Viikon kuulumiset 11/2022

Mennyt viikko on ollut paitsi perinteinen myös poikkeuksellisen ruuhkainen valiokuntaviikko. Kaikki omat valiokuntani ovat olleet tällä viikolla koolla, samoin monet delegaatiot. Lisäksi viikon aikana on ollut tärkeitä neuvotteluja omalla vastuullani olevista lainsäädäntöhankkeista ja raporteista.

Ja tietysti kaiken yllä on meillä kaikilla ahdistus Ukrainan tilanteesta ja sen pohdinta, miten ratkaisu rauhasta saataisiin nopeasti aikaan ja siviilien kärsimykset loppumaan.

Joskus henkilökohtaisen elämänkin asiat vaan tulevat lävitse kysymättä erityistä lupaa. Puolisoni isä menehtyi yllättäen viime perjantaina, joten työaherruksen keskelle tulevat pohdittavaksi myös ihmiselämän suuret henkilökohtaiset kysymykset. 

Voisi siis sanoa, että helpompiakin viikkoja olen nähnyt.

Tässä uutiskirjeessä:

  • Ukrainalasten tuska on läsnä koko ajan
  • Parlamentti tukee Ukrainaa myös toimintatilalla
  • Rahaa pestään myös sodan ja terrorismin tarpeisiin
  • Energiasyöpön kryptovaluutan sääntely jäi puolitiehen
  • Vakuutusyhtiöiden sääntelyä vakuutuksenottajien hyväksi
  • Sota Ukrainassa vaikuttaa myös investointipankin toimintaan
  • Turvallisuus- ja puolustusvaliokunta vahvistaa eurooppalaista yhteistyötä
  • EU:n ja Turkin vuoropuhelua
  • Sota Euroopassa tiivistää EU:n ja Iso-Britannian kumppanuutta
  • Ensi viikolla valiokuntia ja lyhyempi täysi-istunto Brysselissä
  • Paikkoja nuoriso-orkesterin konserttiin

Ukrainalasten tuska on läsnä koko ajan

Ukrainalaisten kärsimykset ovat tällä viikolla olleet jälleen esillä likimain kaikissa kokoontumisissa. Parlamenttikokoontumisten yhteinen teema on, miten auttaa Ukrainaa ja ukrainalaisia pakolaisia.

Siviilien julma surmaaminen jatkuu ja näyttää vain kiihtyvän. Se vaatii myös EU:lta voimakkaita toimia ja pakotepolitiikan tehostamista. Neljäs pakotepaketti on valmistunut ja se kertoo EU:n päättäväisyydestä tehdä kaikki mahdollinen sodan lopettamiseksi.

Jos Venäjä ei lopeta sotatoimiaan ja jatkaa siviileihin kohdistuvaa väkivaltaa, on edessä vielä viides ja varmaankin viimeinen pakotepaketti. Siihen kuuluu väistämättä energiakaupan lopettaminen Venäjän kanssa.

Suomi tuo Venäjältä energiaa eri muodoissaan paljon, joten paketti osuisi myös meihin. Olemme kuitenkin rakentaneet energiakanssakäymisemme viisaasti monen tukijalan varaan. Selviämme ilman merkittäviä häiriöitä, jos tähän viimeiseen keinoin joudutaan turvautumaan. Edessä olisi kuitenkin merkittävä energiahintojen lisäbonus jo nyt nähdyn lisäksi, Selvää on, että Keski-Eurooppa on tässä suhteessa paljon Suomea vaikeammassa asemassa. Avaan käsityksiäni Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja sen turvallisuusvaikutuksista tarkemmin viikonlopun lehtihaastattelussa.


Parlamentti tukee Ukrainaa myös toimintatilalla

Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola luovutti torstaina yhden parlamentin rakennuksista ukrainalaisen Promote Ukraine -kansalaisjärjestön käyttöön.

Antamalla parlamentin tiloja kansalaisjärjestön käyttöön, parlamentti haluaa osoittaa solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan. Tiloja voidaan käyttää esimerkiksi Ukrainan tilanteeseen liittyvien tiedotustilaisuuksien tai mielenilmauksien organisoimiseen sekä Belgiaan saapuvien pakolaisten tukemiseen. Tilat ovat kansalaisjärjestön käytössä ainakin kesäkuun loppuun asti.

Parlamentti on aiemminkin luovuttanut tilojaan hyvään tarkoitukseen. Koronapandemian alussa keväällä 2020 parlamentti oli lähes tyhjillään useamman kuukauden Belgian tiukkojen rajoitustoimien seurauksena.

Parlamentin silloisen puhemiehen David Sassolin aloitteesta parlamentin toimistotiloja muokattiin lähisuhdeväkivaltaa pakenevien naisten turvakodiksi. Pandemia pahensi monen perheväkivallasta kärsivien asemaa ja turvakotien täyttyessä uusille tiloille oli akuutti tarve. Muutamat meppikollegani ovat myös aloittaneet kampanjan ukrainalaisten harjoittelijoiden palkkaamiseksi. Monen nuoren ja vastavalmistuneen elämä on suistunut raiteiltaan ja sota on tietenkin suuresti hankaloittanut työllistymistä. Harjoittelupaikka voi olla konkreettinen keino auttaa näitä nuoria.


Rahaa pestään myös sodan ja terrorismin tarpeisiin

Rahanpesulainsäädännön uudistamista koskevaan raporttiin tehtiin kuluneella viikolla viimeinen tekninen viimeistely. Olemme yhdessä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ranskalaisen työparini Damien Carêmen kanssa asettaneet riman korkealle ja tehneet kunnianhimoisia ehdotuksia. Myös viime viikkojen tapahtumien valossa rahanpesuun liittyvien vastatoimien tarpeellisuus on korostunut entisestään.

Suhtaudumme vakavasti niin oligarkkien vaurauden lähteisiin, sijoittajaviisumi- ja kansalaisuusjärjestelmiin, kolmansiin maihin perustettujen yritysten kiinteistöhankintoihin EU:ssa, sekä urheilusektorin ongelmiin. Muun muassa näitä epäkohtia käsitellään luonnoksessa, jonka esittelemme valiokunnalle 31. päivä maaliskuuta.


Energiasyöpön kryptovaluutan sääntely jäi puolitiehen

Äänestimme tällä viikolla vihdoin kryptovaluuttamarkkinoita koskevasta MiCA-sääntelykokonaisuudesta, joka asettaa digitaalisen rahoituksen puitteet vuosiksi eteenpäin. Tuemme digitaalisia innovaatioita rahoitusalalla ja pidämme neuvottelujen aikana saavutettua edistystä monessa kohtaa myönteisenä.

Keskeistä on, että uusi kehys suojelee tavallisia kansalaisia, asettaa tiukat säännöt rahanpesun kitkemiseksi sekä myöntää Euroopan keskuspankille veto-oikeuden lupien myöntämisessä, jos rahoitusvakauden todetaan olevan uhattuna.

Samaan aikaan on kuitenkin todettava, että olemme oman ryhmäni kanssa pettyneitä kestävän kehityksen tavoitteen puutteeseen. Mietinnössä asetetut periaatteet ovat hyvin heikkoja, eivätkä vastaa jättimäisen lisääntyvän energiankulutuksen ongelmiin. Kryptovaluutat kuluttavat yhtä paljon energiaa kuin kaikki maapallomme sähköautot yhteensä. Yhden Bitcoin-kaupan hiilijalanjälki vastaa lentomatkaa Lontoosta New Yorkiin ja takaisin. Tämä on 1,5 miljoona kertaa enemmän kuin VISA-maksutapahtuman kuluttama energia.

Ellemme rajoita tätä valtavaa hiilijalanjälkeä ohjaamalla kryptovaluuttoja kestävämmälle polulle, työmme ilmastonlämpenemisen torjumiseksi ja energiaomavaraisuuden lisäämiseksi uhkaa käydä kovin vaikeaksi. Neuvottelujen epätasapainoisen tuloksen johdosta ryhmämme ei voinut tukea nyt syntynyttä ehdotusta. Lähipäivinä päätämme siitä, miten nyt etenemme.


Vakuutusyhtiöiden sääntelyä vakuutuksenottajien hyväksi

Osallistuin tiistaina Saksan vakuutusalan järjestämään paneelikeskusteluun työn alla olevasta Solvenssi II -vakuutusyhtiösääntelyn uudistamisesta. Paneeliin osallistuivat myös saksalainen parlamenttikollegani Markus Ferber sekä hollantilaisen vakuutusyhtiön toimitusjohtaja.

Totesin puheenvuorossani, että vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta koskevaa kehystä on uudistettava tasapainoisesti. Vaikka alalla eittämättä on tärkeä rooli talouden elpymisen tukemisessa pitkän aikavälin sijoituksia lisäämällä, on meidän kuitenkin oltava varovaisia.

Keskeistä on myös se, että vakuutuksenottajat hyötyvät uudistuksesta niin lyhyellä kuin myös pitkällä aikavälillä muun muassa varmistamalla, ettei maarajoja ylittäviä riita-asioita synny.


Sota Ukrainassa vaikuttaa myös investointipankin toimintaan

Budjettivaliokunnassa oli tällä viikolla keskustelussa ranskalaisen vihreän kollegani David Cormandin mietintöluonnos Euroopan investointipankin rahoitustoiminnan vuosikertomuksesta. Toimin asiassa ryhmäni neuvottelijana nyt jo kolmatta vuotta.

Nostin omassa puheenvuorossani esille, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on perusteellisesti muuttanut Euroopan ja lähialueemme turvallisuus- sekä taloustilannetta. Tämä muutos ympäristössä täytyy huomioida mietinnössä ja EIP:n toiminnassa. Painotin myös, että ensisijainen tehtävä on auttaa ukrainalaisia hädän keskellä. Siksi suhtaudun myönteisesti EIP:n hiljattain hyväksymään tukipakettiin Ukrainalle. Uskon, että EIP:llä on tärkeä rooli myös Ukrainan jälleenrakennuksessa, joka voi alkaa heti sodan päätyttyä, toivottavasti mahdollisimman pian.

Sota on korostanut tarvetta nopeuttaa investointeja energiavarmuuden parantamiseksi ja tarvetta huomattavasti vähentää EU:n riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, etenkin fossiilisesta tuontienergiasta. Tämä tavoite on yhteensopiva EIP:n ”ilmastopankin” tavoitteiden kanssa, joten peräänkuulutin EIP:ltä lisäpanostusta esimerkiksi uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen sekä sähköverkkoihin.

Samalle emme kuitenkaan voi unohtaa investointeja kasvavan eriarvoisuuden hillitsemiseen ja pitkän aikavälin kestävän ja osallistavan kasvun tukemiseen. Tarvitsemme siis edelleen investointeja osaamiseen, innovaatioon ja digitaalisen siirtymään. Tämä on totta erityisesti vallitsevassa tilanteessa – hidas toipuminen koronapandemiasta yhdistettynä uusiin taloudellisiin shokkeihin kuten korkea inflaatio, korkeat energian- ja muiden raaka-aineiden tai ruoan hinnat.

Mielestäni on myös tärkeää arvioida EIP:n viimeaikaisia rahoitusinstrumentteja kuten esimerkiksi Euroopan takuurahaston covid-pandemian tukivälinettä, jotta voidaan arvioida EIP:n rahoituksen tuomaa lisäarvoa.

Näiden teemojen lisäksi aion myös esittää tarkistuksia EIP:n uudesta kehitysyhteistyötoiminnosta, sekä ehdotuksia EIP:n standardien edelleen kehittämiseksi avoimuuden, demokraattisen valvonnan sekä vastuullisuuden parantamiseksi. Asian käsittely jatkuu kevään aikana. Tarkistukset pitää esitellä ensi viikolla ja valiokunta äänestää lopullisesta mietinnöstä toukokuun puolivälissä. Siinä välissä käymme neuvotteluja kompromisseista pääneuvottelija Cormandin ja muiden ryhmien neuvottelijoiden kanssa.


Turvallisuus- ja puolustusvaliokunta vahvistaa eurooppalaista yhteistyötä

Venäjän hyökkäys on siis pysynyt parlamentissa päällimmäisenä aiheena ja saimme kuluneella viikolla suoran puheyhteyden Ukrainaan, kun maan puolustusministeri Oleksi Reznikov antoi tilannekatsauksen sodan kulusta ulkoasiainvaliokunnan, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan sekä EU-Ukraina valtuuskunnan jäsenille.

Ukrainalaisten taistellessa vapaudestaan on meidän oltava valmiit lisäämään tukeamme Ukrainalle. Ministeri Reznikov kehotti puheessaan EU:ta asettamaan ankarat pakotteet Venäjän talouden lamaannuttamiseksi sekä toimittamaan Ukrainalle aseita ja muuta puolustusmateriaalia.

Lisäksi valiokunnan kuultavana oli teollisuuskomissaari Thierry Breton komission hiljattain julkaisemasta puolustuspaketista. Paketissa esitettyjen aloitteiden on eurooppalaisen yhteistyön tiivistämisen kautta tarkoitus edistää puolustusmarkkinoidemme yhdentymistä ja kilpailukykyä ja näin vahvistaa EU:n puolustusta ja turvallisuutta kokonaisuudessaan. Tällä hetkellä komission paketti koostuu vielä lähinnä listauksesta lukuisia aloitteita, joita se tulevan parin vuoden aikana tulee täsmentämään tarkempien ehdotusten muodossa. 

Komissaari Breton korosti valiokunnalle tarvetta vahvistaa EU:n kykyä toimia globaalilla näyttämöllä itsenäisesti. Käytännössä tämä tulee vaatimaan suuria panostuksia eurooppalaiseen puolustusteollisuuteen, suorituskykyjen kehittämiseen ja innovaatioihin. Yhtenä haasteena on riittävien rahoitusmahdollisuuksien takaaminen, sillä puolustusteollisen ja -teknologisen pohjan vahvistaminen tulee edellyttämään suuria investointeja jäsenmailta.

Vaikka lukuisat EU-maat, kuten Suomi, Ruotsi ja Saksa, ovat Venäjän hyökkäyksen motivoimana ilmoittaneet lisäävänsä puolustusmäärärahojaan, on eurooppalaisella yhteistyöllä keskeinen rooli resurssien tehokkaan käytön varmistamisessa. Harmonisointitoimilla voimme paremmin vastata jäsenmaiden suorituskykytarpeisiin.


 EU:n ja Turkin vuoropuhelua

Tapasin loppuviikosta parlamentin Turkki-delegaation jäsenenä Turkin parlamentin kollegoitamme, kun kokoonnuimme yli kolmen vuoden tauon jälkeen yhteiskokoukseen Brysselissä. Parlamentaarikkojen lisäksi kuulimme tapaamisessa Euroopan komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon sekä Turkin hallituksen edustajien näkemyksiä.

Viime vuosina EU-Turkki suhteet ovat kieltämättä olleet koetuksella, joten palaaminen yhteisen pöydän ääreen on myönteinen merkki molemminpuolisesta halusta jälleen avata dialogia. Kuten EU-Turkki suhteet itse, oli myös tapaamisemme asialista moniulotteinen ja käsitti keskustelua niin ulkopolitiikasta, kauppasuhteista, demokratian tilasta sekä ilmastotoimista. Venäjän hyökkäyksen valossa suhteet Turkin kanssa ovat entistäkin tärkeämmät.


Sota Euroopassa tiivistää EU:n ja Iso-Britannian kumppanuutta

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tiivistänyt länsimaiden rintaman koviin vastatoimiin. Vastausta niin itse Putinin aggressioon kuin myös sodan ja pakotteiden seurannaisvaikutuksiin koordinoidaan laajasti yhdessä samanmielisten kumppaneiden kanssa.

Euroopan unionille yksi keskeinen kumppani on Iso-Britannia. Keskustelimme maanantaina yhteistyöstä Euroopan ulkosuhdehallinnon Britannian jaostopäällikkö Timon Salomonsonin ja maan EU-suurlähettiläs Lindsay Croisdale-Applebyn kanssa.

Vaikkei EU:n ja Britannian suhteita määrittelevä kauppa- ja yhteistyösopimus sisälläkään turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyviä pykäliä, on selvää, että olemme edelleen samat arvot ja haasteet jakavia kumppaneita.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan on Britannia tehnyt arvokasta työtä kansainvälisen yhteisön liikkeelle panemiseksi, muun muassa YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan, kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkintaan sekä YK:n ihmisoikeusneuvoston äänestykseen liittyen.

Keskeinen viesti maanantain tapaamisessa oli molemmin puolin ilmaistu tarve jatkaa läheistä koordinointia toimien maksimaalisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Yhteistyötä on tehty, ja jatketaan, laaja-alaisesti niin pakotteiden, humanitaarisen avun, diplomatian, puolustuspolitiikan, kyberturvallisuuden kuin myös informaatiovaikuttamisen saralla.

Keskustelua käytiin myös mahdollisuudesta vastaisuudessa tiivistää EU:n ja Britannian turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Venäjän häikäilemättömien sotatoimien valossa kysymys muodollisemman yhteistyön järjestelyistä on jälleen noussut pöydälle ja saa ainakin parlamentin puolelta vahvaa kannatusta. Lähitulevaisuudessa katseemme on kuitenkin syytä kohdistaa Ukrainan kansan auttamiseen akuutissa hädässä.


Ensi viikolla valiokuntia ja lyhyempi täysi-istunto Brysselissä

Ensi viikolla luvassa on jälleen valiokuntaviikko Brysselissä. Tiedossa on myös niin sanottu mini-istunto, eli kokoonnumme täysistuntoon Brysselissä, jolloin aiheena on muun muassa automatisoitu data eri maissa. Itse odotan erityisesti komission ja neuvoston lausuntoja niin sanotussa Suisse Secrets -asiassa. Eli kuinka määrätä rahanpesun vastaiset standardit kolmansille maille.


Paikkoja nuoriso-orkesterin konserttiin 

Aherruksen ohessa on mitä tärkeintä myös pysähtyä kulttuurin äärelle koronarajoitusten lieventyessä. Suosittelen Euroopan Unionin Nuoriso-orkesterin Suomen kiertuetta 2-3.4. Orkesterin residenssivierailuun Suomessa sisältyy yleisölle maksuttomia kamarimusiikkikonsertteja ja -tapahtumia eri puolilla Helsinkiä ja huipentuu lopuksi pääkonserttiin Musiikkitalossa.

Käykäähän siis varaamassa omat paikkanne tämän linkin kautta.

Scroll to Top