Valiokuntien perinteinen kokousviikko takana. Omista valiokunnistani kaikki kolme pitivät kokouksia; talous- ja rahavaliokunta Econ, budjettivaliokunta Budg sekä puolustus- ja turvallisuusvaliokunta Sede. Ja viikkoon mahtui myös oman S&D-ryhmäni ja kansallisten parlamenttien sosialidemokraattisten ryhmien johtojen yhteiskokous.
Oma osallistumiseni on edelleen rajattua, sillä ääni ei vieläkään kulje normaalisti. Paraneminen voi vaatia pidemmän ajan ja paljon työtä, joten olkaa tarkkoina, kun flunssa sattuu kohdalle!
Tässä uutiskirjeessä:
- Ukraina, metsät ja kriittiset raaka-aineet tulevissa investoinneissa
- Raami terveelle taloudenpidolle
- Yritysten vastuuta vahvistetaan
- Puolustusalan yhteishankintoja lisätään
- Kevät on jo pitkällä
Ukraina, metsät ja kriittiset raaka-aineet tulevissa investoinneissa
Budjettivaliokunta äänesti keskiviikkona Euroopan investointipankin (EIP) toimintaa koskevasta lausunnosta, jota olin ryhmäni puolesta neuvottelemassa. Lausunto sai valiokunnan vankan tuen äänin 30 puolesta, 2 vastaan ja 2 tyhjää.
Valiokunta korosti lausunnossaan EIP:n tärkeää roolia Ukrainan elpymisessä ja jälleenrakennuksessa. Maailmanpankin, EU:n ja Ukrainan maaliskuussa julkaiseman yhteisarvion mukaan Ukrainan infrastruktuuriin kohdistuneet suorat vahingot ovat 135 miljardin dollarin luokkaa ja tämän hetken jälleenrakennuksen kustannusarvio on 411 miljardia dollaria. Budjettivaliokunta pyysi EIP:ltä lisäpanostusta Ukrainan hyväksi lainakapasiteettia lisäämällä sekä tarjoamalla asiantuntemusta ja teknistä tukea infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseen. Valiokunta korosti, että maan jälleenrakennus täytyy toteuttaa osallistavalla ja kestävällä tavalla.
Myös metsät saivat maininnan, kun lausuntoon lisättiin aloitteestani pyyntö, että EIP edistäisi kestävää metsänhoitoa ja muita biotalouden tavoitteita, kuten puupohjaisten materiaalien kestävää käyttöä. Korostin neuvotteluissa myös kriittisten raaka-aineiden toimitusvarmuutta EU:ssa unionin huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn takaamiseksi. Budjettivaliokunnan mepit tukivat selvin luvuin ehdotustani, että EIP investoisi enemmän raaka-aineiden kierrättämiseen sekä uusien vaihtoehtoisen materiaalien kehittäminen, mukaan lukien biopohjaisten materiaalien tutkimus- ja kehityshankkeisiin.
Seuraavaksi EIP:n toimintaa koskeva vuosiraportti etenee talous- ja raha-asioiden valiokunnassa, joka toimii vuosiarvion laatijana tänä vuonna. Talousvaliokunta huomioi budjettivaliokunnan ehdotukset äänestyksessään toukokuun lopulla.
Raami terveelle taloudenpidolle
Euroopan komissio esitteli kuluneella viikolla kauan odotetun esityksensä unionin taloussääntöjen uudistamiseksi. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on velkakestävyyden vahvistaminen sekä kestävän kasvun tukeminen investointien ja uudistusten myötä.
Esityksessä jäsenmailla olisi vastaisuudessa suurempi vastuu keskipitkän aikavälin suunnitelmistaan, jotka perustuvat EU:n yhteisille säännöille. Suunnitelmat sisältäisivät julkisen talouden sopeutusuran, joka määriteltäisiin monivuotisten menotavoitteiden kautta. Näin olisi tarkoitus vähentää julkista velkaa ja pitää alijäämät alle kolmessa prosentissa jäsenmaiden BKT:sta. Jäsenmaiden suuremman liikkumavaran vastapainoksi komissio esittää sääntöjen täytäntöönpanon tehostamista ja yhteisiä velkakestävyyden suojatoimia.
Uudistus on tarpeellinen, sillä on selvää, etteivät nykyiset talouden ohjausjärjestelmää koskevat säännöt ole tarpeeksi tehokkaita. Selvää on myös, ettei yhden ja saman mallin soveltaminen jokaisen jäsenvaltioon ole maiden välisten erojen takia kovinkaan tarkoituksenmukaista. Nyt esitetty kokonaisuus on pitkän neuvotteluprosessin tulosta ja heijastaa tasapainoilua tiukempien velka- ja alijäämäsääntöjen sekä joustavampien investointien välillä. Keskustelu parlamentissa tulee mitä todennäköisimmin sekin jakautumaan näiden jakolinjojen mukaan. Ensisijaisena pidän itse, että jokainen jäsenvaltio ylläpitää tervettä julkista taloutta sekä tasapainoa investointien ja alijäämien hallinnan välillä.
Yritysten vastuuta vahvistetaan
Viikon suuriin päätöksiin lukeutuu myös parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan äänestys yritysvastuudirektiivistä. Komission reilu vuosi sitten antamassa lakiesityksessä säädetään yritysten kestävää toimintaa koskevista säännöistä, tavoitteena parantaa ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelua niin EU:ssa kuin maailmanlaajuisestikin.
Valiokunnan mietinnön mukaan yritysten olisi vastaisuudessa tunnistettava ja ennaltaehkäistävä sekä lopetettava tai lievennettävä toimintansa ihmisoikeuksille ja ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Tällaiseen toimintaan voi lukeutua esimerkiksi lapsityövoima, työntekijöiden hyväksikäyttö tai ilmaston saastuttaminen. Vastuiden laiminlyömisestä koituvat sanktiot voisivat olla sakkoja tai kolmansien maiden kohdalla poissulkeminen julkisista hankinnoista.
Sääntöjä sovellettaisiin vaiheittain. Yli 1 000 työntekijän yritysten tulisi noudattaa sääntöjä kolme vuotta direktiivin voimaan astumisen jälkeen, yli 500 työntekijän yritysten neljän vuoden jälkeen ja yli 250 työntekijän viiden vuoden jälkeen. Pienten ja keskisuurten yritysten osalta direktiivin velvoitteiden soveltaminen jää vapaaehtoiseksi. Sääntöjä sovellettaisiin lisäksi myös unionin ulkopuolisiin yrityksiin, joiden tuotto unionin alueella on vähintään 40 miljoonaa euroa.
Nyt äänestetty mietintö on ensiarvoisen tärkeä askel kohti vastuullisempaa yritystoimintaa ja on hienoa, että sen taakse on asettunut poliittisten ryhmien suuri enemmistö. Seuraavaksi täysistunto vahvistaa valiokunnan kannan, jonka jälkeen kolmikantaneuvottelut jäsenmaiden kanssa alkavat. Valiokunnan kanta on jotakin kunnianhimoisempi kuin neuvoston, joten luvassa on tiukkaa kädenvääntöä.
Puolustusalan yhteishankintoja lisätään
Turvallisuus- ja puolustusvaliokunta oli kuluneella viikolla koolla useampaankin otteeseen. Ohjelmaan mahtui muun muassa komission viime kuussa julkistama avaruusstrategia, keskustelua EU:n ja Naton välisestä yhteistyöstä sekä keskustelu Moldovan puolustusministerin kanssa maan tilanteesta. Äänestyksessä oli lisäksi uusi puolustusalan yhteishankintoja koskeva EDIRPA-väline. Komission viimekesäisen ehdotuksen tarkoituksena on rahallisen tuen kautta kannustaa jäsenmaita tekemään puolustusalan hankintoja yhdessä ja samalla lujittaa Euroopan puolustusteollista- ja teknologista perustaa. Arvoa sillä on etenkin niille jäsenmaille, joiden puolustustarvikevarastot vaativat laajan Ukrainalle lähetetyn tuen myötä pikaista täydennystä.
Nyt äänestetyn kannan mukaan jäsenmailla olisi käytettävissään miljardi euroa yhteistyöstä aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseen, komission esittämän 500 miljoonan euron sijaan. Hyötyäkseen tästä olisi hankintoja suoritettava vähintään kolmen jäsenmaan voimin, jotka halutessaan voisivat hankkia lisämateriaalia myös Ukrainalle ja Moldovalle. Kokonaisuuden kenties kiistellyin kohta koski kysymystä siitä, mitkä toimijat voivat osallistua välineen alla tehtäviin yhteishankintoihin – vain unionin alueella sijaitsevat vai myös sen ulkopuolella? Kompromissiksi päätyi linjaus, että hankinnat voivat kohdistua myös kolmansien maiden toimijoihin, mutta näiden arvo ei kuitenkaan saa ylittää 40 prosenttia kokonaisarvosta. Näiden osalta olisi lisäksi tehtävä selvitys, etteivät ne vaaranna unionin turvallisuutta.
Mietintöön päätyi myös näkökohtia, joita itse olen pitänyt esillä. Nykyisen puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevan direktiivin soveltamista selkeytettiin koskemaan myös puolustusalan yhteishankintaohjelman puitteissa toteutettavia hankintoja. Uuden rahoituksen myötä on tärkeää varmistaa reilu ja avoin kilpailu myös puolustusmarkkinoilla niin, että myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollisuuksia hyötyä välineestä. Pk- ja midcap-yritysten kilpailukyvyn tukeminen kirjattiin aloitteestani ohjelman tavoitteisiin ja niiden osallistuminen ohjelman alaisiin hankintoihin lisättiin arviointikriteereihin, joiden mukaan rahoitusta hakevat projektit pisteytetään.
Kokonaisuus tulee ensi kuun täysistunnossa vielä koko parlamentin vahvistettavaksi, jonka jälkeen neuvottelut jäsenmaiden kanssa voivat vihdoin alkaa. Toivottavaa on, että yhteisymmärrys toimielinten kesken löytyisi pikaisesti, sillä käsittely etenkin parlamentin puolella on venynyt valitettavan pitkäksi – erityisesti kiireellisimpien tarpeiden paikkaamiseksi ja enää ensi vuoden voimassa olevan ohjelman käsittelyyn on kulunut jo yhdeksän kuukautta. Kesällä on lisäksi odotettavissa komissiolta jo uutta ehdotusta pidemmän aikavälin investointiohjelmasta puolustuksen kehittämis- ja hankintaprojekteja varten.
Kevät on jo pitkällä
Niin se vain on, että ensi maanantaina alkaa toukokuu, joten kesää kohti ollaan todellakin hyvää vauhtia menossa. Kevät on tuttuun tapaansa porskuttanut vauhdilla pitkän pimeän jakson jälkeen. Viikonloppua vietetään vappua, joten haluankin toivottaa jo kaikille uutiskirjeeni lukijoille hyvää vappua – työväenjuhlaa vailla vertaansa.
Itseltäni jää nyt hyvin poikkeuksellisesti vappupuhe pitämättä. Hienoja vappujuhlia oli tarjolla puhepaikoiksi, sanottavaa olisi ollut niin maailmanlaajuisesti, eurooppalaisesta näkökulmasta kuin kotimaan politiikastakin. Mutta jo yli puolitoista kuukautta jatkuneet ääniongelmat eivät vaan helpota, joten puhe jää nyt pitämättä. Sitäkin suuremmalla mielenkiinnolla seuraan muiden vappupuhujien sanomaa!
Brysselin päässä tiedossa on täysistuntoviikkoa valmisteleva ryhmäviikko ja S&D-ryhmä viettää sen poikkeuksellisesti Krakovassa. Luvassa on temaattista keskustelua päivän polttavista poliittisista aiheista sekä perinteistä täysistuntoviikolle valmistautumista. Uudessa paikassa kokoustamisen tarkoitus on saada ajatukset liikkeelle ja tietysti herätellä uusia. Omalta osaltani joudun valitettavasti jättämään ryhmäkokouksen väliin, sillä näissä ryhmäkokouksissa käydään aina hyvin vilkasta keskustelua aamusta iltaan ja nyt minun äänivarani ei mahdollista tällaista työskentelyä. Joten omalta osaltani minimoin tulevalla viikolla keskustelut ja äänenkäytön niin vähiin, kuin vain mahdollista.
Pidetään siis yhteyttä sähköisesti!
Hyvää vappua!
