EU parliament

Viikon kuulumiset 7/2022

Vilkas täysituntoviikko takana. Omien kokousten, täysistuntokeskustelujen ja äänestysten lomaan mahtui myös kryptovaluuttoja koskevien neuvottelujen jatkuvasaattaminen. Kaiken kaikkiaan tuloksekas viikko, joskin ennen muuta Ukrainan tapahtumien vuoksi pahasti mollivoittoinen.

Tässä kirjeessä:

  • Ukraina ja Venäjä puhuttivat
  • Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka
  • Historiallinen päätös: EU-tuomioistuin näytti oikeusvaltiomekanismille vihreää valoa
  • Keskustelu komission puolustuspaketista viriää
  • Parlamentin budjettiin korotuspaineita
  • Kestävämmät kryptovaluutat
  • Rahanpesua estävät säädökset etenevät valiokuntiin
  • Vakuutuksenottajan turva vahvistuu
  • Tehostamme työperäisen syövän torjuntaa
  • EU ja Afrikka vastaamassa yhdessä maailmanlaajuisiin haasteisiin
  • Tuleva viikko turvallisuutta ja taloutta

Ukraina ja Venäjä puhututtivat

Strasbourgiin odotettiin Ukrainan presidentti Zelenskyä vieraaksi, mutta ymmärrettävistä syissä vierailu ei toteutunut. Ukraina-keskustelu käytiin sen sijaan korkeiden EU-päättäjien alustamana. Paikalla Strasbourgissa olivat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja ulkosuhdejohtaja Joseph Borrell.

Keskustelussa ilmaistiin vahva solidaarisuus Ukrainalle ja vaatimus kriisin rauhanomaisesta ratkaisemisesta. Venäjän toiminta ei puheenvuoroissa juurikaan saanut ymmärrystä. Toimielinten puheenjohtajat korostivat EU:n työskentelevän kansainvälisten kumppaneidensa ja liittolaistensa kanssa jännitteiden purkamiseksi ennen kaikkea diplomatian keinoin. Jos sotilaallinen uhka Ukrainaa vastaa jatkuu, on unionilla kuitenkin valmistelussa myös tiukkoja pakotteita Venäjää vastaan. Puheenvuoroissaan europarlamentaarikot laajalti tukivat EU:n valmiutta neuvotella diplomatiaratkaisusta kriisiin, mutta korostivat samanaikaisesti tarvetta ryhtyä sanojen lisäksi tekoihin tilanteen niin vaatiessa.

Perinteistä päätöslausumaa yleisistunto ei tällä kertaa hyväksynyt. Kannanottaminen siirrettiin puheenjohtajakokoukselle, jossa ovat mukana paitsi parlamentin puhemiehet myös ryhmien puheenjohtajat. Menettelyllä haluttiin turvata yhteisen viestin välittyminen, sillä täysistuntoon tuotuna kannanoton sisällöstä olisi varmaankin jouduttu äänestämään. Merkittävin erimielisyys koski sitä, pitääkö parlamentin tukea Ukrainan EU-jäsenyyttä, mitä vaatimusta aika moni tuntui pitävän ennenaikaisena.

Puheenjohtajakokouksen kannanotossa todettiin kiristyneen tilanteen olevan uhka ei ainoastaan Ukrainan turvallisuudelle, vaan myös maan demokraattiselle ja taloudelliselle kehitykselle, sääntöperusteiselle kansainväliselle järjestelmälle sekä koko Euroopan vakaudelle. Puheenjohtajat torjuivat vahvasti minkäänlaisen etupiiriajattelun – minkään maan turvallisuuspoliittiset valinnat eivät saa edellyttää kolmannen maan hyväksyntää. Näin myös Ukrainan kohdalla.


Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona mietinnön unionin yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Vuosittain laadittavassa mietinnössä parlamentti ottaa kantaa kuluneen vuoden politiikan toimeenpanoon ja asettaa odotuksia tulevalle. Tämän vuoden äänestystä seuraa ensi kuussa puolustusta ja turvallisuutta koskevan strategisen kompassin hyväksyminen neuvostossa, ja tarjoaa täten parlamentille mahdollisuuden ilmaista odotuksensa jäsenvaltioita kohtaan.

Mietinnössä vaadimme yhteisen puolustuspolitiikan jykevöittämistä ja unionin kestokyvyn vahvistamista uusien uhkien edessä. Sotilaallisten uhkien lisäksi tulee tulevaisuudessa varautua entistä vahvemmin kyber-, hybridi- ja avaruusuhkiin sekä ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden vastaamiseen. Kumppanuuksien kehittämisen rinnalle, Euroopasta kaivataan entistä itsenäisempää ja omavaraisempaa toimijaa globaalisti. Askeleena kohti syvempää puolustusyhteistyötä, myös EU:n strategisen kompassin hanke sai meppien enemmistön tuen. Näin myös sen sisältämä aloite uudistetusta nopean toiminnan kapasiteetista.

Omassa puheenvuorossani täysistunnossa korostin Natoon kuulumattomien maiden näkemyksien ja tarpeiden huomioimisen tärkeyttä. On ehdottoman tärkeätä muistaa, että unionin jäsenvaltioiden joukossa on myös sotilasliittoon kuulumattomia maita, kuten Suomi ja Ruotsi. Puheenvuoroni on kokonaisuudessaan katsottavissa tämän linkin kautta.


Historiallinen päätös: EU-tuomioistuin normaalivaltiomekanismille vihreää valoa

Suomen puheenjohtajakaudella aloitettu työ tuottaa tulosta. EU-tuomioistuin linjasi keskiviikkona, että unionilla on oikeus evätä tukia jäsenmailta, jotka rikkovat EU:n perusarvoja kuten oikeusvaltioperiaatetta. Uuden rahoituskehyksen yhteydessä sovittu oikeusvaltiomekanismi on viime vuodet pölyttynyt komission pöytälaatikossa, koska Unkari ja Puola haastoivat mekanismin oikeusperustan.

Nyt tämä oikeuskiista on vihdoin ratkennut odotetun mukaisesti. Nyt on komission vuoro käyttää sille annettuja työkaluja demokratian ja oikeusvaltion hyväksi. Parlamentti odottaa komission aloittavan toimenpiteet ainakin Unkaria ja Puolaa vastaan, joissa demokratia on viime vuosina taantunut ja korruptio lisääntynyt hälyttävää vauhtia. Unkari ja Puola ovat suurimpia EU-tukien saajia. Maiden haluttomuus noudattaa yhteisiä demokratian pelisääntöjä, kuten riippumattoman oikeuslaitoksen- ja median turvaamista, vaativat kuitenkin vastareaktiota unionilta.

Edessä voi kuitenkin olla vielä pitkä oikeustaistelujen tie, koska sekä Puola että Unkari ovat linjanneet, että niiden omat perustuslait menevät EU-oikeuden edelle.


Keskustelu komission puolustuspaketista viriää

Kuluneen viikon aikana puolustuksen saralla on edetty myös Euroopan komission uusien ehdotusten muodossa. Panoksena strategisen kompassin valmisteluun komissio hyväksyi tiistaina esityksen hankkeista puolustuksen ja turvallisuuden kannalta kriittisillä aloilla. Aloitteen on tarkoitus edistää eurooppalaisen puolustusunionin kehittämistä ja tukea mantereen puolustusteollisuuden kilpailukykyä. 

Tämän niin sanotun puolustuspaketin hankkeilla pyritään kannustamaan jäsenvaltioita investoimaan keskeisiin strategisiin voimavaroihin ja kriittisiin edellytyksiin, puolustusvoimavarojen yhteishankintaan, sekä siirtymään yksinkertaistettuihin ja yhtenäisempiin aseviennin valvontakäytäntöihin. Keskustelua aloitteista on odotettavissa ensi kuun Ranskassa järjestettävän puolustusasioihin keskittyvän huippukokouksen yhteydessä.


Parlamentin budjettiin korotuspaineita

Budjettivaliokunta kokousti tällä viikolla täysistuntoviikkokiireiden lomassa kuulemaan parlamentin saksalaista pääsihteeriä EPP:n Klaus Welleä sekä kahta parlamentin budjetista vastaavaa varapuheenjohtajaa portugalilaista kolleegaani Pedro Silva Pereiraa sekä EPP:n saksalaista Rainer Wielandia. Kokous on osa jokavuotista budjettivalmistelua.

Pääsihteerin ja varapuhemiesten viesti oli, että etenkin inflaatiosta sekä kyberturvallisuuden investointitarpeista johtuen parlamentin vuoden 2023 budjettiin kohdistuu korotuspaineita. Puhemiehistö hakee lähes 5%:n korotusta parlamentin menoihin.

Vaikka perustelut kyberturvallisuus- ja muun IT-osaamisen kasvattamistarpeista ovatkin ymmärrettäviä vallitsevan etätyö- sekä vaikean geopoliittisen tilanteen aikana, suhtautui useampi meppikollega varauksellisesti korotuksiin. Olen itse tukenut menokehyksessä varsin tiukkaa linjaa ja niin aion tehdä nytkin.

Seuraavaksi budjettivaliokunta kuulee asiasta parlamentin muita johtajatason hallintovirkamiehiä. Parlamentti ei kuitenkaan yksin päätä asiasta, vaan lopullinen EU-budjetti hyväksytään neuvoston, parlamentin ja komission välisissä neuvotteluissa marras-joulukuun aikana. On toki tärkeää, että lopullinen budjetti vastaa parlamentin tarpeita ja huomioi muuttuvia olosuhteita, mutta parlamentin osuuden EU:n kokonaisbudjetista täytyy pysyä kohtuullisena.


Kestävämmät kryptovaluutat

Saavutimme vaikeiden neuvottelujen päätteeksi poliittisten ryhmien välisen sovun kryptovaluuttamarkkinoiden sääntelykokonaisuudesta. Sopu syntyi yllättäen alkuperäisessä aikataulussa ja olen siihen varsin tyytyväinen.

Keskeisiä saavutuksia ovat vakauden lisääntyminen, kryptosektorin kehittäminen kestävämmäksi ja kuluttajasuojan parantaminen.

Ympäristö- ja kestävyysnäkökulmaa olen pitänyt esillä läpi neuvottelujen; emme voi asettaa kunnianhimoisia ilmastotavoitteita yleisesti ja samalla vauhdittaa sektoria, jonka energiankulutus on keskisuuren EU:n jäsenvaltion luokkaa. Nyt ongelman vakavuus on onneksi tunnustettu myös laajemmin. Uuden sääntelykokonaisuuden myötä ala saa muutaman vuoden siirtymäajan kryptovaluuttojen tuotantotavan uudistamiseksi.

Yhtenä painopisteenä oli varmistaa, että kryptovaroja koskeva lainsäädäntö sisältää vahvat rahanpesunvastaiset säännökset. Nyt sopimamme teksti sisältää vahvat säännökset koskien niin kryptovarojen liikkeeseen laskijoita, että kryptovarojen palveluntarjoajia. Samoin sijoittajansuojasäännöksiin on luvassa parannuksia muun muassa varmistamalla, että kryptovarojen ”valkoinen kirja” on hyväksytty ennen varojen liikkeeseen laskua. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen saa vahvan roolin eurooppalaisten kryptovarojen palveluntarjoajien valvojana.

Ottaen huomioon merkittävät edistykset, yleisarvioni saavutetusta sovusta on myönteinen ja tulen suosittelemaan omalle ryhmälleni sen tukemista helmikuun lopussa järjestettävässä valiokunnan äänestyksessä. Toivon, että myös muut neuvottelijat saavat omat ryhmänsä nyt saavutetun sovun taakse. Huomioitava on kuitenkin, ettei työ lopu tähän. Pian aloitamme tämän kokonaisuuden osalta neuvottelut neuvoston puheenjohtajamaan Ranskan kanssa. Tässä ns. ”trialogissa” syntyy lopullinen sopu uudesta koko maailman kannalta tärkeästä lainsäädännöstä.


Rahanpesua estävät säädökset etenevät valiokuntiin

Rahanpesulainsäädännön uudistamisen tiimoilta kuulimme tällä viikolla institutionaalisten toimijoiden, kuten Euroopan komission, Euroopan keskuspankin, Europolin ja Euroopan tietosuojaviranomaisen, näkemyksiä. Vaikka rahanpesun vastaisen yhteisen sääntökirjan tarpeesta vallitsi laaja yhteisymmärrys, eroavat näkemykset kuitenkin toisistaan yksittäisten pykälien kohdalla.

Olemme kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan työparini kanssa samaa mieltä mietintömme suurista poliittisista painopisteistä, ja lainsäädäntötekstin valmistelu on alkuvaiheessa hyvinkin teknistä. Tavoitteena on saada luonnos valmiiksi tulevan kahden viikon aikana ja esitellä teksti valiokunnissamme 21. maaliskuuta.


Vakuutuksenottajan turva vahvistuu

Euroopan komission asiantuntijat esittelivät tämän viikon tapaamisessamme lainsäädäntöehdotustaan Solvenssi II -direktiivin uudistamiseksi. Tämä direktiivihän koskee henki- ja vahinkovakuutusyritysten vakavaraisuussääntelyä ja -valvontaa turvaten näin yksittäisen vakuutuksenottajan asemaa. Selvää on, että uudistus on erittäin tärkeä, mutta samaan aikaan sangen tekninen. Keskeinen kysymys tuleekin koskemaan päätösten erittelyä niin sanotuille ensimmäiselle ja toiselle eli poliittiselle ja tekniselle tasolle. Olen tyytyväinen ehdotukseen ja näen alan merkittävänä pitkän aikavälin sijoittajana. Samalla on kuitenkin pyrittävä tasapainoiseen lopputulokseen ja varmistettava, että vakuutusyhtiöitä johdetaan tavalla, joka suojaa myös vakuutuksenottajia.


Tehostamme työperäisen syövän torjuntaa

Vaikka jokaisella työntekijällä tulisi olla oikeus terveeseen ja turvalliseen työympäristöön, käy yhä moni eurooppalainen töissä henkensä uhalla. Noin satatuhatta henkilöä menehtyy vuosittain syöpään altistuttuaan vaarallisille kemikaaleille työpaikallaan. Kyse voi olla palomiehestä, joka bentseenille altistuttuaan sairastuu leukemiaan tai mekaanikosta, jonka keuhkosyövän on aiheuttanut nikkelin käsittely.

Kuluneen viikon täysistunnossa vähemmälle huomiolle jäänyt, mutta sitäkin tärkeämpi, äänestys koski parlamentin hyväksyntää neuvoston kanssa saavutetusta sovusta karsinogeenejä ja mutageenejä koskevan direktiivin päivityksestä. Nyt ajan tasalle saatetun lainsäädännön nojalla työntekijät saavat paremman suojan työpaikalla esiintyviltä kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä.

Direktiivin muutokset tehostavat työntekijöiden suojelua vaarallisilta kemikaaleilta, joka voivat aiheuttaa syöpää tai muita vakavia sairauksia. Uudessa laissa asetetaan altistuksen rajat akryylinitriilille ja nikkeliyhdisteille sekä rajoitetaan bentseenipitoisuutta. Lisäksi lain soveltamisalaa laajennetaan koskemaan myös lisääntymiselle vaarallisia aineita. Uusilla säännöillä vähennetään noin miljoonan työntekijän altistumista syöpää aiheuttaville kemikaaleille.


EU ja Afrikka vastaamassa yhdessä maailmanlaajuisiin haasteisiin

Kuudes EU:n ja Afrikan välinen huippukokous käynnistyi Brysselissä eilen torstaina. Maiden suhteita ei tällä viikolla kuitenkaan ole käsitelty pelkästään päämiesten kesken, sillä aihe nousi myös Euroopan parlamentin täysistunnon asialistalle. Kävimme tiistaina keskustelua aiheesta unionin ulkosuhdejohtaja Joseph Borrellin kanssa. Mahdollisuus uuden, molemmin puolin antoisan ja tasa-arvoiseen kumppanuuteen pohjautuvan suhteen luomiselle korostui meppikollegojen puheenvuoroissa.

Kehittämällä EU:n ja Afrikan suhdetta voimme luoda uusia keinoja maailmanlaajuisiin haasteisiin. On hyvä muistaa, että elämää on paljon Suomen ja Euroopan ulkopuolellakin. Yhteistyöllä pääsemme vielä pitkälle. Tiiviimmällä EU-Afrikka-suhteella voimme vahvistaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia sekä edistää yhteiskuntamme kestävää taloudellista ja inhimillistä kehitystä. Eri puolilla maailmaa tapahtuvat asiat voivat vaikuttaa voimakkaasti toisiinsa. Eurooppaa ja Afrikkaa molempia haastaa tällä hetkellä esimerkiksi koronapandemia ja ilmastonmuutos. Siksi niin haasteiden kuin ratkaisujenkin tulisi olla yhteisiä. Yhteisiin ongelmiin vastaaminen tulisi nähdä investointina, ei kuluna.

Maanosassa on paljon potentiaalia myös suomalaisille yrityksille ja yhteistyölle. Suomen viime vuonna valmisteleman Afrikka-strategian tavoitteena on tuplata kauppa vuoteen 2030 mennessä. Suomalaiset yritykset voivat olla vaikuttamassa siihen, että myös Afrikan maissa siirrytään puhtaampiin ja kestävämpiin ratkaisuihin. Tässä on meille suomalaisille hyvä tavoite.

Tavoite kehitysyhteistyön lisäksi on Afrikka-strategian mukaan myös poliittisen yhteistyön ja kaupankäynnin vahvistaminen tavalla, joka hyödyttäisi niin Suomea kuin Afrikan maita. Jutta Urpilainen kumppanuuskomissaarina toimiminen antaa paljon mahdollisuuksia strategian työstöön vielä eteenpäin.

Kovin tyytyväinen en kuitenkaan ole EU:n itsekkääseen toimintaan koronarokotteiden käytön lisensoinnin helpottamisessa. EU suojelee edelleen itsekkäästi monikansallisia lääkeyhtiöitä ja näin mm. Afrikan maiden kansalaisille ei vieläkään tarjota rokotteita. Asiaan on syytä palata.


Tuleva viikko turvallisuutta ja taloutta

Ensi viikko on parlamentin kalenterissa ns. vihreä viikko. Sen aikana ei ole valiokuntakokouksia eikä yleensä myöskään ryhmäkokouksia. Viikko on varattu kotimaan vaalipiirin asioille ja valiokuntien matkoille.

Itse olen alkuviikosta turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan matkalla Virossa ja Liettuassa. Tarkoituksena on kerätä ensi käden tietoa Ukrainan kriisin vaikutuksesta alueen turvallisuustilanteeseen sekä tutustua vallitseviin kyberuhkiin ja valmiuteemme vastat niihin.

Tallinnassa kuulemme Viron kyberpuolustuspolitiikasta maan hallituksen ja puolustusvoimien edustajia, sekä vierailemme Naton kyberosaamiskeskuksessa. Erityisellä mielenkiinnolla odotan tapaamista Viron pääministerin Kaja Kallaksen kanssa. Ohjelmaan kuuluu myös tapaamisia kyberturvallisuuden ja korkean teknologian aloilla toimivien yritysten kanssa.

Loppuviikolla tapaan suomalaisia sidosryhmä ja tutustun mm. Suomen Pankin käsityksiin Euroopan taloustilanteesta.

Pysytään kuulolla

Eero

Scroll to Top