sektori on vastuullisempi, avoimempi ja turvallisempi.
Vakautta ja suojaa vakuutuksiin
Keskiviikkona useamman vuoden työrupeama tuli päätökseen, kun saavutimme parlamentin, neuvoston ja komission kesken sovun vakuutusyhtiöitä koskevan Solvenssi II -direktiivin uudistamiseen. Direktiivi on EU:n keskeisin vakuutus- ja jälleenvakuutusalaa koskeva säädös ja olen tyytyväinen, että tärkeä uudistus saatiin kuudensissa trilogineuvotteluissa maaliin.
Saavutetussa sovussa korostuvat varsin hyvin vakuutuksenottajien suoja ja taloudellisen vakauden varmistaminen. Samalla kun pääomia vapautetaan rahoitusmarkkinoille eurooppalaisten investointien lisäämiseksi, on varmistettava vakuutusyhtiöiden vahvat toimintamahdollisuudet ja vakuutuksenottajien suoja. Vain siten vakuutuksenottajat ja esimerkiksi tulevaisuuden eläkkeensaajat voivat luottaa järjestelmään.
Uusissa säännöissä määritellään tarkemmin, mihin vakuutusyhtiöiden tulee vapautunutta pääomaa käyttää. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suurimpia haasteita, jotka vaativat massiivisia yksityisiä investointeja Euroopassa lähivuosien aikana. Myös vakuutusalan tulee olla mukana vastaamassa haasteeseen ja vapautuvalla pääomalla onkin tuettava vihreää siirtymää ja vahvistettava talouden tasapainoa. Vakuutusyhtiöiden on lisäksi laadittava siirtymäsuunnitelmat sekä tehtävä ilmastonmuutosskenaarioanalyysi. Tärkeätä on myös, että yhtiöille tulee velvoite julkistaa tietoa ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin varautumisesta, jolloin vakuutuksenottajat ja sijoittajat voivat arvioida riskejä tarkemmin. Vakuutusyhtiöiden valvontaa tulee selkeyttä yhteistyötä lisäämällä ja Euroopan vakuutus- ja jälleenvakuutusviranomaisen (EIOPA) roolia vahvistamalla. Koska vakuutusala ylittää kansallisvaltioiden rajat, on olennaista, että valvontayhteistyö toimii jouhevasti. Olen tyytyväinen myös siihen, että pienen väännön jälkeen onnistuimme varmistamaan, että vakuutusyhtiöiden hallituksista tulee edustavampia, naisten määrä hallinnossa kasvaa ja tasa-arvo vahvistuu.
Yötkään eivät riittäneet rahanpesun ratkaisuun
Rahanpesulainsäädännön uudistamisen osalta sen sijaan neuvotteluja parlamentin, neuvoston ja komission kesken tullaan jatkamaan ensi vuoden puolella Belgian puheenjohtajuuskaudella. Vääntöä kompromissista käytiin niin maanantaina kuin tiistainakin aina varhaiseen keskiviikkoaamuun asti. Valitettavasti puheenjohtajavaltio Espanja päätyi lopulta kuitenkin hylkäämään parlamentin ja komission esittämät kompromissit.
Neuvottelujen yhtenä kipukohtana oli tosiasiallisten edunsaajien määritelmä, jonka osalta parlamentille keskeistä on avoimuuden lisääminen. Jotta tiedämme, kuka todella hyötyy liiketoimista, on oikean laskentatavan soveltaminen avainasemassa.
Liikkumavaraa investointeihin alijäämiä kasvattamatta
Parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta hyväksyi maanantaina mietintönsä unionin finanssipoliittisten, eli niin sanottujen EMU-sääntöjen, uudistamiseksi. Sääntökehyksen uudistus tulee tarpeeseen, jotta jäsenmailla olisi riittävää liikkumavaraa toteuttaa tärkeitä julkisia investointeja, muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaa tai digitalisaation edistämistä koskien. Samalla on kuitenkin varmistettava, että jäsenmaiden velan ja alijäämän tasoja seurataan asianmukaisesti ja pidetään hallinnassa.
Pidän esitystä parlamentin kannaksi kohtuullisena ja päädyin siksi myös itse tukemaan sitä. Lopulliset säännöt muotoutuvat vielä neuvotteluissa jäsenmaiden kanssa, jotka voivat alkaa kuin parlamentin täysistunto on antanut vihreää valoa mietinnölle, ja neuvosto omalta osaltaan hyväksynyt kantansa kokonaisuuteen. Neuvottelut siis alkavat alkuvuodesta ja pyrkimyksenä on viedä ne maaliin maaliskuun alkuun mennessä. Kiire tulee.
Alustatyöntekijöiden oikeuksille suuri edistysaskel
EU:n alueella on 28 miljoonaa alustatyöntekijää, jotka toimivat esimerkiksi ruokalähetteinä tai autokuskeina. Suomessakin keskustelua alustatyöntekijöiden ympärillä on käyty erityisesti Wolt- ja Foodora-lähettien osalta. Tällä viikolla aiheeseen saavutettiin tärkeä etappi, kun parlamentti ja neuvosto pääsivät sopuun, jolla määritellään työntekijästatuksen kriteerit alustatyössä.
Käytännössä sovun myötä keskiöön nousee viisi kriteeriä, joista kahden täyttyessä alustatyöntekijään täytyy soveltaa työsuhdetta sen etuineen. Tämä on aivan keskeistä, sillä yksinyrittäjämalliin nojanneet alustat ovat aiemmin voineet kiertää työnantajavastuita ja tulleet polkeneeksi alustatyöntekijöiden oikeuksia. Kriteeristössä mainitaan työsuorituksen valvonta, palkalle asetettu katto, työtehtävien tai työajan valvonta, työskentelyolosuhteiden rajoittaminen sekä työn organisoinnin rajoittaminen. Sopu täytyy vielä vahvistaa EU:n jäsenmaiden neuvostossa sekä Euroopan parlamentissa, mutta läpi mennessään uudistus selkeyttää alustataloustyötä, turvaa työntekijöiden oikeudet sekä kohentaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien pienipalkkaisten asemaa. Tärkeä uudistus.
Lyhytmajoitusala, kuten Airbnb, saa uutta sääntelyä
Eurooppalaisen kohtuuhintaisen asuntopulan yhdeksi syylliseksi on nostettu lyhytaikaiset online-alustoilla välitettävät majoituspalvelut, kuten Suomessakin toimiva Airbnb. Asuminen tai sosiaalipolitiikka eivät kuulu EU:n toimialaan, mutta EU:ssa on saatu maaliin kokonaisuus, jolla säännellään datan keräämistä ja käyttöä alustoilta, jotka tarjoavat majoituspalveluita.
Uudet säännöt tarjoavat kaikille jäsenmaille puitteet, joilla säännellään alaa oikeudenmukaisella ja oikeasuhteisella tavalla EU:n lainsäädäntöä noudattaen. Näiden sääntöjen myötä jokaisen palveluun kirjautuneen majoittajan on rekisteröitävä kaikki tarjoamansa majoituspaikat, ja jäsenmaiden on seurattava rekisteröityjen majoituspaikkojen tilannetta esimerkiksi satunnaistarkastuksia hyödyntäen. Hivenen yllättäen itse Airbnb on toivottanut uuden sääntelyn tervetulleeksi. Totta on, että sääntely kitkee pimeät markkinat pois rekisteröintipakon kautta, ja siten helpottaa rehellisen yritystoiminnan markkinaa. Samalla selkeä sääntely on aina epäselvää sääntelyä parempi vaihtoehto. Uskaltaisin silti väittää, että pitkällä aikavälillä tästä hyötyvät Airbnb:n lisäksi myös EU:n suurkaupungeissa asuvat kansalaiset.
Parlamentti ehdottaa kärkiehdokasjärjestelmää
vuoden 2024 EU-vaaleihin
Parlamentti hyväksyi tiistaina ehdotuksen vuoden 2024 vaalien demokraattisen ulottuvuuden vahvistamisesta ja kärkiehdokasjärjestelmästä.
Tavoitteena on kasvattaa äänestysaktiivisuutta sekä myös vahvistaa parlamentin roolia komission puheenjohtajan valinnassa. Parlamentti toivoo selkeämpää yhteyttä äänestäjien tekemien valintojen ja komission puheenjohtajan valinnan välillä niin kutsutun kärkiehdokasjärjestelmän kautta.
Toivomme parlamentin ja Eurooppa-neuvoston välille sitovaa sopimusta, jolla varmistetaan, että eurooppalaiset poliittiset puolueet ja parlamenttiryhmät aloittavat neuvottelut yhteisestä ehdokkaasta heti vaalien jälkeen ja ennen kuin Eurooppa-neuvosto tekee ehdotuksen. Äänestyksessä kaatui ehdotus erityisestä yleiseurooppalaisesta vaalipiiristä ja siihen liittyvistä puolueiden listavaaleista, mitä pidän hyvänä asiana.
Tilausbussien kuljettajien asemaa parannetaan
Tiistaina parlamentti äänesti kannastaan uusiksi tilausajobussien kuljettajien ajo- ja lepoaikoja koskeviksi säännöiksi. Asetuksessa määritellään vuorokautiset ja viikoittaiset enimmäisajoajat, vähimmäistauot sekä vuorokautiset ja viikoittaiset vähimmäislepoajat henkilöliikenteen kuljettajille. Käytännön kokemusten perusteella on ilmennyt, etteivät nykyiset säännöt sovellu alan tarpeisiin vaan taukojen ja lepoaikojen järjestämiseksi tarvitaan jonkin verran lisää joustavuutta. Samalla ei sovi unohtaa, että linja-autoliikenteen kuljettajien työoloissa on edelleen parannettavaa, muun muassa stressin ja väsymyksen vähentämiseksi.
Parlamentin pääneuvottelija Henna Virkkunen sai tässä suhteessa aikaan kohtuullisen tasapainoisen kokonaisuuden, jossa niin kuljetusten joustavuus kuin myös kuljettajien työolot on otettu huomioon. Mietintö sai taakseen parlamentin suuren enemmistön äänin 477 puolesta ja 101 vastaan, jonka myötä neuvottelut neuvoston kanssa voivat alkaa. Onnittelut siis Hennalle ja menestystä neuvotteluihin!
Maarajoitussäännöt eli geoblokkaus
yhtenä viikon äänestyksistä
Eurooppalaisen sisämarkkinan ideana on, että palvelut ja tavarat eivät tunne rajoja. Samalla kuitenkin monet audiovisuaaliset palvelut, kuten vaikkapa urheilun striimaus- tai suoratoistopalvelut, toimivat edelleen alueellisen lisensoinnin voimin, eli soveltaen geoblokkausta. Näin vaikkapa Maikkarin uutisia ei näe Brysselistä, mikä toki on pieni harmi.
Samaan aikaan audiovisuaalisen alan rahoitus on vahvasti riippuvaista nimenomaan alueellisten lisenssien myynnistä. Siksi oli tärkeää äänestää esimerkiksi suomalaisten tuotantojen säilymisen puolesta, ja parlamentti päättikin säilyttää av-alan geoblokkausmahdollisuuden. Samalla parlamentti kuitenkin haluaa, että geoblokkausta tarkastellaan jatkossa niin, että alueellinen, kansallinen tai kielellinen syrjivyys poistuu, mutta pienten tuotantojen tulevaisuus turvataan. Emme halua alistaa koko eurooppalaista av-alaa pelkän Netflixin pelikentäksi.
Terveysdataan pääsyä parannetaan EU-alueella
Laadukkaan terveydenhuollon edistäminen EU:ssa eteni pykälän verran, kun hyväksyimme parlamentissa kantamme ns. EU:n terveysdata-avaruuteen. Tarkoituksena on, että potilaan suostumuksella terveysdata, kuten tiedot sairauksista, laboratoriotuloksista ja resepteistä, ovat saatavilla kaikissa EU-maissa hoito- ja tutkimuskäyttöä varten. Tämä tekee hyvästä hoidosta ja hoivasta paikkariippumatonta ja helpottaa asiointia EU-maissa. Myös alan tutkimus etenee. Samalla parlamentti haluaa turvata tarkasti tietoturvan ja yksityisuudensuojan, ja potilas määritteleekin vahvasti oman datansa käytön. Seuraavaksi aiheesta aloitetaan trilogineuvottelut, joissa parlamentin ja neuvoston kannoista pyritään löytämään yhteisymmärrys.
Kansalaistapaamisia ennen joulua
Edessä viimeiset kenttäkiertämiset viikonvaihteessa sekä joulunalusviikolla.
Huomenna lauantaina suuntaan Pirkkalaan ja Valkeakoskelle. Puolen päivän aikaan, tarkemmin juurikin klo 12, olen kansalaisten jututettavana Pirkkalan demareiden tarjoamilla jouluglögeillä Suupantorilla. Pirkkalasta matka jatkuu Valkeakoskelle, jossa tarjoan kansalaisille joulukahvit klo 14 alkaen Hakafoodin kahvilassa, osoite Hakalantie 1, Valkeakoski.
Ensi viikko on ns. vihreä viikko, joka on varattu kotimaan toimintoihin. Kalenterissa on siis tapaamisia ja tilaisuuksia kotimaassa. Tiistaina olen kuitenkin vielä Brysselissä, jossa teemme tiimini kanssa loppuvuoden rästitöitä ja ensi kevään toiminnan suunnittelua.
Joulunalusviikolla on vielä alkuviikosta hoidettava joitakin asioita Brysselissä, mutta palaan Suomeen niin, että ehdin mukaan kansalaistapaamisiin SDP:n presidenttiehdokkaan Jutta Urpilaisen kanssa keskiviikkona 20.12. Kontulan Ostarilla olen yhdessä Jutan ja paikallisten aktiivien kanssa tavattavissa klo 15 ja Vuosaaressa kirjakahvila Pokkarissa klo 16.
Alkuvuodesta vierailen Budapestissä. Tarkoituksena on päivittää tilanne Unkarissa ja Unkarin EU-politiikassa. Brysselissä valiokuntatyöt jatkuvat jälleen maanantaina 8.1.2024.
Kiitoksia teille kaikille vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä päättymässä olevana vuotena 2023. Oikein lämmintä ja rauhallista joulua ja parempaa vuotta 2024.
