Onnistunut superviikko
Viimeinen EU-parlamentin täysistuntoviikko ennen kesätaukoa on nyt takana. Tällä kertaa kyseessä oli todellinen superviikko, sillä täysistunnon asialistalla oli poikkeuksellisen paljon raskaita lainsäädäntöasioita puolijohteista luonnon ennallistamislainsäädäntöön.
Tuloksekkaasti viikon kruunasi vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta koskevan lainsäädännön uusimista koskevissa neuvotteluissa saavutettu alustava sopu.
Vaikka tuloksia siis syntyi, työt jatkuvat vielä ensi ja seuraavalla viikolla. Elokuun alusta on sitten luvassa kaivattu kesätauko. Ja sitä ennen täytyy kauhulla seurata, mitä kotimaan politiikassa tapahtuu.
Tässä uutiskirjeessä:
- Energiatehokuuteen taas haastavia linjauksia
- Toimittajia suojellaan uusilla säännöillä
- Euroopan omavaraisuutta ja turvallisuutta puolijohdetuotannossa vahvistetaan
- Parannuksia myös teollisuuspäästöihin ja tuotesuunnitteluun
- Ennallistamisasetukseen saatiin Suomelle tärkeitä muutoksia
- Vakuutusyhtiöiden vakautta parannetaan kuluttajan eduksi
- Eurooppalaiseen ammustuotantoon nopeaa vahvistusta
- Saimme merkittäviä parannuksia meriliikenteen päästölinjauksiin
- Ensi viikko
Energiatehokuuteen taas haastavia linjauksia
EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluva energiatehokkuusdirektiivi sai parlamentin lopullisen sinetin täysistunnon hyväksyessä parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa saavutetun sovun suurella enemmistöllä.
Kyseessä ei ole sama direktiivi kuin aiemmin keväällä äänestetty rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, johon kohdistui paljon kritiikkiä ns. pakkoremonttilinjausten takia. Valitettavasti tämäkään energiatehokkuusdirektiivi ei kuitenkaan ole Suomen tavoitteiden ja toiveiden mukainen.
Yleinen energiatehokkuusdirektiivi luo puitteet energiatehokkuuden parantamiselle asettamalla katon energiankulutukselle. Jäsenmaiden on vähennettävä EU-tason energiankulutusta niin, että kulutus vuonna 2030 on 11,7 % vähemmän kuin mitä vuonna 2020 tehdyssä kulutusennusteessa arvioitiin. Jokaisella jäsenmaalla on oma sitova tavoite loppukäytölle, Suomelle se on 241 TWh. Tämä on noin 50 TWh nykyistä vähemmän.
Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että energian loppukulutukselle asetettu katto voi vaarantaa Suomen 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisen. Päästöttömään yhteiskuntaan siirtyminen vaatii sähköistämisen ja puhtaan vedyn tuotannon lisäämistä. Nämä saattavat jopa lisätä energian kulutusta, sillä puhtaan vedyn tuotanto vaatii paljon uusiutuvaa energiaa. Lisäksi Suomessa on jo tehty paljon toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi. Tästä syystä Suomi ajoi direktiiviin joustoja energiankulutuksen vähentämiseen liittyen ja korosti todellisten energiatehokkuustoimenpiteiden tarvetta.
Direktiivi sisältää myös sitovia velvoitteita julkiselle sektorille, muun muassa velvoitteen varmistaa, että 3 % julkisen sektorin omistamista rakennuksista remontoidaan vuosittain nollapäästöisiksi tai lähelle tätä tasoa. Muuttotappiokunnille tavoite ei ole järkevä.
Hyvistä tarkoitusperistä huolimatta, direktiivi on siis hankala Suomelle. Tästä syystä en itsekään voinut sitä parlamentissa tukea. Direktiivi tulee Suomen vastustuksesta huolimatta voimaan tämän vuoden aikana.
Toimittajia suojellaan uusilla säännöillä
Journalistien ja median vapaus ovat keskeisiä demokratian tunnusmerkkejä. Suomessakin viime viikkoina keskustelua herättänyt aihe oli täysistunnon asialistalla tällä kertaa perusteettomilta kanteilta suojelun myötä.
Journalisteja tai aktivisteja vastaan nostetut erilaiset perusteettomat häirintäkanteet ovat puhuttaneet jo pitkään. Niillä pyritään häiritsemään ja pelottelemaan, pahimmillaan vaientamaan vapaan median toimintaa. EU puuttuu nyt näihin kanteisiin uusilla säännöillä, joiden tavoitteena on suojella toimittajia ja aktivisteja, jotka työskentelevät esimerkiksi perusoikeuksien, viranomaistoimien ja korruptiosyytteiden parissa. Olemme saaneet suruksemme todistaa, että tarve suojelulle on todellinen.
Uudet säännöt toimivat ylikansallisesti tapauksissa, joissa kanteiden osapuolet eivät ole samassa maassa, tai kun mediasisältö koskee useampaa kuin yhtä EU:n jäsenmaata. Perusteettomien kanteiden uhreiksi joutuneille turvataan mahdollisuus oikeudenkäynnin varhaisen keskeyttämisen pyytämiseksi, sekä siirretään oikeudenkäyntikulujen taakka kantajan vastuulle. Häirintäkanteiden uhrit voivat hakea korvausta niin mainehaitasta kuin psykologisista seurauksista. Lisäksi äänestimme sen puolesta, että jokaisen EU-maan pitäisi perustaa uhreille asiointipisteitä, joista saa tietoa ja neuvoja.
Eri jäsenmaiden viranomaisten tulee osoittaa kanteiden uhreille tarvittava apu niin taloudellisesti, oikeudellisesti kuin psykologisestikin. Samalla perusteettomien häirintäkanteiden käsittelyn asiantuntemusta on vahvistettava oikeusoppineiden joukossa. Komission tulee perustaa kanteita seuraava rekisteri, jotta niiden määrää ja kehitystä voidaan seurata. Pelkästään vuonna 2020 perusteettomia kanteita nostettiin 114 kertaa.
Huoli oikeusvaltiota nakertavista voimista on ollut pinnalla jo pitkään, ja siihen yhtyi aiemmin myös EU:n tulevaisuuskonferenssi. Lain käsittelyä jatkettiin heti neuvotteluissa parlamentin ja jäsenmaiden kesken.
Euroopan omavaraisuutta ja turvallisuutta
puolijohdetuotannossa vahvistetaan
Sota ja kiristynyt kansainvälinen omavaraisuuskilpailu on entisestään kirittänyt Euroopan tarvetta vastata omalla tuotannollaan erilaisten raaka-aineiden ja kriittisten valmisteiden saatavuuteen. Nyt EU vastaa puolijohteiden tuotannolliseen tarpeeseen eurooppalaisella siruasetuksella, joka tuotiin ensimmäistä kertaa julkisuuteen komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin Unionin tila -puheessa syyskuussa 2021. Jo tuolloin oli selvää, että Euroopan täytyy vahvistaa omaa sirutuotantoaan, sillä näiden kriittisten puolijohteiden maailmanmarkkinoista vain 10% tulee eurooppalaisesta tuotannosta, ja nyt tarve on vain korostunut.
Koko nykymaailma on riippuvainen siruista, mutta Eurooppa ei saa jäädä riippuvaiseksi muun maailman sirutuotannosta. Moni arkipäiväinen asia pesukoneista kännyköihin ja autoista tietoliikenneteknologiaan saa alkunsa siruista – puhumattakaan surullisen tärkeäksi nousseesta armeijan ja maanpuolustuksen aseistuksesta. Nyky-yhteiskunta ei yksinkertaisesti pyöri ilman puolijohteita, ja on sekä arkisen sujuvuuden että koko maanosamme turvallisuuden kannalta aivan keskeistä, että parlamentti päätti täysistunnossa hyväksyä puolijohdetuotantoa lisäävän lain. Siruteollisuuden tutkimus- ja kehitystyöhön varattiin nyt 3,3 miljardia euroa. Tärkeä päätös.
Parannuksia myös teollisuuspäästöihin ja tuotesuunnitteluun
Heinäkuun täysistuntoviikko oli siis poikkeuksellisen kiireinen ja antoisa. Pöydällä oli useampi tärkeä aloite myös kestävämmän ja resurssitehokkaamman teollisuuden ja tuotekehityksen saralla. Parlamentti hyväksyi neuvottelukantansa kahteen tärkeään kokonaisuuteen: teollisuuspäästödirektiiviin sekä tuotteiden ekologista suunnittelua koskevaan Ecodesign -asetukseen.
Hyväksyimme parlamentin neuvottelukannan teollisuuspäästödirektiiviin, joka kattaa kaikki keskeiset teollisuuslaitosten ilmaan ja vesiin johdettavat päästöt. Komissio ehdottaa, että direktiivin soveltamisala ulotetaan myös kaivoksiin, akkuteollisuuteen ja nautatiloihin sekä entistä laajemmin sika- ja siipikarjatiloihin. Parlamentti ei kuitenkaan asettunut tukemaan muutoksia eläinsuojien osalta vaan mepit äänestivät nykyisen direktiivin mukaisten eläinmäärien säilyttämisen puolesta. Suomi on tukenut teollisuuden päästöjä koskevan EU-lainsäädännön uudistamista.
Parlamentti hyväksyi neuvottelukantansa myös kestävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista. Komissio haluaa parantaa tuotteiden käyttöikää, korjattavuutta ja kierrätettävyyttä ja velvoittaa kestävyyskriteereiden huomioimista jo tuotesuunnitteluvaiheessa. Aikaisempi tuotelainsäädäntö on keskittynyt vain energiaa kuluttavien tuotteiden energia- ja resurssitehokkuuden parantamiseen. Uusi lainsäädäntökehikko on paljon kunnianhimoisempi ja kattaisi käytännössä kaikki sisämarkkinoille asetetut tuotteet lukuun ottamatta elintarvikkeita, rehuja, lääkkeitä, kasveja ja eläimiä.
Parlamentti esittää useita muutoksia komission ehdotukseen, muun muassa myymättömien tekstiilien sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden hävittämiskieltoa. Vaateteollisuutta ja etenkin luksusbrändejä on kritisoitu siitä, että myymättömiä vaatteita viedään mieluummin kaatopaikoille kuin myydään kuluttajille alennetuin hinnoin brändin luksusarvon suojelemiseksi. Tällainen toimintatapa on kuitenkin ympäristön kannalta erittäin ongelmallista, joten toivon, että vaatteiden ja elektroniikan haaskauskielto astuu voimaan.
Tärkeää on myös varmistaa, että kunnianhimoisia tuotevaatimuksia sovelletaan myös EU:n ulkopuolelta tuleviin tuotteisiin.
Molemmat aloitteet siirtyvät seuraavaksi kolmikantaneuvotteluihin tavoitteena saada molemmat lainsäädäntökokonaisuudet sovittua vielä tämän parlamenttikauden aikana.
Ennallistamisasetukseen saatiin Suomelle tärkeitä muutoksia
Keskiviikkona parlamentin kiista ennallistamisasetuksesta kulminoitui täysistunnon äänestykseen. Lopulta kysymys oli paljon muustakin kuin luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta.
Ennallistamisasetuksesta muodostui symboli koko EU:n vihreän kehityksen ohjelmalle ja sen onnistumiselle. Se toimi myös esinäytöksenä ensi vuoden EU-parlamenttivaalien vaalitaistolle vasemmisto- ja oikeistoryhmien välillä.
Keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä heitti neuvotteluhanskat tiskiin jo hyvissä ajoin väittämällä, etteivät ennallistamistoimet ole sovitettavissa maanviljelyn ja ruokaturvan kanssa. Tämä on lyhytnäköistä, sillä jos luontokatoa ei pysäytetä, tulevaisuudessa ei ole viljelykasveja, jota viljellä. Onneksi järki voitti.
Dramaattisten käänteiden jälkeen EPP:n luotsaama jarrutuspolitiikka koki tappion, kun EU-parlamentin enemmistö asettui S&D-ryhmän johdolla tukemaan ennallistamisasetuksen käsittelyn jatkamista äänestämällä hylkäysesitystä vastaan pienellä 12 mepin enemmistöllä. Kuten olin jo ennakkoon ilmoittanut, äänestin itse myös asetuksen käsittelyn jatkamisen puolesta.
Ennallistamisesitykseen oli tehty lukuisia muutosehdotuksia, joista useampi hyväksyttiin parlamentin kantaan. Monia Suomelle kohtuuttomia äärimmäisyyskantoja saatiin poistettua esimerkiksi metsänhoidon ja kaupunkien rakentamisen kannalta. Parlamentti muutti myös maa-alueiden, rannikoiden ja makean veden ekosysteemien ennallistamista koskevia velvoitteita rajaamalla vuotta 2030 koskevat toimenpiteet Natura 2000 –verkoston alueisiin sekä poistamalla komission ehdottamat tavoitteen vuosille 2040 ja 2050. Maataloutta koskevat vaatimukset poistettiin käytännössä kokonaan.
Esityksen eteneminen on kuitenkin kokonaisuudessaan voitto luonnolle, ilmastonmuutoksen pysäyttämiselle ja kompromisseihin pyrkivälle yhteistyöpolitiikalle. Tärkeä asia, sillä ilmastopäätösten lykkääminen ei ole vastuullista politiikkaa. Mitä myöhemmin toimimme, sen kalliimman maksun maksamme.
Seuraavaksi asetus siirtyy parlamentin, neuvoston ja komission välisiin kolmikantaneuvotteluihin, jossa asetuksen lopullisista velvoitteista sovitaan. Vasta tällöin selviää asetuksen lopulliset vaikutukset ja kustannukset Suomelle. Suomella on tärkeä paikka jatkaa vaikuttamista näissä neuvotteluissa. Vielä on mahdollista edistää Suomen tavoitteita kustannusten oikeudenmukaisemmasta jakamisesta EU-maiden kesken.
Vakuutusyhtiöiden vakautta parannetaan kuluttajan eduksi
Keskiviikkona saavutimme parlamentin poliittisten ryhmien kesken alustavan sovun vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta koskevien sääntöjen tarkistuksessa. Niin kutsuttujen Solvenssi II -sääntöjen tarkistuksen tavoitteena on kannustaa vakuutusyhtiöitä tekemään aiempaa enemmän pitkäaikaisia sijoituksia sekä parantaa vakuutus- ja jälleenvakuutusalan häiriönsietokykyä kriisitilanteissa. Komission syyskuussa 2021 antamasta ehdotuksesta saavutettiin nyt liki kahden vuoden ja kahdeksan neuvottelukierroksen jälkeen sopu parlamentin kannaksi.
Aiempien neuvottelujen pohjalta parlamentin pääneuvottelijan Markus Ferberin (EPP, Saksa) pöytään tuomassa kompromissiehdotuksessa edistystä parempaan oli jonkun verran. Parlamentin poliittisten ryhmien enemmistön pyynnöstä teksti oli liikkunut parempaan suuntaan esimerkiksi tilintarkastusta, ryhmävalvontaa ja rajat ylittävää yhteistyötä koskevien kirjausten osalta. Samalla oli selvää, että lukuisat muut paketin osat vielä vaativat parannusta neuvotteluissa.
Omalle S&D-ryhmälleni tärkeiden pitkän aikavälin takuutoimenpiteiden osalta onnistuimme huomattavasti parantamaan tekstiä niin, että rahoitusjärjestelmän vakautta sekä kuluttajia, eli vakuutuksenottajia, suojattaisiin vastaisuudessa entistä paremmin. Tuemme pääomahelpotuksia, mutta koska tarkistuksen tosiasiallisena tavoitteena on vakauden turvaaminen, tulee helpotusten olla maltillisia. Samoin S&D-ryhmälle on tärkeää, että vastuullisuusraportointia koskevaa lukua vahvistettiin huomattavasti muun muassa velvoittamalla vakuutusyhtiöt laatimaan jatkossa suunnitelma ilmastotoimiksi.
Kaiken kaikkiaan kyseessä on kompromissi ja kompromissien tavoin, se ei kaikilta osin ole täydellinen. Neuvottelujen lähtöasemaan verrattuna se on kuitenkin suuri edistys ja kunnianhimoisinta mitä parlamentin ryhmien välillä on saavutettavissa. Virallista hyväksyntää omalta S&D-ryhmältäni odotan maanantaina, kun talous- ja raha-asioiden työryhmässämme esitellään saavutettu neuvottelutulos.
Eurooppalaiseen ammustuotantoon nopeaa vahvistusta
Parlamentti vahvisti torstaina neuvottelusovun eurooppalaisen ammus- ja ohjustuotannon vauhdittamiseen tähtäävästä lakihankkeesta. Laki sai taakseen suureen enemmistön ja se hyväksyttiin äänin 505 puolesta, 56 vastaan ja 21 tyhjää. Aloitteen tarkoituksena on kasvattaa eurooppalaista tuotantoa niin, että Ukrainalle saadaan toimitettua sen puolustustaisteluun akuutisti tarvitsemaa materiaalia. EU tukee tavoitetta nyt 500 miljoonan euron panostuksella ja muutoksilla puolustusteollisuuden sääntelyyn.
Pulaa on erityisesti ammustarvikkeista ja jäsenmaiden omista varastoistaan toimitettavat ja olemassa olevilta markkinoilta hankittavat ammukset ja ohjukset eivät riitä vastaamaan Ukrainan materiaaliavun tarpeeseen. Siksi myös teollisuuden tuotantokyvyn kasvattaminen on välttämätöntä.
Saimme merkittäviä parannuksia meriliikenteen päästölinjauksiin
Keskiviikkona hyväksyimme myös uudet säännöt meriliikenteen vähäpäästöisistä polttoaineista eli niin kutsutusta FuelEU Maritime -asetuksesta. Asetus on osa unionin isoa Fitfor55 -ilmastopakettia ja sen tavoitteena on varmistaa, että meriliikenteen alukset vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään asteittain.
Myönteistä on, että toimielinten saavuttamassa neuvottelutuloksessa huomioidaan jäävahvisteisten laivojen suurempi energiantarve kaikista vahvimpia jääluokkia ja jäänavigointia koskevalla kompensaatiolla. Tämä on Suomen talviolosuhteiden takia luonnollisesti ensiarvoisen tärkeä linjaus. Kiitokset hyvästä lopputuloksesta kuuluvat myös suomalaisille Elsi Kataiselle ja Henna Virkkuselle, jotka ovat parlamentin puolelta olleet asetusta neuvottelemassa.
Ensi viikko
Tuleva viikko on viimeinen Brysselin-viikko ennen kesäkauden päättävää meppien kotimaan viikkoa ja sen päätteeksi alkavaa lomakautta. Keskisessä Euroopassa lomat pidetään elokuulle painottuen, ja sama koskee myös EU:n instituutioita. Tiedossa on vielä painavaa asiaa, sillä kaikki kolme valiokuntaani kokoustavat useampana päivänä ja käymme tärkeitä äänestyksiä ja keskusteluita parlamentin kannan muodostamiseksi eri teemoissa.
Näihin teemoihin palataan ensi perjantain uutiskirjeessä ja sen jälkeen onkin aika suunnata hetkeksi kesälaitumille.
