Syksyn ensimmäinen täysistuntoviikko on ollut täynnä puhetta, asiaa ja äänestyksiä. Monenmoista hulinaa ja vääntöä. Viikkoa ryyditti Suomen pääministerin onnistunut vierailu parlamentissa.
Tässä uutiskirjeessä:
- Talvi odottaa
- Pääministeri Marinilla lämmin vastaanotto
- Bioenergia puhuttaa
- Uudet säännöt pyrkivät takaamaan kaikille toimeentulon
- Pääsihteeri löytyi kassakaapista
- Sijoittajansuojaa vahvistetaan markkinoilla
- Parlamentti arvostelee Unkaria
- Strasbourgista palataan kotimaahan
Talvi odottaa
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti keskiviikkona parlamentille vuotuisen Unionin tila -puheenvuoron. Puheen ajatushan on koota yhteen komission suunnitelmat EU:n lähitulevaisuuden työohjelmasta. Niin nytkin.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kohoavat energian hinnat veivät ison osan puheen sisällöstä. Puheenjohtaja Ursula von der Leyen vahvisti unionin jatkavan horjumatta tukea Ukrainan taistelulle vapautensa ja riippumattomuutensa puolesta.
– Tänä vuonna, kun Venäjän joukot ylittivät rajan Ukrainassa, vastauksemme oli yhtenäinen, päättäväinen ja välitön. Ja ajattelen, että voimme olla ylpeitä siitä. Ukraina pysyy vahvana, koska koko maa on osallistunut taisteluun katu kadulta ja koti kodilta. Olette valaneet rohkeutta koko kansakuntaan. Viime päivinä olemme nähneet, että se on kantanut hedelmää. Olette antaneet kansallenne äänen maailmannäyttämöllä. Olette antaneet meille kaikille toivoa, von der Leyen sanoi.
Ukrainan tukemiselle parlamentissa on lähes täydellinen kannatus, joten tämä osa puheesta sai hyvän vastaanoton. Komission puheenjohtaja vahvisti myös unionin pitävän kiinni uusiutuviin energioihin siirtymisestä ja ilmastomuutoksen pysäyttämiseen tähtäävästä uudistusohjelmasta.
Puheessaan von der Leyen totesi, että komissio aikoo muun muassa tukea edelleen vahvasti Ukrainaa ja sen kansaa muun muassa hyödyntämällä EU:n sisämarkkinoita niiden täydellä voimalla, toteuttaa toimenpiteitä, joilla autetaan eurooppalaisia selviämään energiakriisistä, vähentää EU:n riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista ja tehdä tiivistä yhteistyötä luotettavien energiantoimittajien kanssa sekä puolustaa edelleen demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta sekä EU:n sisällä että koko muussa maailmassa.
Energiamarkkinoita, ja erityisesti sähkömarkkinoita, koskeva osuus oli puheessa kuitenkin iso pettymys, sillä toteuttamiskelpoista ja mietittyä ohjelmaa ensi talven markkinahäiriöiden estämiseen komissiolla ei ollut tarjota. Vaikka ongelmat ovat olleet näkyvillä jo useamman kuukauden, ovat ratkaisut edelleen aika lailla auki.
Sähkömarkkinoiden pelisääntöjä on pakko muuttaa jo ensi talveksi, jotta emme köyhdytä puolta Eurooppaa pronssikaudelle ja jotta kodit ylipäänsä lämpiävät ensi talvena.
Vaikka markkinauudistukset tehtäisiinkin, tarvitaan rinnalle vahvaa tukiohjelmaa kansalaisille. Tämän tukiohjelman rahoittamiseksi tarvitaan energiayhtiöiden ylisuuriin voittoihin puuttumista windfall -verojen muodossa.
Pääministeri Marinilla lämmin vastaanotto
Suomen pääministeri Sanna Marin teki joka suhteessa onnistuneen vierailun parlamenttiin maanantaina ja tiistaina.
Pääministeri Marin korosti puheessaan moneen otteeseen sitä, että EU:n on oltava yhtenäinen Ukrainan tukemisessa. Puhe keskittyi ymmärrettävästi paljolti Ukrainaan, mutta myös Nato, energiakriisi ja riippuvuus venäläisestä energiasta saivat osansa.
Parlamenttisalissa aplodit raikasivat, kun Marin kiitti Suomen ja Ruotsin saamasta Nato-jäsenyystuesta ja totesi parlamentille, että Putinin sodan seurauksena kaksi uutta maata liittyy Natoon.
Marin piti kiinni myös Suomen selkeästä talouslinjasta. Jäsenmaat vastaavat jatkossakin itse taloudestaan, oli sanoma, jota kovin usein ei parlamentin puhujapöntöstä kerrota. Moni kollega tuli kiittämään, että Suomen pääministeri sanoo suoraan tärkeät mielipiteensä.
Ja olihan vierailussa myös rockstaran vierailun tunnuksia. Puoluekantaan katsomatta mepit halusivat saada itsestään yhteiskuvan Suomen pääministerin kanssa. Suurta huutoa olivat myös istuntosalissa nähdyt T-paidat, joissa oli teksti Keep on rockin’ #Sanna Marin!
Kokonaisuutena pääministeri Marinin vierailu parlamentissa oli näyttävä sekä tasapainoinen ja toi Suomen EU-ajattelulle paljon ymmärrystä.
Bioenergia puhuttaa
Tanskalaisen demarimepin Niels Fuglsangin valmistelemasta energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta päästiin äänestämään myös tällä täysistuntoviikolla. Direktiivi asettaa säästötavoitteet energian primääri- ja loppukulutukselle Euroopan unionin alueella. Parlamentin kanta hyväksyttiin äänin 469 puolesta, 93 vastaan ja 82 tyhjää. Itse äänestin ehdotuksen puolesta.
Direktiivi nostaa EU:n tavoitetta sekä primääri- että loppukulutusluokkien osalta. Loppukulutuksen tulee vähentyä ainakin 40 %, ja primäärienergian kulutuksen 42,5 %, vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2007 tasoon. Säästöjen suuruusluokka olisi silloin 740 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia loppukulutukselle ja 960 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia primäärienergian kulutukselle. Päästäkseen näihin tavoitteisiin jäsenmaiden tulee asettaa sitovia kansallisia tavoitteita. Tavoitteisiin on mahdollista päästä paikallisen, alueellisen, kansallisen ja EU-tason toimilla, jotka koskevat eri sektoreita, kuten julkishallintoa, rakennuksia, yrityksiä ja datakeskuksia.
Uusiutuvan energian direktiivi oli suuren väännön kohteena useamman kuukauden. Parlamentin enemmistön kanta on Suomen biotaloudelle edelleen ongelmallinen. Ympäristövaliokunnan esityksiä tasapainotettiin neuvotteluissa, joten täydellistä kieltoa lukea bioenergiaa uusiutuviin ei esitykseen sentään tullut.
Puuraaka-aineen hyväksyttyä käyttöä uusiutuvien laskennassa kuitenkin rajoitetaan ja se tietää väistämättä Suomelle lisää kustannuksia.
Parlamentin kannan mukaan metsäenergia lasketaan uusiutuvaksi vain, jos sen osuus energiankulutuksesta pysyy vuosien 2017–2022 tasolla. Metsäenergian laskutavalle asetetaan myös merkittävästi epävarmuutta lähivuosille. Tukikelpoisuuden ulkopuolelle jää lähes kaikki suoraan metsästä energiakäyttöön päätyvästä puusta, kuten pienpuu ja harvennustähteet. Ratkaisu heikentäisi tarpeettomasti Euroopan energiaturvallisuutta ja vaikuttaisi merkittävästi Suomen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseen.
Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka kommentoikin päätöstä aiheellisesti melko tiukoin sanoin Bioenergia ry:n tiedotteessa todetessaan:
– Nyt esitetyt muutokset ovat monessa mielessä todellinen rimanalitus parlamentilta. Tällainen ratkaisu olisi mielivaltainen, vastuuton ja heikentäisi tarpeettomasti Euroopan energiaturvallisuutta aikana, jolloin sitä pitäisi päinvastoin vahvistaa. Se olisi myös vakava isku EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uskottavuudelle ja johdonmukaisuudelle. Linjaus ei lisää luottamusta bioenergian käyttöä kehittäneissä yrityksissä.
Seuraavaksi direktiivi menee parlamentin ja neuvoston väliseen sovitteluun, joten toivotaan, että siinä vaiheessa Suomi saa vielä vaikutettua sisältöön.
Uudet säännöt pyrkivät takaamaan kaikille toimeentulon
Keskiviikkona Euroopan parlamentti hyväksyi uuden lain riittävistä vähimmäispalkoista EU:ssa. Lain puolesta äänesti 505 europarlamentaarikkoa, 92 äänesti lakia vastaan ja 44 äänesti tyhjää. Itse olin yksin lain puolesta äänestäneistä. Hyvä, että tämä saatiin niin sanotusti maaliin. Alkujaan ehdotus näytti heikolta, mutta mielestäni kokonaisuudesta tuli loppuen lopuksi suhteellisen tasapainoinen.
Lain tarkoitus on parantaa jokaisen työntekijän työ- ja elinoloja EU:n alueella sekä edistää niin taloudellista kuin sosiaalistakin kehitystä. Laki parantaa myös työntekijöiden pääsyä vähimmäispalkkasuojan piiriin. Uutta direktiiviä sovelletaan EU:ssa työntekijöihin, joilla on työsopimus tai työsuhde. Suomen kaltaisissa maissa, joissa vähimmäispalkka on suojattu työehtosopimuksilla, ei olla velvollisia ottamaan sääntöjä käyttöön. Direktiivi kehottaa kuitenkin jäsenmaita toimintaan, jolla varmistetaan sopimusten kattavuuden olevan yli 80 prosenttia palkansaajista.
Seuraavaksi odotamme neuvoston hyväksyvän sopimuksen vielä tämän kuun aikana. Tämän jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa suorittaa direktiivin noudattamisen edellyttämät toimet.
Pääsihteeri löytyi kassakaapista
Maanantaina parlamentin työtä johtava puhemiehistö valitsi italialaisen Alessandro Chiocchettin parlamentin pääsihteeriksi. Samalla nimettiin myös useita muita keskeisiä johtajia. Nimityspaketin takana oli keskustaoikeistolaisen kansanpuolueen EPP:n, keskustalaisen Renew-ryhmän ja äärivasemmistolainen GUE-ryhmän kassakaappisopimus johtopaikkojen jaosta.
Uusi pääsihteeri valittiin ilman läpinäkyvyyttä ja ilman ehdokkaiden kunnollisia haastatteluja. Hän tulee tehtävään suoraan parlamentin puhemiehen, EPP:n ryhmään kuuluvan maltalaisen Roberta Metsolan kabinetista, joten kovin korkeita pisteitä valintamenettelylle ei voi antaa.
Parlamentin työlle nyt nähty näytelmä on huono asia.
Sijoittajansuojaa vahvistetaan markkinoilla
Talous- ja rahavaliokunta teki täysillä töitä myös täysistuntoviikolla. Osallistuin kahteen varjoneuvotteluun uudesta lainsäädännöstä ja valmistelukokoukseen EKP:n pääjohtajan kuulemiseksi.
Rahoitusmarkkinoita säätelevistä MiFID/MiFIR -lainsäädännöstä esiteltiin raportoijan uudet esitykset. Ryhmäni mielestä uudistuksen päätavoitteena on varmistaa, että yksityissijoittajat saavat parhaan mahdollisen vastineen rahoilleen.
Vakuutusalan vakavaraisuutta koskevissa Solvenssi-varjoneuvotteluissa pidimme ensimmäisen esittelykierroksen EPP-raportoijan mietintöehdotuksen pääehdotuksista. Olin iloinen, että ehdotukseni muutoksista saivat paljon ymmärrystä muiden ryhmien kommenteissa.
Kryptoalalta kantautui tällä viikolla suuria uutisia. Pitkän odottelun jälkeen saimme tiedon, että kryptovaluuttojen louhinnassa käytettävä Ethereum-teknologia vaihtaa teknologiaansa Proof of Work (PoW) -järjestelmästä Proof of Stake (PoS) -järjestelmään. Muutoksen seurauksena kryptolouhintaan käytettävä energiamäärä vähenee huomattavasti. Tämä vastaa sitä kritiikkiä, mitä ryhmäni puolesta olen pitkään esittänyt.
Esitin tällä viikolla Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen siitä, aikooko komissio ryhtyä toimiin niitä vastaan, jotka edelleen käyttävät PoW-mallista, ja näin tuhlaavat valtavia määriä energiaa. Odotan vastauksen huomioivan tämänhetkisen energiakriisin.
Parlamentti arvostelee Unkaria
Vaikkei budjettivaliokunnan kokouksia kuluneen viikon ohjelmaan osunutkaan, käsiteltiin unionin talousarviota sen sijaan täysistunnossa osana keskustelua Unkarin demokratian tilasta, tai pikemminkin sen puutteesta.
Parlamentin suuri enemmistö päätyi torstaina lopputulokseen, ettei maata voida enää pitää täytenä demokratiana. Kehityskulku unionin perustana olevien arvojen, kuten demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen osalta, on ollut huolestuttava jo pidemmän aikaa. Pelkkä vaalien järjestäminen ei riitä, mikäli demokratian periaatteita ja normeja ei kunnioiteta. Keskeisimpinä huolenaiheina ovat perustuslaillisen- ja vaalijärjestelmien toimivuus, oikeuslaitoksen riippumattomuus, korruptio ja eturistiriidat sekä ilmaisunvapaus, joka omalta osaltaan rajoittaa mediakentän moninaisuutta.
Huolena on, että tarvittavat toimet Unkarin kehityksen tasoittamiseksi tulevat liian myöhään. Kaikkia olemassa olevia työkaluja siis tarvitaan. Vaadimme yhdessä meppikollegojen kanssa, ettei Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelmaa hyväksytä eikä maalle myönnetä unionin koheesio-ohjelmista varoja ennen kuin selkeää ryhtiliikettä on näkyvissä.
Myös olemassa olevia säännöksiä tulee soveltaa tiukemmin. Jo viime vuoden alusta voimaan tullutta budjetin oikeusvaltiomekanismia ei ole vielä täysimääräisesti sovellettu yhtäkään jäsenmaata kohtaan. Nyt komissiolta odotetaan vielä tällä viikolla virallista esitystä Unkarin EU-varojen jäädyttämiseksi. Ehdotus olisi ensimmäinen askel prosessissa, jonka lopputuloksena maalta voisi jäädä saamatta miljardeja euroja. Tämän toivoisi motivoivan uudistuksien tekemiseen.
Strasbourgista palataan kotimaahan
Strasbourgin täysistuntoviikon jälkeen on aika suunnata niin kutsutulle kotimaan viikolle, vaikka täytyy myöntää, että työvaliokunnan suunnittelupäivät vievät minut keskellä viikkoa myös Brysseliin. Kotimaassa on kuitenkin luvassa muutamia tilaisuuksia.
Maanantaina 19.9. olen tavattavissa Lahdessa Oppimiskeskus Fellmanniassa (Kirkkokatu 27). Virallinen tilaisuus alkaa klo 12, mutta kahvitarjoilu alkaa jo klo 11.30. Puhun tilaisuudessa Euroopan murroksesta sekä venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutuksista Suomen ja muun Euroopan tulevaisuuteen.
Tiistaina ja keskiviikkona olen käymässä Brysselissä, jossa ryhmämme työvaliokunta on koolla pohtimassa loppuvaalikauden toimintaa.
Torstaina 22.9. olen tavattavissa Kotkassa klo 16 alkaen kohtaamispaikka Loistossa (Mariankatu 24). Luvassa on ajankohtaista keskustelua ja viimeisimmät vivahteet Euroopan parlamentin energialinjauksia. Sekä tietysti tilaisuuden aluksi myös kahvit ja pullat.
Nähdään!