Tämä viikko on ollut ryhmäkokousviikko ja olemme valmistautuneet ensi viikon täysistuntoviikkoon Strasbourgissa. Viikko on ollut täynnä ryhmäjohdon neuvonpitoja ja koko ryhmän kokouksia. Viikon aikana olen päässyt myös tapaamaan monia asiantuntijoita sekä vieraita kotimaasta.
Viikon ehdottomiin kohokohtiin kuului tietysti vierailijaryhmä Suomesta, joka tällä kertaa koostui uutiskirjeeni lukijoista. Ja samaan aikaan täällä Brysselissä pidettiin myös EU-huippukokous, johon osallistuivat pääministerit ja myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.
Tässä uutiskirjeessä:
Komissaariehdokkaita kylässä
Energiakomissaariin suuret odotukset
Kiireinen viikko ECON-valiokunnassa
Komissiolta vastauksia EU:n itärajan tukemiseen
Kolmekymmentä vuotta sitten teimme viisaan päätöksen
Lukuisat luonnonkatastrofit pysäyttävät
EU ottaa käyttöön direktiivin alustatyöntekijöiden suojelemisesta
Jäsenmaat liikkeelle kellojen siirtelyssä
Vierasryhmä Suomesta
Ensi viikko
Komissaariehdokkaita kylässä
Komissaarikuulemiset käynnistyvät virallisesti 4. marraskuuta, mutta moni komissaariehdokas on jo nyt liikkeellä tavaten parlamentin poliittisia ryhmiä ja muita valiokuntien avainvaikuttajia. Itse olin tilaisuudessa keskustella pidempään portugalilaisen rahoituskomissaariehdokas Maria Luís Albequerquen kanssa. Lisäksi tapasin viikon aikana eri kokoonpanoissa ja yhteyksissä myös useita muita komissaariehdokkaita.
Neljä demarikomissaariehdokasta, Espanjan Teresa Ribera, Romanian Roxana Mînzatu, Tanskan Dan Jørgensen ja Maltan Glenn Micallef kävivät esittäytymässä myös demariryhmässämme. Kaikki ovat ehdottoman päteviä ja pitkään omille vastuualueilleen omistautuneita. Näistä demariehdokkaista Jørgensen ja Micaleff ovat aloittaneet uransa EU-parlamentissa harjoittelijana. Tästä voi vähintäänkin tehdä sen johtopäätöksen, että parlamentin harjoittelijatehtäviin kannattaa hakeutua; voi päätyä niin EU-parlamentaarikoksi kuin komissaariksikin.
Demariehdokkaista espanjalainen Teresa Ribera tulee selvästi olemaan parlamentin EPP-ryhmän tähtäimessä. Hän on energinen ja asiansa osaava, joten uskon, että hän saa parlamentin enemmistön tuen valinnalleen.
Energiakomissaariin suuret odotukset
Tanskan komissaariehdokas Dan Jørgensen oli myös S&D:n ITRE –työryhmän vieraana alkuviikosta. Jørgensenin vastuulle esitetään energia- ja asumiskysymyksiä. EU:lla ei ole suoraa toimivaltaa asuntopolitiikan saralla, mutta asumisen kalleus ja monen EU-maan epäonnistunut asuntopolitiikka on nostanut asumisen EU:n agendalle. Energian kallis hinta Euroopassa verrattuna esimerkiksi USA:han ja Kiinaan tulee kuitenkin olemaan komissaarikuulemisen ykkösaihe. Uudelta energiakomissaarilta odotetaan konkreettisia toimia ja ehdotuksia energianhinnan kohtuullistamiseksi.
Jørgensen painotti, että EU:n tulee jatkaa viime kaudella sovitun puhtaan siirtymän lainsäädännön toimeenpanoa, koska ilmastonmuutoksen muodostama uhka ei ole hävinnyt minnekään. Lisäksi hän korosti energiatehokkuustoimien tärkeyttä sekä investointeja uusiutuvaan energiaan sekä energiaverkkoon ja siirtoyhteyksiin ratkaisuina energian hintakysymykseen. Jørgensen tuntee entisenä ministerinä hyvin energia-asioita, mutta huonosti ydinvoimaa päästöttömän energian mahdollistajana. Ydinvoimaan varmaankin palataan parlamentin kuulemisessa.
Kiireinen viikko ECON-valiokunnassa
Kävimme maanantaina ECON-valiokunnassa mielenkiintoisen keskustelun Euroopan valvontavirastojen johtajien kanssa. Heidän viestinsä oli selvä; jotta pääomamarkkinaunioni voisi oikeasti toimia, on jäsenvaltioiden lopetettava laittamasta kapuloita rattaisiin. Omassa puheenvuorossani nostin esille erityisesti vakuutusyhtiöiden varautumisen luonnonkatastrofeihin ja niiden aiheuttamiin riskeihin.
Ehdin viikon aikana siis tavata myös rahoitusalan asioista vastuussa olevan komissaariehdokas Maria Luís Albequerquen. Hän on selkeästi erittäin kokenut poliitikko. Hän avasi prioriteettilistaansa, johon hän mainitsi kuuluvan myös pankki- ja pääomamarkkinaunionin vahvistamisen. Tätä tavoitetta tuen, ja tulemme varmasti parlamentissa valvomaan sen toteutumista parhaamme mukaan. Albequerque painotti myös sääntökehikon sujuvoittamisen ja tarkoituksenmukaistamisen tärkeyttä. Jos tämä ei ole hänen kohdallaan kiertoilmaisu rahoitusmarkkinoiden sääntelyn riskialttiille purkamiselle, voin asettua myös tämän pyrkimyksen taakse.
Omia prioriteettejani tässä suhteessa on MarioDraghin raportissaan mainitsemien halpojen, tuottavien sijoitustuotteiden saatavuuden parantaminen sekä keskitetymmän valvonnan edistäminen. Lisäksi kestävän rahoituksen pitäisi säilyä korkealla prioriteettilistallamme. Marraskuun komissaarikuulemisissa saamme nähdä, miten Albequerque lunastaa odotuksia tällä saralla.
Viikon viimeisenä aiheena oli uusi rahanpesun vastainen viranomainen AMLA, jolle täytyisi löytää puheenjohtaja. Kolme ehdokasta on valittu ECON- ja LIBE-valiokuntien kuulemisiin, joiden jälkeen tulemme suosittamaan heistä pätevintä. Tämän ja seuraavan viikon kuluessa tulen tapaamaan ehdokkaita. Asema on tärkeä, joten toivon, että AMLA saa virastona vahvan alun.
Komissiolta vastauksia EU:n itärajan tukemiseen
Budjetin valvontavaliokunnan puolella työ jatkui kuluneella viikolla tiiviisti vuoden 2023 vastuuvapausprosessin parissa. Euroopan parlamentti arvioi valvontavaliokunnan johdolla vuosittain aina edellisen vuoden EU-budjetin toimeenpanoa ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä unionin instituutioille ja virastoille. Talousarvion toteuttamisesta päävastuussa oleva Euroopan komissio on näistä merkittävin ja komissaarit tulevat syksyn mittaan käymään valiokunnan tentattavina oman vastuualueensa rahankäytöstä. Ennen kuulemisia lähetämme kirjallisia kysymyksiä komissaareille ja tällä viikolla vuorossa olivat EU:n rahoituskehyksen koheesiota koskeva otsake sekä unionin elpymisväline.
Painotin omissa kysymyksissäni komissiolle erityisesti unionin ulkoraja-alueiden, kuten Itä-Suomen haasteiden tunnustamista sekä seutujen tukemista. Komissionkin mukaan talousvaikutukset näihin alueisiin ovat Venäjän kanssa toteutettavien yhteistyöohjelmien rahoituksen keskeyttämisen, Venäjän vastaisten pakotteiden ja rajasulkujen myötä suuremmat kuin muihin. Samalla jäsenmaat unionin itärajalla ovat lisänneet puolustusmenojaan entisestään, mikä myös osaltaan on voinut syödä ulkoraja-alueiden rahoitusta. Pyysin komissiota avaamaan, millä keinoin ja summin unioni on raja-alueita tukenut ja kuinka se suhtautuu seutujen tukemiseen seuraavaa unionin pitkän aikavälin budjettia silmällä pitäen.
Muuttuneen turvallisuusympäristön ja siitä seuranneiden vakavien haasteiden edessä olisi perusteltua osoittaa solidaarisuutta suhteettomasti kärsiviä alueita kohtaan, kuten unioni on koronapandemian ja Iso-Britannian EU-eronkin yhteydessä tehnyt.
Kolmekymmentä vuotta sitten teimme viisaan päätöksen
Euroopan unioni tuo Suomelle vakautta, ennustettavuutta ja turvaa. Se on avannut meille pääsyn sisämarkkinoille sekä vahvistanut asemaamme osana länsimaisia demokratioita. EU on meidän tärkein viitekehyksemme, sillä pieni ja syrjäinen Suomi uhkaisi yksinään jäädä lastuksi kansainvälisen politiikan laineilla. Kolmekymmentä vuotta sitten 16.10.1994 käytiin Suomessa neuvoa antava kansanäänestys EU-jäsenyydestä, jossa suomalaisten enemmistö teki tärkeän linjauksen.
Viimeisten vuosien aikana koventuneet äänenpainot, jotka vaativat EU-eroa tai sulkeutumista sisäänpäin, ovat etujemme vastaisia ja suorastaan turvallisuuttamme uhkaavia. Suomen paikka on Euroopan unionissa, kuten viisaat suomalaiset kolmekymmentä vuotta sitten äänestivät.
Lukuisat luonnonkatastrofit pysäyttävät
Hurrikaani Floridassa ja monet tulvat esimerkiksi Sloveniassa, Unkarissa ja Italiassa. Samalla olemme lukeneet uutisista tutkijoiden huolestuttavaa viestiä maapallon kantokyvyn ylittymisestä. Kysyin luonnonkatastrofien vakuutuspuolesta parlamentin talousvaliokunnassa kuultavana olleilta Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajilta.
Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen puheenjohtaja Petra Hielkema totesi, että vakuutustoiminnassa on selkeä aukko luonnonkatastrofien lisäännyttyä. Vain noin neljännes näistä vahingoista on vakuutettu. Riskeihin varautumiseksi ja niihin vastataksemme tarvitsemme EU:ssa laajempaa tietopankkia. Hielkeman mukaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin perustuvat yhteiset ratkaisut auttaisivat sopeutumaan riskeihin sekä lieventämään ja hallitsemaan niitä.
Vaikka Suomessa on perinteisesti valmistauduttu hyvin ilmastoriskeihin ja sään äärioloihin, haastaa ilmastonmuutos meitäkin. Tämän asian käsittelemiseksi jokaisella on todellakin tehtävänsä, niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Vaikka ilmastonmuutos ja sen haitalliset vaikutukset ovat maailmanlaajuinen ilmiö, on jokaisen jäsenvaltion investoitava enemmän ilmastonmuutoksen torjuntaan ja yhteiskuntien kriisinkestävyyteen. Lisäksi vakuutusyhtiöiden on luotava standardit yksinkertaisille ja vertailukelpoisille vakuutuksille, jotta niiden ottamisesta tulisi helpompaa ja yleisempää. Tarvitsemme myös kannustimia sille, että turvallisemmille alueille esimerkiksi sisämaahan uskalletaan sijoittaa ja rakentaa. Euroopan tasolla ilmastoriskejä koskevien tietojen jakaminen olisi todellakin tärkeä askel eteenpäin.
EU ottaa käyttöön direktiivin
alustatyöntekijöiden suojelemisesta
Euroopan unioni on saanut lopultakin valmiiksi alustatyöntekijöiden oikeuksia parantavan direktiivin. Sillä kohennetaan alustataloudessa työskentelevien henkilöiden, kuten vaikkapa kyytipalveluiden ja ruokalähettien, työoloja. Alustatyön kasvaessa on noussut esiin huoli työntekijöiden pakottamisesta yrittäjyyteen vailla työsuhteen tuomaa suojaa, kuten vähimmäispalkkaa, sairausajan palkkaa ja sosiaaliturvaa.
Automaattisten, algoritmeihin perustuvien hallintajärjestelmien nousu on myös herättänyt huolta avoimuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, koska työntekijät eivät usein tiedä, kuinka nämä järjestelmät vaikuttavat heidän palkkaansa tai työtehtäviinsä.
Direktiivissä otetaan käyttöön oikeudellinen olettamus, jonka mukaan alustatyöntekijät ovat työntekijöitä, mikä varmistaa, että heillä on samat suojat kuin kokoaikaisilla työntekijöillä. Alustat vaaditaan selittämään, miten algoritmit vaikuttavat työntekijöihin, mukaan lukien palkkoja ja tehtäviä koskevien päätösten osalta.
Alustatyöntekijät saavat jatkossa oikeudenmukaisemmat työajat ja oikeuden työehtosopimusneuvotteluihin. Uudet säännöt suojaavat työntekijöiden henkilötietoja erityisesti automatisoitujen päätösten yhteydessä.
Direktiivi on suuri askel kohti oikeudenmukaista kohtelua alustataloudessa, tarjoten alustatyöntekijöille vahvempaa suojaa ja parempaa avoimuutta työssään.
Jäsenmaat liikkeelle kellojen siirtelyssä
Lähetin kuluneella viikolla yhdessä meppikollegojen kanssa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille kirjeen kellojen siirtämisen lopettamiseksi. Euroopan parlamentti on jo pitkään puoltanut kellojen siirtelystä luopumista, mutta komission vuoden 2018 lakihanke on edelleen jäsenmaita edustavan neuvoston puolella jumissa.
Kun uusi lainsäädäntökausi nyt on alkamassa, olisi korkea aika nostaa kansalaisia ympäri Euroopan koskettava kysymys takaisin asialistalle. Parlamentin tahtotila on selvä ja tulemme kokoontumaan kollegojen kanssa kellojen siirtelyä koskemaan työryhmään edistämään asiaa.
Vierasryhmä Suomesta
Brysselissä kävi loppuviikosta kova kuhina, kun käynnissä oli jäsenmaiden johtajien huippukokous sekä Nato-maiden puolustusministerikokous. Mutta kyllä tärkeimmät vieraat olivat tällä erää parlamentissa, kun sain vieraakseni uutiskirjeeni tilaajia Suomesta. Jokainen meppi saa vuodessa kutsua vieraakseen parlamenttiin kiintiömäärän väkeä, ja ideana on tukea unionin kansalaisten tietoutta EU:sta. Vieraani kävivät tällä kertaa parlamentin lisäksi myös komissiossa ja Suomen pysyvässä EU-edustustossa, joten tyhjin käsin ei Brysselistä tarvitse kotimaahan palata.
Ensi viikko
Edessä on jälleen täysistuntoviikko Strasbourgissa. Ja vaikka nyt uuden komission nimitysvaiheessa asioita tulee täysistunnon käsittelyyn hieman normitahtia vähemmän, on ensi viikon listalla silti useita merkittäviä asioita.
Heti alkuviikosta käsittelemme jälleen EU:n tukea Ukrainalle, kun päätämme uudesta makrotalousapulainasta, jolla tuetaan Ukrainaa sen puolustaessa itseään Venäjän hyökkäykseltä. Laina on EU:n osuus G7-maiden kesäkuussa sopimasta noin 49 miljardin euron kokonaispaketista. EU:n osuus tästä on enintään 35 miljardin euron rahoitusapu. Uutta nyt käsiteltävässä lainapaketissa on se, että lainan takaisinmaksu voidaan varmistaa Venäjän keskuspankin jäädytetyistä varoista saatavia ylimääräisiä tuottoja vivuttamalla.
Mutta ei tämän asian käsittely aivan helppoa tule olemaan, sillä vaikka 26 EU:n jäsenmaata onkin järjestelystä yksimielisiä, on Viktor Orbánin Unkari jälleen asettunut poikkiteloin. Orbán haluaa odottaa Yhdysvaltain vaaleja siinä toivossa, että hänen suosikkinsa Donald Trump voittaisi vaalit ja lopettaisi, tai ainakin merkittävästi leikkaisi, Yhdysvaltojen tukea Ukrainalle. Ei siis täysistuntoviikkoa, ettei Unkarin Orbán järjestäisi EU:n arvoja ja periaatteita murtavia operaatioita.
Toinen viikon merkittävä asia koskee EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapaketin täytäntöönpanon valmistelua. Tämän asian tiimoilta on viime viikkoina tapahtunut useita keskustelua herättäneitä toimia ja aloitteita; Puolan pääministerin Donald Tuskin ilmoitus keskeyttää väliaikaisesti turvapaikanhakuoikeus Puolassa tietyissä tapauksissa, Italian ohjelma, jossa mereltä pelastettuja turvapaikanhakijoita lähetetään keskuksiin Albaniaan odottamaan käsittelyn lopputulosta sekä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin EU:n jäsenmaiden johtajille lähettämä kirje, jossa EU-komissio esittää tukensa sille, että EU-alueella hylätyn turvapaikan saaneet laajemminkin siirretään unionin rajojen ulkopuolelle perustettaviin karkotuskeskuksiin. Myös loppuviikon huippukokouksessa teema oli esillä ja välttämättömyys uusiin päätöksiin tunnustettiin laajasti.
Koska vuoden 2018 palautusdirektiivin päivittämisestä ei ole päästy yhteisymmärrykseen, nostetaan ensi viikon parlamenttikeskustelussa esiin ideoita nykyisten sääntöjen paremmasta soveltamisesta ja kehittämisestä sekä tavoitteesta nostaa niiden kolmansien maiden kansalaisten palauttamisastetta, joilla ei ole oikeutta oleskella EU:ssa. Lisäksi keskustelussa käsitellään varmasti myös kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä esimerkiksi maiden omien kansalaisten takaisinoton kannalta.
Kolmas täysistuntoviikon iso keskustelukysymys tulee olemaan Italian entisen pääministerin Enrico Lettan raportti EU:n sisämarkkinoiden kehittämisestä. Raportissa keskitytään erityisesti oikeudenmukaisen digitaalisen ja vihreän siirtymän, turvallisuuden, työllisyyden sekä sosiaalisen ulottuvuuden tukemiseen. Tässä yhteydessä käymme myös keskustelua komission kanssa siitä, miten voidaan kuroa umpeen ns. osaamisvaje eli ero työntekijöillä olevien ja työnantajien hakemien taitojen välillä.
Keskustelu on jatkoa Mario Draghin kilpailukykyraportille, jossa kartoitettiin Euroopan teollisuuden ja yritysten kohtaamia haasteita. Mielenkiintoinen keskustelu myös suomalaisesta näkökulmasta; kun vielä pari vuotta sitten olimme tässäkin asiassa yksi mallimaa EU:n toiminnan kehittämiselle, niin Orpo-Purran hallituksen toimenpiteiden jälkeen meitä aletaan jo pitämään enemmänkin varoittavana esimerkkinä toimivien järjestelmien ja käytäntöjen purkamisesta.
Keskustelua parlamentissa tulevalla täysistuntoviikolla herättää myös Lähi-Idän tilanteen kärjistyminen ja väkivaltaisuuksien kohdistuminen enenevässä määrin siviileihin. Erityistä huolta herättää myös Israelin hyökkäykset YK:n Libanonissa olevaa väliaikaista rauhanturvajoukkoa (UNIFIL) vastaan Israelin ja Libanonin välisellä sinisellä linjalla eli rajavyöhykkeellä. Samalla parlamentin enemmistö odottaa, että palestiinalaisyhteisö tekisi selvän pesäeron siviilielämää tuhoavaan palestiinalaiseen terrorismiin.
Lisäksi tulevalla viikolla täysistunnossa käsitellään myös parlamentin lopullinen kanta tuleviin neuvotteluihin vuoden 2025 budjettia koskien. Budjettivaliokunnan esityksessä vuoden 2025 määrärahojen kokonaismäärä on lähes 201 miljardia euroa. Rahoitusta on budjettivaliokunnan käsittelyssä lisätty erityisesti ohjelmille, jotka ovat olennaisia esimerkiksi TKI-toiminnan, terveyshaasteiden, Erasmus-ohjelman, maatalouden, ilmastotoimien, muuttoliikkeen ja turvallisuuden hallinnan sekä EU:n naapurialueiden kriisiavun kannalta. Varmasti hyvin perusteltuja ehdotuksia jokainen, mutta siitä huolimatta meidän on käytävä kriittistä keskustelua EU:n budjetin paisumisesta.