Eero Heinäluoma

Viikon kuulumiset 10/2021

Vilkas, mielenkiintoinen ja tärkeä täysistuntoviikko takana. Täysistunto pidettiin Brysselissä Strasbourgin sijaan, kuten kaikki istunnot viimeisen vuoden aikana. Itse osallistuin työskentelyyn koronarajoitusten takia etänä, kuten moni muukin suomalainen europarlamentaarikko. Äänestykset tehdään kaikkien osalta etämenettelynä ja niitäkin oli tällä viikolla useampi sata – ei kuitenkaan tuhansia kuten viime syksynä. Väriä viikkoon toi tiistain sähkökatkos, joka keskeytti niin täysistunnon puheet kuin äänestykset ja myös ryhmäkokouksemme. Tapahtuneen syytä vielä selvitetään.

Viime kirjeen tieto ruuhkaisista kokouspäivistä poiki paljon yhteydenottoja. Moni kyseli, miten samaan päivään mahtuu pitkälti toistakymmentä kokousta. Paljastan salaisuuden. Ainakaan oma työni ei mitenkään olisi mahdollista ilman poikkeuksellisen lahjakkaita ja myös tehokkaita avustajia. He hakevat taustatietoa, selvittävät etukäteen eteen tulevia asioita ja auttavat tiedottamisessa, järjestävät tilaisuuksia ja avustavat yhteydenpidossa, antavat vihjeitä, neuvoja ja palautetta. Tässä työssä, kuten useimmissa muissakin tämän päivän töissä, tulokset syntyvät porukalla ja yhteistoiminnalla. Joten kiitos maailman parhaalle EU-tiimille! Ja kiitokset myös teille kirjeenvaihdosta, palautteesta ja ideoista!

Tässä kirjeessä:
• Täysistuntoviikolla merkittäviä päätöksiä
• Yritysvastuulaki ja huolellisuusvelvoite
• EU:n rokotestrategia ja rokotetodistus
• Parlamentin raha- ja talousasioiden valiokunta keskusteli komissaari McGuinnesin kanssa
• Tuleva digitaalisen verotuksen raportti
• Timmermans vieraana S&D-ryhmäkokouksessa
• Kuuntele Heinäluomat – et ikinä arvaa -podcastin neljäs jakso
• Ensi viikko

Täysistuntoviikolla merkittäviä päätöksiä

Tällä viikolla parlamentissa käytiin satoja äänestyksiä ja merkittäviä päätöksiä tehtiin esimerkiksi InvestEU-ohjelmasta, verotuksellisesta yhteistyöstä sekä hiilitullimekanismista.

Tiistaina hyväksytyllä InvestEU-ohjelmalla kannustetaan julkisen ja yksityisen rahoituksen hyödyntämiseen sekä yksinkertaistetaan rahoituksen saamista. InvestEU-ohjelmalle on varattu EU:n budjetista 26 miljardia euroa hankkeiden takauksiin. Takausten odotetaan vapauttavan 400 miljardia euroa investointipääomaa Euroopan unionin alueella vuosina 2021-2027. Mielestäni tärkeää on, että pääomatukea tarjotaan niille pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka ovat kärsineet koronapandemian vaikutuksista. Investointipääoman vapautuminen on aivan keskiössä koronapandemiasta toipumiselle.

InvestEU-ohjelma on osa 750 miljardin euron suuruista EU:n elvytyspakettia. Ohjelmalla tuetaan myös hankkeita, jotka ovat ympäristöllisesti, ilmastollisesti ja sosiaalisesti kestäviä. Lisäksi varmistimme, että InvestEU edistää osaltaan tavoitetta, jonka mukaan EU varoista käytetään vähintään 30 prosenttia ilmastotoimiin vuoteen 2027 mennessä.

Täysistunnoissa äänestettiin myös paremmasta yhteistyöstä kansallisten viranomaisten välillä digitaalisen kaupan verotuksessa. Kyseessä on uudet EU:n säännöt, joiden mukaan jäsenvaltioiden on vaihdettava automaattisesti tietoja digitaalisten alustojen myyjien tuottamista tuloista. Asiassa olennaista on, miten nämä uudet EU-säännöt jäsennetään ja mikä auttaa jäljittämään ja verottamaan jatkuvasti kasvavilla digitaalisilla alustoilla tapahtuvia verotettavia tapahtumia. Mielestäni tärkeää on, että veroviranomaiset jakavat tietoja keskenään nopeammin kuin komissio on ehdottanut, ja että alustoille, jotka eivät täytä verovelvoitteitaan, tulisi kohdistaa seuraamuksia. Tiivis yhteistyö on avain verovälttelyyn puuttumisessa ja verovarat tarvitaan nyt koronakriisistä toipumiseksi.

Parlamentti hyväksyi keskiviikkona päätöslauselman maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen mukaisesta EU:n hiilidioksidipäästöjen tullimekanismista. Kyseessä on päätöslauselma, jossa parlamentti ottaa kantaa WTO:n sääntöjen mukaiseen EU:n hiilitullimekanismiin. Tavoite on kannustaa kaikkia maita kunnianhimoisempiin ilmastotavoitteisiin Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hiilitulleja ei kuitenkaan saa käyttää väärin protektionismin välineenä. Komission odotetaan julkaisevan ehdotuksensa hiilitullimekanismista vuoden 2021 ensimmäisen puolikkaan aikana osana eurooppalaista vihreän kehityksen ohjelmaa. Komission odotetaan tekevän ehdotuksen lisäksi siitä, miten hiilitullin mahdolliset tuotot sisällytetään EU:n budjettiin. Tämä on edelleen tärkeä osa pandemiasta toipumista, sillä hiilitullilla voidaan kattaa osa elpymiskokonaisuuden kustannuksista.

Keskiviikon täysistunnossa käytin puheenvuoron OpenLux-veroskandaalista. Kyseessä on 55 000 offshore-yritystä, joiden varat ovat yli 6 biljoonaa euroa, ja joista osa liittyy rikolliseen toimintaan. On selvää, että Luxemburg on edelleen veroparatiisi, joka käyttää hyväkseen sääntelyn aukkoja ja jolla on vakavia puutteita rahanpesua koskevassa politiikassa. Tämän on muututtava, ja siksi tarvitsemme luettelon veroparatiiseista. Rahanpesua koskevan uuden lainsäädännön on edistettävä liiketoimen todellisen edunsaajan tunnistamista. Luxemburg on lisättävä veroparatiisilistalle. Voit katsoa puheeni kokonaisuudessaan täältä.

Lisäksi täysistunto hyväksyi päätöslauselman eurooppalaisen ohjausjakson (European semester) prosessin uudistamisesta sisällyttämällä siihen ympäristön ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteet taloudellisten tavoitteiden ohella. Tällä mietinnöllä Euroopan parlamentti antaa lähtökohdan kaivatulle keskustelulle EU:n finanssi- ja talousarkkitehtuurin uudistamisesta. On aika mukauttaa finanssipolitiikkaamme uuteen todellisuuteen ja kansalaisten sosiaalisten oikeuksien tunnistamiseen.

Puhuin torstaina täysistunnossa oikeusvaltioperiaatteesta. Nyt tehtävät päätökset ovat tärkeitä. Pidän tärkeänä, että kaikki jäsenmaat ja erityisesti maat, jotka saavat huomattavia rahoja Euroopan unionilta, sitoutuvat varojen saannin ehtona oikeusvaltioon. Olen hyvin pettynyt siihen, mitä Unkarissa on tapahtunut, hyvin pettynyt Puolan viime vuosien kehitykseen ja nyt Slovenia on seuraamassa perässä. Komission tehtävä on tässä tilanteessa puuttua nyt hyväksyttävän mekanismin mukaisesti oikeusvaltiorikkomuksiin nopeasti ja määrätietoisesti. Lisää puheenvuorostani täällä.

Yritysvastuulaki ja huolellisuusvelvoite

Itselleni jo pitkään tärkeä yritysvastuulaki on herättänyt laajaa mielenkiintoa. Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona mietinnön koskien yritysten huolellisuus- sekä vastuuvelvollisuutta.

Parlamentin ehdotus komissiolle yritysvastuulaista laadittaisiin niin sanotun huolellisuusvelvoitteen ympärille: Yritykset ovat vastuussa toimintaansa liittyvien ihmisoikeusriskien kartoittamisesta ja tekevät toimenpiteitä ihmisoikeusriskien ja negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi, sekä pyrkivät korjaamaan jo sattuneita loukkauksia. Huolellisuusvelvoitteen olisi näin perustuttava haittavaikutusten välttämisen periaatteeseen.

EU:n tavoitteena on eurooppalaisen yleissopimuksen ja peruskirjan mukaan edistää ja lujittaa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuutta ja jakamattomuutta. Yritysten tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia sekä kansainvälisesti ja kansallisesti sitovia oikeuksia koskien työntekijöiden asemaa, ympäristöä ja hyvää hallintotapaa. Lain noudattaminen varmistetaan säätämällä huolellisuusvelvoitteen rikkomisesta oikein mitoitetut, hyväksi todettujen kansainvälisten käytäntöjen mukaiset sanktiot.

Yritysvastuun sitovuus takaisi eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn. Yritysten vastuuvelvollisuudesta säädetään lailla jo joissakin jäsenmaissa, mm. Ranskassa ja Alankomaissa. Unionin yhteisen toimintatavan puuttuminen vaarantaa unionissa toimivien yritysten tasapuolisia toimintaedellytyksiä, vääristää reilua kilpailua ja suosii alhaisten normien yrityksiä ja maita. Mietinnössä esitetään, että asianmukaista huolellisuutta koskevien velvoitteiden noudattamisen olisi oltava edellytyksenä EU:n sisämarkkinoille pääsylle. Yrityksiä vaaditaan osoittamaan ja todistamaan, että niiden sisämarkkinoille saattamat tuotteet ovat huolellisuusvelvoitteen ja sen kriteerien mukaisia. Sellaisten tuotteiden tuonti, joihin liittyy vakavia ihmisoikeusloukkauksia, kuten pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä, voitaisiin kieltää kokonaan.

Huolellisuusvelvoitteen ja EU-tasoisen yritysvastuulain säätäminen on kirjattu myös Sanna Marinin hallitusohjelmaan, joten olen hyvin tyytyväinen, että myös EU-parlamentti on asettunut näin tärkeän asian taakse.

EU:n rokotestrategia ja rokotetodistus

Parlamenttiryhmien puheenjohtajakokous vaihtoi näkemyksiä komission varapuheenjohtaja Schinasin, komission jäsen Reyndersin ja Euroopan parlamentin ja komission kanssa EU-rokotestrategiasta. Keskustelussa esitettiin olennaisia tosiasioita rokotetilanteesta ja katsaus esimerkiksi rokotepassin tilanteeseen.

Komission varapuheenjohtaja Schinas korosti, että päätavoitteena oli saada nopeat ja turvalliset rokotteet sekä palata avoimeen Euroopan talouteen ja yhteiskuntaan. Komissaarin toive oli, että EU:n onnistuminen tulisi arvioida prosessin lopussa eikä keskellä sitä. Hän kertoi, että EU:ssa on toimitettu 60 miljoonaa rokotetta ja 20% kaikista maailmassa rokotetuista on eurooppalaisia. Hänen arvionsa mukaan Eurooppa täytti kansainväliset velvoitteensa. 4 miljardia lisäannosta oli annettu BionTech / Pfizerilta, huhtikuusta odotetaan 100 miljoonaa annosta kuukaudessa. Maaliskuu on edelleen vaikea kuukausi.

Tosiasia on, että kaikki toimittajat eivät ole sovittaneet tuotantoaan kysyntään ja sitoumuksiinsa. Oma kantani onkin, että EU:n pitää edelleen kaikin keinoin painostaa yhtiöitä pitämään sitoumuksistaan kiinni vaikka sitten lisensoidun tuotannon avulla. Komissiossa arvioidaan edelleen, että EU saavuttaa tavoitteen, jossa 70 prosenttia väestöstä rokotetaan kesän loppuun mennessä. Virusvarianttien yleistyessä kyseessä on edelleenkin kilpajuoksu ajan kanssa.

Seuraavassa ryhmäjohtajien kokouksessa tullaan ehdottamaan keskustelua suunnitellusta korona”passista”, eli digitaalisesta vihreästä sertifikaatista. Sertifikaatti on väline normaalimpiin rajanylityksiin ja vapaaseen liikkuvuuteen palaamiseksi. Komissio esittää oikeudellisesti sitovan ehdotuksen asetukseksi, joka olisi hyväksyttävä lainsäädännön nopeutetussa menettelyssä, jotta Euroopan pirstoutuminen ja maiden kahdenväliset ratkaisut vältettäisiin. Komissio kaavailee julkistavan esityksensä koronapassista vielä tämän maaliskuun aikana. Jos tähän päästään, on kyseessä kyllä paljon nopeampi aikataulu, mitä itse olin pitänyt mahdollisena. Hyvä jos kerrankin näin päin, että komissio ylittää ennakko-odotukset.

Puheenjohtajamaa Portugali puolestaan tutkii jo neuvostossa nopeaa menettelyä ja on pyytänyt myös Euroopan parlamentilta tukea nopeutetulle menettelylle. Parlamentti on varmasti valmis tämän eräänlaisen pikakaistan käyttöön, jotta kansalaisten liikkuminen voisi jatkossa helpottua.

Schinasin mukaan sertifikaatin tulisi olla täysin sisämarkkinoiden ja EU:n tietosuojavaatimusten mukainen ja sen olisi oltava syrjimätön. Todistuksen sisältö on pidettävä yksinkertaisena ja rajoitettava kolmeen tietoon: a) onko haltija rokotettu, b) todiste testituloksista, c) jo sairastettu korona. Ajatuksena on, että sertifikaatin haltija pystyy milloin tahansa osoittamaan, onko hänestä terveysvaaraa muille. Rokotuksesta ei kuitenkaan tulisi vapaan liikkumisen ennakkoehtoa. Testit ja karanteeni jatkavat vapaan liikkuvuuden mahdollistamista. Sertifikaatti olisi saatavana digitaalisessa ja paperimuodossa digitaalisesti luettavalla viivakoodilla.

Parlamentin raha- ja talousasioiden valiokunta keskusteli komissaari McGuinnesin kanssa

Tiistaina käytiin hyvä keskustelu komissaari McGuinnesin kanssa. Kysyin puheenvuoroni aikana kahta asiaa.

Ryhmämme vaatii kunnianhimoista rahanpesulainsäädännön uudistusta, joka tilkitsee porsaanreiät. Tämä uudistus on keskeinen myös Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Jos Yhdistynyt kuningaskunta haluaa rahoitusyhtiöidensä pysyvän aktiivisina EU:n sisämarkkinoilla, on välttämätöntä, että he soveltavat samoja erittäin tiukkoja sääntöjä rahanpesuun. Tämä tarkoittaa myös Iso-Britannian erityisaluetta ja merentakaisia alueita, jotka ovat edelleen hyvin suosittuja veronkierron kannalta, kuten Tax Justice Networkin viime viikolla julkaistussa viimeisimmässä yhteisöveroparatiisi-indeksissä osoitettiin. On erittäin huolestuttavaa, että tämän luettelon kuusi ensimmäistä sijaintia ovat eurooppalaisten maiden tai niihin sidoksissa olevien yhteisöjen käytössä. Nyt on korkea aika toimia asianmukaisen veroparatiisiluettelon luomiseksi.

Toinen McGuinnesin kanssa esille ottamani asia oli rahoitusmarkkinadirektiivi MiFID:n tarkistus rahoitusvälineiden markkinoita koskevien sääntöjen ympärillä. Tarkistuksen on tarkoitus tulla myöhemmin tänä vuonna. Ryhmällemme keskeistä on, että tässä katsauksessa tarkastellaan myös sijoittajien suojaa. Kannatamme täysin pääomamarkkinaunionin kehittämistä, mutta sen lisäksi on tärkeää, että yksityissijoittajat voivat sijoittaa helposti sijoitusrahastoihin ilman, että erittäin korkeat palkkiot vievät voitot. Tämä on tosiasia nykypäivän EU:ssa, ja siihen olisi kiinnitettävä ensisijaista huomiota.

Tuleva digitaalisen verotuksen raportti

Torstaina käytiin hyvä demariryhmämme verovaliokunnan jäsenten välinen keskustelu tulevasta digitaalisen verotuksen raportista. Ryhmässämme vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että tehokkaalle digitaalisen verotuksen vähimmäistasolle on ehdoton tarve. Keskustelimme myös tulevasta kestävien verojärjestelmien raportista. Minulle on avainasemassa on, että kehitämme verojärjestelmäämme ja rakennamme oikeudenmukaiset vastuut verotukseen. Ei ole hyväksyttävää, että heikoimmassa asemassa olevat maksavat yhä enemmän veroja, kun taas suurrikkailla on monia mahdollisuuksia järjestellä verotustaan. En kuitenkaan halua, että EU saa oikeuksia henkilöverotukseen. Henkilöihin kohdistuva verotus on jatkossakin pidettävä jäsenmaiden päätöksenteossa.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on olennaista, että mm. energiaveroja uusitaan. Komissio esittää tästä ehdotuksensa myöhemmin tänä vuonna. Tässäkin tapauksessa kokonaisuus on suunniteltava hyvin, jotta vältetään veron lankeamista jo valmiiksi kapeille harteille. Lentoliikenteen veroratkaisuissa ja meriliikenteen sisällyttämisessä päästökauppaan on katsottava myös Keski-Euroopasta ja markkinoista kauempana olevien jäsenvaltioiden, kuten Suomen tarpeita.

Timmermans vieraana S&D-ryhmäkokouksessa

Komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans vieraili keskiviikon ryhmäkokouksessamme. Hänen vastuualueelleen kuuluu erityisesti Green Deal -paketin kokoaminen ja tässä monen lainsäädäntöalueen työn ohjaaminen. Siirtyminen hiilivapaaseen Eurooppaan onkin tämän komission työn johtotähti.

Ryhmäkokouksessa korostui tarve pitää kunnianhimoisista suunnitelmista kiinni, mutta tehdä se sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Usea puhuja varoittikin erityisesti huonosti kohdennettujen vero- ja maksuratkaisujen tulonjakoa vääristävästä vaikutuksista ja piti tärkeänä, että toteutuksessa komissio pitää tämänkin mielessään.

Oikeudenmukaisuuden ohella korostin itse omassa puheenvuorossani tarvetta kuunnella uudistusohjelmassa paitsi palkansaajia, myös elinkeinoelämää ja edistyneitä yrityksiä. Suomessa ja Pohjolassa ylipäänsä on paljon yrityksiä, jotka etenevät nopeassa aikataulussa hiilineutraaliuteen ja kohti vuotta 2050. Viestini oli, että energiasektorin ja vaikkapa metsäalan toimijoita kannattaa kuitenkin kuunnella, jotta uudistussuunnitelmat ovat toteuttamiskelpoisia ja tasapuolisia.

Kuuntele Heinäluomat – et ikinä arvaa -podcastin neljäs jakso

Jo perinteiseksi muodostuneessa Heinäluomat – et ikinä arvaa -podcastissa keskustelen tällä viikolla Even kanssa Helsingin keskustarakentamisesta, EU-parlamentin sähkökatkoksesta ja hallituksen huhtikuun kehysriihestä. Onpa aiheena myös isä-tytär-suhdekin. Uusi podcast-jaksomme ilmestyy aina perjantai-iltaisin ja jaksot julkaistaan Soundcloudissa.

Ensi viikko

Ensi viikolla minulla on ilo puhua Finanssialan järjestämässä konferenssissa pankkiunionin valmistumisesta. Odotan mielenkiinnolla tätä keskiviikkoaamun keskustelua.

Muutoin luvassa on valiokuntaviikko ja kaikki kolme valiokuntaani ovat koolla. Lisäksi viikkoon mahtuu usea kiinnostava keskustelutilaisuus, töitä S&D-ryhmän johtokunnan kanssa ja seminaareja. Aiheina ovat muun muassa rahapolitiikka, kuuleminen unionin omista varoista ja vähittäismaksustrategia.

Pysytään terveinä ja jatketaan yhteydenpitoa.

Eero

Vieritä ylös