Eero Heinäluoma

Viikkokuulumiset 38/2022

Mennyt viikko on ollut parlamentin kalenterissa ns. vihreä viikko, joka on varattu ennen muuta kotimaan toimintoihin. Viikkoon mahtui kotimaassa tiivistyvä viisumikeskustelu, EU-parlamentin S&D-ryhmän työvaliokunnan kokoontuminen Brysselissä sekä kokouksia ja puhetilaisuuksia Suomessa.

  • Venäläisten viisumikäytäntöä tiukennettava
  • Vastakkainasettelu parlamentissa kasvamassa
  • Kansaa kiinnostaa unionin tila
  • Demariopiskelijoiden syyspäiville Tampereelle
  • Syksyn tahti kiihtyy

Venäläisten viisumikäytäntöä tiukennettava

Suomessa venäläisille myönnettävistä viisumeista käytävä keskustelu jatkuu vilkkaana. Lisävauhtia keskusteluun antoi Venäjän päätös osittaisesta liikekannallepanosta. Kun Schengen-sopimuksen määrittelemä vapaan liikkuvuuden alue koskee yhteensä 26:ta maata, joista 22 on EU:n jäsenmaita, on viisumiasiassa kyse vahvasti EU-säännöksistä ja niiden yhteisistä tulkinnoista. Yhden maan antama viisumi kun antaa oikeuden liikkua koko Schengen-alueella.

Suomi kiristi omaa viisumikäytäntöään merkittävästi elokuussa. Nyt viisumeita myönnetään vain noin kaksi prosenttia ennen koronaa vallinneesta määrästä. Voimassa on kuitenkin noin 100 000 Suomen myöntämää monikertaviisumia, jotka voivat olla voimassa jopa viisi vuotta ja mahdollistavat lähes säännöllisen matkustamisen Suomeen ja tätä kautta myös muihin Schengen-maihin.

Venäjän julman hyökkäyssodan oloissa tavallinen turistimatkailu ei voi tulla kyseeseen. Venäläisten on huomattava, että sodalla ja Venäjän armeijan julmuuksilla on seurauksensa myös tavallisille ihmisille. Nyt käynnistetty armeijan liikekannallepano tuo asiaan vielä oman uuden ulottuvuutensa niin turvallisuuskysymyksenä kuin asepalveluksesta kieltäytyvien mahdollisuutena hakea turvapaikkaa EU-maista.

Baltian maat ja Puola ovat myös kiristäneet viisumilinjaansa. Kovista lausunnoista huolimatta raja ei kuitenkaan näissäkään maissa ole kiinni. Esimerkiksi Viron tiukalta vaikuttava päätös ei tosiasiassa ole vähentänyt venäläisten saapumista Viroon kuin noin kymmenen prosenttia. Määrä on vähentynyt parilla sadalla henkilöllä aiemmasta päivittäisestä noin parista tuhannesta tulijasta. Syynä on se, että muun muassa perhesyistä venäläiset pääsevät kuitenkin yhä rajan yli Viroon.

Tällä viikolla julkaistun Ilta-Sanomien kyselyn mukaan suomalaisten enemmistö tukee tiukempaa viisumilinjaa. Jo myönnettyjen pitkäaikaisten viisumien mitätöintiä ja rajan sulkemista kannatti 34 % vastaajista. Hieman lievempää rajoittamista eli jo myönnettyjen pitkäaikaisten viisumien käyttöoikeuden rajoittamista niin, että perhesyistä tai kiinteistöomistusten takia niitä voi edelleen saada kannatti 49 % vastaajista. Vain 10 % vastaajista oli sillä kannalla, että jo myönnettyjen pitkäaikaisten viisumien käyttö pidetään ennallaan.

Presidentti Niinistö nosti esille kysymyksen niiden asepalvelusikäisten venäläisten kohtelusta, jotka eivät halua tukea Venäjän sotatoimia asepalveluksella. Ulkoasiainvaliokunnan jäsenet Erkki TuomiojaElina Valtonen ja Saara Hyrkkö osoittavat Helsingin Sanomien haastattelussa ymmärrystä, että tällaisia henkilöitä voitaisiin edelleenkin päästää Suomeen.

Tuomiojan mielestä ”Venäjän liikekannallepanoa pakenevat voitaisiin turvapaikanhakuprosessissa rinnastaa Syyriasta kutsuntoja paenneisiin”, Valtonen ”näkee turvapaikan myöntämisen asevelvollisuusikäisille venäläisille mahdollisena” ja Hyrkkö toteaa, että ”jokainen sotaa vastustava heikentää Putinin agendaa. Hänenkin mielestään armeijakomennusta pakenevien venäläisten kohdalla Suomen pitäisi harkita turvapaikan myöntämistä”.

Otimme tänään meppikollegojen Miapetra Kumpula-NatrinAlviina AlametsänElsi KataisenHeidi HautalanMauri Pekkarisen ja Ville Niinistön kanssa viisumisasiaan yhteisesti kantaa.

Totesimme kannanotossamme, että EU:n yhtenäisen sodanvastaisen linjan säilyttämiseksi unionin yhteiset toimet Venäjän viisumirajoituksien osalta ovat ensisijaisen tärkeitä. Kun unionitason päätökset edelleen puuttuvat, on jäsenvaltioiden turvattava kansallisin päätöksin turistiliikenteen rajoittaminen.

Vaadimme myös, että mikäli EU ei Suomen pyynnöistä huolimatta kykene nopeasti yhteiseen linjaukseen, tulee Suomen toimia asiassa oma-aloitteisesti. Tuemme ministeri Haaviston esitystä viisumilinjan tiukentamisesta niin kansallisin kuin myös EU-tason ratkaisujen kautta. Kirje on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Parhaillaan Suomen hallitus hakee oikeusvaltioperiaatteen toteuttavaa ratkaisua vähentää venäläisten viisumiliikkumista edelleen. Se on oikein.

Keskustelu siis jatkuu vilkkaana niin Suomessa kuin laajemminkin koko Euroopan unionissa.


Vastakkainasettelu parlamentissa kasvamassa

Tiistaina osallistuin ryhmäni johdon päivän mittaiseen suunnittelukokoukseen Brysselissä. Arvioimme parlamentin loppuvaalikauden tehtäviä ja parlamenttiyhteistyön tilaa. Suurta huolta keskustelussa herätti riski parlamenttiryhmien keskinäisen yhteistyökyvyn heikentymisestä ja keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän siirtymisestä yhä enemmän oikealle. Parlamentissa voi hyvinkin olla edessä aiempaa kärjekkäämmät ajat.


Kansaa kiinnostaa unionin tila

Viikon aikana ehdin vierailla yleisötilaisuuksissa Lahdessa ja Kotkassa sekä pitää esitelmän Paasikivi-Seura ry:n tilaisuudessa Helsingissä. Osallistujia oli kaikissa tilaisuuksissa mukavasti ja Euroopan unionin tila ja tulevaisuus kiinnostivat kansalaisia.

Puheenvuoroissa ja keskusteluissa huomasi myös selvästi sen, miten Venäjän aiheuttama Euroopan tämänhetkinen kriisi vahvistaa kansalaisten käsitystä siitä, miten paljon turvallisuuteemme ja tulevaisuuteemme vaikuttaa Euroopan unionin yhteenkuuluvuus ja vahvuus.

Paasikivi-Seuran puheessa pohdin maailman muutosta ja sen vaikutusta Suomen linjaan. Toin puheenvuorossani esiin myös sen, mikä olisi EU-maiden asema suhteessa Venäjän voimankäyttöön, jos meillä olisi vain omaa lyhyen tähtäimen etuaan päivystäviä kansallisvaltioita. Olisi toivottavaa, että kaikki keskeiset puolueet Suomessakin tunnustaisivat EU-jäsenyyden turvallisuuspoliittisen merkityksen ja toimisivat sen mukaan.

Sivusin myös Venäjän johdon kuvitelmia siitä, että kun kaasuaseen käyttö nostaa energian hinnat pilviin, niin kylmän talven oloissa EU-maissa syntyisi poliittisia vaikeuksia, jota johtaisivat Ukrainaan kohdistuvan solidaarisuuden hiipumiseen. Oma kantani tähän ajatteluun on hyvin selkeä; en usko, että näin tapahtuu. Toki tulemme näkemään monia vaikeuksia, kun EU:n yhteistä pakotepolitiikkaa tehdään, mutta sitä ei tulla näkemään, että unioni nostaisi Venäjän edessä kädet pystyyn.

Tallenne Paasikivi-Seura ry:n tilaisuudesta on katsottavissa tämän linkin kautta (tilaisuus alkaa kohdassa 11.58). Demokraatin juttu tilaisuudesta löytyy täältä.

Hienoja tilaisuuksia. Kaunis kiitos järjestäjille.


Demariopiskelijoiden syyspäiville Tampereelle

Demariopiskelijat järjestävät tässä viikonvaihteessa Syyspäivät Tampereella ja ovat kutsuneet myös minut puhumaan tilaisuuteen. Syyspäivien yhtenä teemana on tänä vuonna kansainvälisyys ja SDP:n kansainvälinen toiminta.
 
Uskon keskustelusta tulevan mielenkiintoinen, sillä kansainväliset teemat tällä hetkellä ovat tavanomaista merkittävämpiä ja vaikuttavat jokaisen ihmisen elämään hyvin monin tavoin.
 
Mielenkiintoinen aika päästä keskustelemaan opiskelijoiden kanssa. Keskustelu käydään lauantaina klo 11.00 alkaen Puistotornissa, Hämeentie 28, Tampereella.


Syksyn tahti kiihtyy

Syyskuu kääntyy kohti loppuaan ja ensi viikolla onkin ryhmäkokousviikko. Se tietää sitä, että lokakuun ensimmäisellä kokonaisella viikolla suuntaamme taas täysistuntoon Strasbourgiin. Lokakuussa Strasbourgiin mennäänkin peräti kahteen kertaan.

Viikkoon mahtuu myös monen montaa valiokuntakokousta ja kuulemisia sekä vuoden toinen vierasryhmä.

Ensi viikolla alkaa lokakuu ja se tarkoittaa, että olen tavattavissa ensi viikon sunnuntaina 2.10. klo 11 Hakaniemen markkinoilla.

Pysykää mukana

Eero

Scroll to Top