Strasbourgin täysistuntoviikko on takana.
Kymmeniä mielenkiintoisia keskusteluja ja satoja äänestyksiä. Tärkeiden asioiden listan ykkösenä oli edelleenkin kannanotot Ukrainan sotaan ja pakolaisten auttamiseen. Mukaan mahtui myös komission johdon uusimuotoinen kyselytunti ja normaalia lainsäädäntötyötä mm. päätös palkkatasoa-arvoa koskevien direktiivineuvottelujen aloittamisesta.
Tässä uutiskirjeessä:
- Pohdimme sodan kylmiä kasvoja lauantaina 9.4 klo 13 alkaen Sofiassa
- Euroopan parlamentin ensimmäinen kyselytunti
- Venäjän pakotteita kiristettiin jälleen muutama kierros
- Lasten hätä vaatii erityistoimia
- Palkka-avoimuus astui askeleen eteenpäin
- Panostuksia vetytalouteen, eroon maakaasusta
- Asiallista keskustelua isoista asioista
- Suuntaviivoja vuoden 2023 budjettiin
- Ensi viikolla parlamenttityö keskittyy kotimaahan
- Ennen viikon kuulumisia kuitenkin maininta lauantain mielenkiintoisesta keskustelutilaisuudesta.
Pohdimme sodan kylmiä kasvoja lauantaina 9.4 klo 13 alkaen Sofiassa
Mistä löytyy uusi toivo Ukrainaan ja Eurooppaan? Mitä voimme tehdä, jotta sodan kylmät kasvot eivät olisi pysyvä näky Euroopassa? Mikä on ihmisyyden sanoma Venäjän julman hyökkäyksen jälkeen?
Ukrainan järkyttävä sotatila herättää kysymyksiä, pelkoa ja ahdistusta. Puhun ihmisyyden merkityksestä vaikeina aikoina Helsingissä kulttuurikeskus Sofiassa lauantaina 9.4 klo 13 alkavassa keskustelutilaisuudessa. Arvoista ja etiikasta ovat keskustelemassa myös sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa ja ulkoministeri Pekka Haavisto. Keskustelua johdattelee isä Ambrosius. Kulttuurikeskus Sofian osoite on Kallvikinniementie 35A, Helsinki.
Tervetuloa ajankohtaisen teeman äärelle.
Euroopan parlamentin ensimmäinen kyselytunti
Ensimmäistä kertaa parlamentissa otettiin päättyvällä viikolla käyttöön viime vuonna keskustelussa olleita parlamentin työtapamuutoksia, joita olin itsekin yhdessä uudistusryhmässä valmistelemassa. Tiistaina pidettiin ensimmäinen ”suomalaisen mallin mukainen” komission kyselytunti, jossa komission johto puheenjohtaja Ursula von der Leyenin johdolla oli vastaamassa vapaamuotoisesti parlamentin jäsenten kysymyksiin.
Malli osoittautui toimivaksi ja uutisiakin kuultiin; komissio käynnistää kauan esillä olleet toimet Unkarin ja Puolan oikeusvaltiorikkomuksia vastaan. Tämän ratkaisun myötä EU:n oikeusvaltiovaatimus saa lisää uskottavuutta. Näin vuonna 2020 pitkän taistelun jälkeen hyväksytty lainsäädäntö, jossa EU-varojen käytön ehtona on oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian kunnioittaminen, muotoutuu ensimmäistä kertaa konkreettisiksi toimenpiteiksi.
Parlamentti on jo vuoden ajan vaatinut komissiota toimiin oikeusvaltioperiaatteen puolesta. Olen tehnyt parlamentin budjettivaliokunnassa paljon töitä, jotta lainsäädäntö saatiin aikaiseksi osana elvytyspakettia. Unkarin johdon viime aikojen puheet ja teot osoittavat, että tämä lainsäädäntö todellakin on tarpeen EU:n yhteisten arvojen ylläpitämiseksi.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti tiistain kyselytunnilla komission ottavan lähiaikoina käyttöön Unkaria vastaan ehdollisuusmekanismin, jolla voidaan jäädyttää EU-budjetin varoja jäsenmailta oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta. Korruptioepäilyjen ja unionin tukiin liittyvien julkisten hankintojen epäselvyyksien johdosta Unkari on nyt ensimmäinen jäsenvaltio, johon sovelletaan uutta mekanismia.
Tultuaan valtaan vuonna 2010 pääministeri Viktor Orbánin hallitus on muuttanut perustuslain ja muokannut vaalijärjestelmää sekä valtaapitävä Fidesz-puolue kiristänyt otettaan oikeuslaitoksesta, valtion mediasta ja koulutusjärjestelmästä. Samaan aikaan Orbánin perheenjäsenistä ja ystävistä on tullut maan rikkaimpia rehottavan korruption takia. Valitettavasti osittain myös EU-rahoitteisten projektien myötä. Olemme tulleet pisteeseen, jossa asiantuntijoiden mukaan Unkari ei enää täytä täysivaltaisen demokratian vaatimuksia, joten komission ilmoitus toimenpiteisiin ryhtymisestä on todella tarpeen.
Uuden rahoituskehyksen yhteydessä vuoden 2020 joulukuussa sovittu oikeusvaltiomekanismi tuli siis voimaan viime vuoden alusta, mutta on komission toimimattomuuden takia tähän asti jäänyt käyttämättä. Unkarin ja Puolan haastettua mekanismin oikeusperustan, on komissio odottanut EU-tuomioistuimen helmikuussa vahvistunutta linjausta. Linjauksen mukaan unionilla on oikeus evätä tukia jäsenmailta, jotka rikkovat sen perusarvoja. Jotta mekanismia voidaan soveltaa, tulee oikeusvaltiorikkomuksilla kuitenkin olla suora kytky unionin budjetin lainmukaiseen ja läpinäkyvään käyttöön.
Ensimmäisenä askeleena komission odotetaan lähiviikkoina lähettävän Unkarille notifikaatiokirjeen, johon maalla on aikaa vastata yhdestä kolmeen kuukauteen. Vastauksen saatuaan komissio tulee esittämään Unkarille toimia, jotka jäsenmaiden on hyväksyttävä määräenemmistöllä. Tarvittava määräenemmistö on 55 prosenttia jäsenmaista, jotka edustavat vähintään 65 prosenttia EU-kansalaisista. Luvassa on siis pitkä prosessi, jonka päätepisteenä on tukien jäädyttäminen, ellei Unkari tee riittäviä korjaavia toimia.
Venäjän pakotteita kiristettiin jälleen muutama kierros
Täysistunnon suuriin puheenaiheisiin kuului oikeutetusti myös tällä viikolla Ukraina. Viime viikolla meidät tavoittaneet uutiset Venäjän julmuuksista erityisesti Butsassa, mutta myös Mariupolissa, Volnovahassa ja muissa kaupungeissa, ovat järkyttäneet meitä jokaista. Viattomien ukrainalaisten auttamiseksi on todella tehtävä kaikki voitavamme.
Hyväksymässämme kannanotossa vaadimme Venäjälle pikaisia lisäpakotteita. Pakotelistalla ovat mm. välitön ja täydellinen tuontikielto venäläiselle öljylle, hiilelle, ydinpolttoaineelle ja kaasulle. Päätöslauselmassa vaadimme myös jäsenmaita lopettamaan yhteistyön venäläisyhtiöiden kanssa ydinvoimalahankkeissa Suomessa, Unkarissa ja Bulgariassa, jos venäläisten panos voidaan korvata länsimaisella. Tämä sangen laaja Venäjän sotatoimet tuomitseva kannanotto hyväksyttiin äänin 513 puolesta ja vain 22 vastaan.
Vaikeinta keskustelua käytiin energiaan kohdistuvien pakotteiden osalta, sillä jäsenmaiden riippuvuus venäläisenergiasta vaihtelee huomattavasti. Onnistuimme täysistuntoäänestyksessä kuitenkin vielä tiukentamaan alkuperäistä tekstiä vaatien niin Venäjän kaasun, öljyn, kivihiilen kuin uraaninkin tuonnille täydellistä tuontikieltoa.
Päätös on oikea. EU-maat maksavat jopa 800 miljoonaa euroa päivässä fossiilisten polttoaineiden toimituksista Venäjältä ja tarjoaa näin hankintojensa kautta maan hallinnolle keinon rahoittaa sotaa.
Samaan aikaan on ymmärrettävää, että energiaan kohdistuvien pakotteiden vaikutukset jäsenmaiden talouteen ja energiahuoltoon huolettaa niin päätöksentekijöitä kuin kansalaisiakin. Peräänkuulutimme siksi komissiolta suunnitelmaa Euroopan energiavarmuuden tukemiseksi.
Vaatimiimme pakotteisiin kuuluu myös kaikkien venäläispankkien sulkeminen SWIFT-maksujärjestelmän ulkopuolelle. Lisäksi kaikilta Venäjän lipun alla seilaavilta aluksilta tulee kieltää satamien käyttö EU:ssa ja liikkuminen EU:n aluevesissä. Myös rekkaliikenne Venäjän ja Valko-Venäjän ja unionin välillä on kiellettävä. Koska Valko-Venäjä osallistuu Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan, on siihen kohdistettava samanlaisia pakotteita.
Päätöslauselmassa osoitimme myös tukemme asetoimitusten jatkamiselle ja lisäämiselle, jotta Ukraina voi puolustaa itseään. Maan armeijalle tulee tarjota puolustusapua niin jäsenmaiden kuin myös koko EU:n yhteisvoimin unionin rauhanrahaston kautta. Kannanotossamme oli myös merkittävä määrä vaatimuksia Venäjän sulkemiseksi pois G20:sta ja muista kansainvälisistä järjestöistä, kuten esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:stä, Interpolista, maailman kauppajärjestö WTO:sta ja Unescosta. YK:n yleiskokouksessa jo äänesti Venäjän ulos YK:n ihmisoikeusneuvostosta. Aikaisemmin Venäjä on erotettu jo Euroopan Neuvostosta.
Lasten hätä vaatii erityistoimia
Yksi hyväksymistämme kannanotoista koski toimia väkivaltaa pakenevien lasten ja nuorten suojelemiseksi sekä pakolaisia tukevia toimia turvapaikan myöntäneissä maissa. Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 509 puolesta, 3 vastaan ja 47 tyhjää. Tämän, kuten muidenkin Ukrainan sotaa koskevien kannanottojen, äänestysluvut kertovat, kuinka laaja Venäjän vastainen ja Ukrainaa tukeva rintama Euroopan unionissa tällä hetkellä on.
Kannanotossamme vaadimme jokaiselle lapselle oikeutta suojaan väkivallalta ja hyväksikäytöltä. EU-jäsenmaiden on suojeltava lapsia ihmiskaupalta, laittomilta adoptioilta ja muunlaiselta hyväksikäytöltä.
Ehdotimme kannanotossa, että rajoille asetetaan lastensuojeluviranomaisia, jotka tunnistavat haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja kirjaavat ylös heidän tietonsa sekä erityistarpeensa. Vaadimme myös, että alaikäisille on tarjottava psykososiaalista tukea ja suojelua sukupuolittuneelta väkivallalta osana kansallisia lastensuojelujärjestelmiä. Lisäksi painotimme, että lapset tarvitsevat apua perheidensä löytämiseen ja perheenyhdistämiseen sekä täyden pääsyn peruspalveluihin, kuten terveydenhoitoon.
Palkka-avoimuus astui askeleen eteenpäin
Palkka-avoimuus ja palkkatasa-arvo ovat olleet vuosia korkealla sekä S&D parlamenttiryhmän että omassa tärkeysjärjestyksessäni.
Asia etenee nyt, kun parlamentti hyväksyi neuvottelujen aloittamisen EU-jäsenmaita edustavan neuvoston kanssa palkka-avoimuusdirektiivistä. Parlamentti hyväksyi neuvottelukantansa äänin 403 puolesta, 166 vastaan ja 58 tyhjää. Melkein kaikki paikalla olleet suomalaiset mepit äänestivät asian puolesta.
Tässä parlamentin alustavassa neuvottelukannassa vaaditaan muun muassa, että kaikki yli 50 työntekijän yritykset EU:ssa tekisivät palkkatiedoista avoimempia, jotta työntekijät voivat vertailla palkkojaan ja helpommin todeta epätasa-arvon. Palkkatasojen vertailun sekä arvioinnin tulee perustua sukupuolineutraaleihin kriteereihin ja järjestelmiin.
Mielestäni on myös hienoa, että vihdoin ensimmäistä kertaa ikinä lainsäädäntötekstissä on otettu huomioon sanamuodot, jotka takaavat, että avoimuusdirektiiviä sovelletaan kaikkiin työntekijöihin riippumatta heidän sukupuolestaan tai sukupuoli-identiteetistään.
Palkkojen avoimuutta koskeva direktiivi on ensimmäinen ja välttämätön askel sukupuolten välisen palkkaeron torjunnassa. Euroopan parlamentin päätöksen jälkeen alkavat neuvottelut neuvoston kanssa. Vielä ei siis olla maalissa, mutta loppusuoralla kylläkin.
Panostuksia vetytalouteen, eroon maakaasusta
Euroopan unionissa on ollut jo pitkään asetettuna määrätietoiset portaat energiainfrastruktuuripolitiikalle. Astuimme tällä tiellä uudelle portaalle päättyvällä viikolla, kun parlamentti tiistaina hyväksyi uudet säännöt sille, mitkä energiahankkeet voivat saada EU-rahoitusta. Uudistuksen tavoitteena on edistää EU:n ilmasto- ja energiatavoitteita.
Laki asettaa valintakriteerit yhteisen edun mukaisille energiaprojekteille, jotka edistävät energiaverkkojen integraatiota, toimitusvarmuutta ja reilua kilpailua. Ne voivat olla mm. korkeajännitteisiä siirtoyhteyksiä, kaasuputkia, energiavarastoja tai älykkäitä sähköverkkoja. Valitut projektit voidaan hyväksyä nopeutetulla menettelyllä, ja niitä voidaan rahoittaa Verkkojen Eurooppa -välineellä.
Neuvotteluissa parlamentti sai läpi vetytaloushankkeiden tukemisen mm. elektrolyysilaitteistojen kautta sekä tuen hiilen talteenotto- ja varastointihankkeille. Uusien sääntöjen piiriin lisättiin toimestamme myös kaukolämpö- ja -jäähdytysjärjestelmät.
Jotta hankkeet ja projektit voivat saada EU-rahoitusta, niiden on autettava jäsenmaita pääsemään eroon fossiilisista polttoaineista, kuten kivi- ja ruskohiilestä, turpeesta ja öljyliuskeesta. Saimme myös lisättyä lainsäädäntöön mukaan niiden hankkeiden tukemisen, jotka muuntavat maakaasuinfrastruktuuria vedyn kuljetukseen tai varastointiin vuoden 2027 loppuun kestävän siirtymäkauden aikana.
Tämä päätös osoittaa, että energiapolitiikan uudistaminen on ollut pitkäjänteisesti parlamentin asialistalla. Näiden suunnitelmien vauhdittaminen on toki saanut lisäkierroksia Venäjän sotatoimien seurauksena ja nopeaa uudistustahtoa tuntuu nyt löytyvän liki kaikista EU-maista.
Asiallista keskustelua isoista asioista
Työ kryptovaluuttamarkkinoita koskevasta MiCA-sääntelykokonaisuudesta jatkui tällä viikolla teknisten neuvottelujen muodossa, joissa pyritään löytämään jäsenmaita edustavan neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä sopua ratkaisemattomista kohdista. Neuvotteluissa tuemme kunnianhimoista tekstiä kryptosektorin kehittämiseksi kestävämmäksi.
Viime viikkoina niin omani kuin myös meppikollegani sähköpostit ovat täyttyneet valtavalla määrällä ”kryptobusinekselta” tulleita viestejä. Ymmärrän heidän huolensa ja olen valmis kuuntelemaan näkemyksiä, toivoen kuitenkin, että argumentit tuodaan esiin rakentavalla tavalla. Kun asiaa neuvotteluissa käsittelevät kollegani saavat rasistisia tai seksistisiä kommentteja, on kuljettu kauaksi hyväksyttävästä asiakeskustelusta.
Solvenssi II -vakuutusyhtiösääntelyn uudistamisen osalta kävimme hyvän keskustelun Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) kanssa. On selvää, että komission esitys on askel oikeaan suuntaan ja että voimme kaikki hyötyä vahvasta vakuutusalasta. Juuri tämän takia meidän tuleekin tarkastella, miltä osin tekstiä voidaan vielä parantaa, kuten esimerkiksi vakavaraisuusriskin, vakuutusyhtiöiden stressitestien läpinäkyvyyden tai osingonjaon poikkeusaikojen rajoitusten osalta. Keskustelu jatkuu tulevina kuukausina.
Keskiviikkona Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisi tärkeän analyysin sijoitustuotteiden kustannuksista ja tuotoista Eu:ssa. Vähittäissijoitusten vauhdittaminen on avain todellisen pääomamarkkinaunionin (CMU) saavuttamiseen. Nykyään korkeat kustannukset muodostavat kuitenkin suuren esteen, sillä tyypillinen sijoitusrahastojen yksityissijoittaja maksaa 40 prosenttia korkeampia palkkioita kuin asiantuntevammat ammattisijoittajat. Tästä syystä komission on korkea aika puuttua liiallisiin kustannuksiin, kannustimiin ja eturistiriitoihin tulevassa vähittäissijoitusstrategiassaan ja rahoitusmarkkinadirektiivin uudistuksessa.
Suuntaviivoja vuoden 2023 budjettiin
Samaan aikaan Suomen hallituksen kehysriihen kanssa evästimme myös Euroopan parlamentissa vuoden 2023 talousarvion laatimista hyväksyessämme kuluneella viikolla suuntaviivat, joissa esitämme prioriteetit unionin ensi vuoden budjetin valmistelua varten. Suuntaviivat ohjaavat komissiota ennen kuin se esittää alustavan budjettiesityksensä kesäkuussa, jonka pohjalta jäsenmaita edustava neuvosto ja parlamentti neuvottelevat yhteisen kompromissin vuoden loppuun mennessä.
Kannanottomme mukaan budjetin painopisteitä ovat talouden elpyminen, terveys, nuoriso- ja ilmastotoimet sekä Ukrainan hyökkäyksen vaikutusten hallinta. Vaadimme päätöslauselmassa ”tulevaisuuteen suuntautuvaa talousarviota, joka vastaa unionin poliittisia painopisteitä vahvemman terveysunionin varmistamisesta, vihreän ja digitaalisen siirtymän onnistumisesta sekä oikeudenmukaisen, osallistavan, kestävän ja kestävän elpymisen edistämisestä. Pienille ja keskisuurille yrityksille annettava tuki mukaan lukien.” Linjaus sai parlamentin vahvan tuen äänin 463 puolesta, 71 vastaan ja 97 tyhjää.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut talousnäkymäämme kokonaisuudessaan ja sen vaikutusten torjuminen tulee olla vuoden 2023 budjetin keskiössä. Parlamentin hyväksytyssä kannassa korostetaan tarvetta vastata haasteeseen niin energian, maatalouden, turvallisuuden kuin myös pakolaisuuden suhteen. Ukrainan auttamiseksi on osoitettava kaikki mahdollinen tuki.
Samaan aikaan budjetin on vastattava myös koronapandemian aiheuttamiin haasteisiin sekä unionin pidemmän tähtäimen tavoitteisiin laajemmin. Rahoituksen halutaan näin edistävän muun muassa vihreää ja digitaalista siirtymää, tukevan kansalaisten terveyttä sekä turvaavan eurooppalaiset arvomme.
Ensi viikolla parlamenttityö keskittyy kotimaahan
Ensi viikolla parlamentissa on niin sanottu vihreä viikko, jolloin parlamentaarikot voivat keskittyä työhön kotimaassa. Itselläni on tiedossa muutamia puhetilaisuuksia sekä valmistelevaa työtä. Pääsiäinen mahdollistaa jopa hieman akkujen lataamista. Suunnitelmissani on viettää pyhäpäivinä hetki perheen kanssa ja nauttia yhteisestä ajasta.
Koska ensi viikon perjantai on pitkäperjantai, on silloin perinteinen uutiskirje tauolla ja palaamme uutiskirjeen merkeissä asiaan taas 22. huhtikuuta.
Rentouttavaa pääsiäisen aikaa!