Tällä viikolla parlamentti on ollut täydessä työn touhussa. Uuden työvuoden aloitus oli kuitenkin surullinen, sillä tiistaina tuli tieto parlamentin puhemiehen David Sassolin poismenosta. Sassoli sairasti syksyllä keuhkokuumeen, mutta hän vaikutti jo parantuneen taudista ja osallistui marraskuussa parlamentin työhön ja oman ryhmäni kokouksiin. Vakava immuunijärjestelmän toimintahäiriö vei kuitenkin voiton meille edustajille yllättävällä tavalla.
Italialainen Sassoli oli pidetty puhemies ja kollega. Hän oli rauhallinen ja kuunteleva johtaja, joka oli valmis parlamentin työtapojen uudistamiseen. Osallistuin hänen pyynnöstään parlamentin työn uudistusehdotuksia tehneeseen työryhmään viime keväänä ja kesällä. Näitä ehdotuksia puhemies myös ehti alkusyksyn aikana viemään eteenpäin. Sassoli jättää ison aukon EU-parlamenttiin; aito eurooppalainen on poissa.
Sassolin poismeno palauttaa jälleen kerran mieliimme elämän rajallisuuden ja ihmisen pienuuden. Eläkäämme siis jo tänään aitoa ja todellista elämää siirtämättä liikaa asioita johonkin kaukaiseen.
Tässä kirjeessä:
- Venäjä-USA-Nato-Etyj-keskustelut
- Rahanpesua estävä uudistus etenee kunnianhimoisessa aikataulussa
- Kryptovaluuttojen säätely etenee
- Budjettivaliokunta keskusteli komission esityksestä EU:n uusiksi tulonlähteiksi
- Uusia tehtäviä myös rahoitusmarkkinoiden kehittämisessä
- Viikonloppuna lähdetään länteen
- Ensi viikolla Strasbourgiin ja Tikkurilaan
- Tuoreita tekijöitä
Venäjä-USA-Nato-Etyj-keskustelut
Mollivoittoiseksi jäi myös viikon kansainvälisen politiikan uutiset
Viikon iso aihe on ollut Venäjän ja keskeisten länsitoimijoiden yhteiset turvallisuuskeskustelut Genevessä ja Brysselissä. Jännitteiden keskellä kokoontuminen yhteisen pöydän ääreen on sinällään saavutus. Yhtä lailla on iso pettymys, että ensimmäisen viikon kokoontumissa tapahtui hyvin vähän lähenemistä.
Venäjän ylimääräisillä sotaharjoituksilla höystettyä toimintaa on vaikea ymmärtää. Yhdysvallat tai Nato eivät tule sulkemaan sotilasliiton ovia Venäjän vaatimalla tavalla. Eri asia on, että Ukrainaa koskevissa neuvotteluissa voitaisiin päästä eteenpäin ja Minskin sopimuksen kunnioittaminen on tässä avainasemassa. Samoin muitakin jännitystä vähentäviä ja luottamusta lisääviä toimia on keskusteluissa ollut esillä.
Kaikkialla pitäisi nyt säilyttää malttia ja hakea sotilaallisten ratkaisujen sijaan aitoa vuoropuhelua ja diplomaattisia ratkaisuja.
Pohdin asiaa ja sen yhteyttä Suomen linjaan hiukan enemmän runsaan viikon vanhoilla tiedoilla Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissa viime perjantaina.
Rahanpesua estävä uudistus etenee kunnianhimoisessa aikataulussa
Keskiviikkona johdin yhdessä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kollegan Damien Carêmen kanssa ensimmäisiä neuvotteluja rahanpesulainsäädännön uudistamiseksi. Olimme yhtä mieltä siitä, että kunnianhimoisesta aikataulusta on syytä pitää kiinni, joten mietintöluonnos sovittiin esiteltäväksi helmi-maaliskuun taitteessa ja neuvotteluissa tähdätään tulokseen kesään mennessä.
Lisäksi sovimme, että seuraaviin kokouksiin kutsumme laajasti asiantuntijoita ja sidosryhmiä kertomaan näkemyksiään ehdotukseen. Jotta uusilla säännöillä olisi todellisia vaikutuksia, on keskeistä kuunnella tahoja, joiden on sovellettava, toteutettava ja valvottava niitä päivittäin.
Vaikka komission ehdotus sai parlamentin ryhmien keskuudessa laajaa kannatusta, on samaan aikaan selvää, että joissakin asioissa kaivataan parannuksia. Tulevina viikkoina tulemme käymään ehdotusta läpi luku luvulta ja tarvittaessa tekemään tekstiin vahvistuksia.
Kryptovaluuttojen säätely etenee
Viikkoon mahtui myös toinen varjokokous, kun parlamentin ryhmien neuvottelijat kokoontuivat kryptovaluuttamarkkinoiden sääntelyehdotuksen tiimoilta. Vaikka työ onkin edennyt, tuli kokouksessa selväksi, että lisäaikaa poliittisen sovun löytämiseen tarvitaan.
Suurimmat erimielisyydet liittyvät tiettyjen kryptovarojen kestävyyteen, uusien kryptovarojen liikkeelle laskemisen hyväksynnän tarpeeseen, rahanpesunvastaisten sääntöjen soveltamiseen, valvonta-arkkitehtuuriin ja siirtymäjärjestelmän tarpeeseen. Omalle ryhmälleni on selvää, että hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi nämä huolenaiheet on otettava asianmukaisesti huomioon.
Budjettivaliokunta keskusteli komission esityksestä EU:n uusiksi tulonlähteiksi
Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uusista EU:n tulonlähteistä viime vuoden lopulla 22. joulukuuta. Budjettikomissaari Johannes Hahn esitteli komission lainsäädäntöpaketin budjettivaliokunnalle torstaina.
Omien varojen käsittely on hyvä esimerkki siitä, kuinka pitkiä prosesseja monet asiat EU:ssa ovat. Asiasta on puhuttu koko parlamenttikausi ja sitä koskevat linjaukset tehtiin parlamentin ja neuvoston yhteispäätöksellä monivuotisen rahoituskehyksen hyväksynnän yhteydessä 2020 kesällä.
Nyt esitelty lainsäädäntöpaketti koostuu kolmesta uudesta tulonlähteestä: päästökauppatuloista, hiilirajamekanismista sekä osuudesta monikansallisten yritysten jäännösvoitosta, joka pohjautuu OECD/G20-maiden uuteen verosopimukseen. Ehdotuksen mukaan tietty osuus kustakin tulonlähteestä ohjautuisi EU-budjettiin ja osa kansallisiin budjetteihin. Paketti sisältää myös muutosehdotuksen nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen sosiaalirahaston sisällyttämiseksi.
Komission arvion mukaan kolme uutta tulonlähdettä tuottaisivat EU-budjettiin noin 17 miljardia euroa vuosittain. Tästä 8 miljardia euroa kanavoitaisiin uuteen sosiaalirahastoon ainakin 8 vuoden ajan ja loput arviolta 9 miljardia euroa vuodessa voitaisiin käyttää elpymisvälineen takaisinmaksuun. Suomihan on suhtautunut esitettyyn sosiaalirahastoon kriittisesti.
Tämä summa ei kuitenkaan riittäisi sellaisenaan, sillä arvio elpymisvälineen takaisinmaksuun tarvittavista rahoista on noin 15 miljardia euroa vuodessa. Komissaari Hahn totesikin komission suunnittelevan jo seuraavaa esitystä EU:n uusista tulonlähteistä julkaistavaksi vuoden 2023 loppuun mennessä.
Euroopan parlamentin enemmistö on vaatinut uusia tulonlähteitä jo pitkään, joten valiokunnan vastaanotto oli suhteellisen positiivinen, vaikka monet kritisoivat tulonlähteitä riittämättömäksi.
Mepit myös nostivat esille, ettei esimerkeiksi päästökauppauudistus EU:ssa tai OECD:n/G20-maiden uuden verosopimuksen hyväksymien USA:ssa ole läpihuutojuttu. Näin ollen esityksiltä voi vielä hyvinkin kadota pohja. Mepit myös kyseenalaistivat komission laskelmia vuosittaisesta tuotosta sekä kritisoivat jäsenmaiden kansallisiin budjetteihin ohjautuvia osuuksia sekä etenkin päästökauppauudistusta.
Tällä kertaa etäkokoustamisen varjopuoli tuli esiin, kun komissaarin etäyhteys katkesi juuri ennen kun hän ehti vastata kysymyksiin. Komissaari lupasi kuitenkin toimittaa vastaukset kirjallisena. Tällaista on elämä Euroopassa tietotekniikan vuonna 2022!
Komission esityksestä voi lukea laajemmin tämän linkin kautta.
Uusia tehtäviä myös rahoitusmarkkinoiden kehittämisessä
Minut on valittu parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän pääneuvottelijaksi Euroopan parlamentin rahoitusmarkkinoiden tärkeän sääntelykokonaisuuden uudistamiseen. Kokonaisuuteen kuuluvat MiFID II -direktiivi ja MiFIR-asetus. Ehdotus on osa EU:n tavoitetta luoda toimiva pääomamarkkinaunioni (CMU).
Ehdotuksessa halutaan, että kaikki sijoittajat pääsisivät helpommin käsiksi pääomamarkkinoilla eri kaupankäyntitietoihin. Tämä tapahtuisi esimerkiksi yhdistämällä tiedot muun muassa osakkeista ja joukkovelkakirjoista EU:n pörsseistä ja kauppapaikoista kootusti yhteen.
On selvää, että epäyhtenäiset säännöt ja kansalliset esteet eivät lisää tehokkuutta eivätkä synnytä parempaa tuottoa sijoittajille. Päätavoitteenani onkin varmistaa, että säännöt takaavat yksittäiselle sijoittajalle, säästäjälle tai eläkeläiselle parhaan tarjouksen ja mahdollisuuden tukea talouttamme sijoituksillaan. Keskustelut ehdotuksesta alkavat tulevina viikkoina.
Viikonloppuna lähdetään länteen
Kierrän huomenna lauantaina 15. tammikuuta läntistä Uuttamaata ja olen tavattavissa Vihdin Nummelassa, Lohjalla, Raaseporissa Karjaan keskustassa ja Hangossa.
Nummelassa olen Säästöpankin edessä klo 10–10.30, Lohjan torilla klo 11–11.30, Karjaan keskustassa klo 12.15-12.45 ja Hangossa Rewellinkadun K-Supermarketin edessä klo 13.45-14.15.
Mukana näissä tilaisuuksissa on myös iso joukko käynnissä olevien hyvinvointialuevaalien demariehdokkaita, joten tulkaapa tapaamaan meitä ja keskustelemaan niin paikallisista, alueellisista kuin koko Euroopan unioniakin koskevista asioista.
Ensi viikolla Strasbourgiin ja Tikkurilaan
Ensi viikolla on tiedossa täysistuntoviikko Ranskan Strasbourgissa. Luvassa on tärkeitä äänestyksiä parlamentin avainpaikoista sekä meppien valiokuntien vahvistaminen loppukaudeksi.
Ensi viikon sunnuntai 23. tammikuuta on tietysti myös historian ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä. Vaikka helsinkiläisenä en virallisille vaalikahveille pääse osallistumaan, pidän tärkeänä, että äänioikeuden omaavat sitä käyttävät. Sitä ennen lauantaina 22. tammikuuta olen tavattavissa klo 13.30 alkaen Tikkurilan Tikkuraitilla.
Tuoreita tekijöitä
Avustajakunnassani on tapahtunut vuodenvaihteessa muutamia muutoksia. Kanssani pitkään työskennelleet Maria Loima ja Aila Pääkkö ovat siirtyneet uuteen vaiheeseen elämässään, ja tilalle on astunut uutta tuoretta osaamista. Kiitokset Marialle ja Ailalle hienoista yhteisistä hetkistä!
Erityisesti kabinettini viestintäasioista vastaavaksi erityisavustajaksi on tammikuun alusta siirtynyt Rosamari Rissanen. Rosamari on koulutukseltaan medianomi, tradenomi ja tradenomi myös ylemmästä ammattikorkeakoulusta. Rosamari oli aikoinaan ensimmäinen harjoittelijani parlamentissa ja on työskennellyt monipuolisesti viestintätehtävissä muun muassa mainostoimistossa, Varsinais-Suomen SDP:llä ja meppikollega Miapetra Kumpula-Natrin kabinetissa.
Viime vuonna tiimissämme harjoittelijana jo toiminut Ellen Petersen siirtyy ensi maanantaista alkaen yhdeksi erityisavustajakseni vastuualueenaan erityisesti kansainväliset asiat ja uusi valiokuntavastuuni puolustus- ja turvallisuuspolitiikan valiokunnassa. Ellen on opiskellut Maastrichtin ylipoistossa Alankomaissa ja tehnyt maisteritutkintonsa eurooppalaisesta julkisesta politiikasta ja hallinnosta. Ennen kabinettiini tuloa Ellen on työskennellyt Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa ja parlamentin S&D ryhmän sihteeristössä.
Uutena harjoittelijana vuoden alussa kabinetissani aloitti Aaro Taina, joka on aiemmin toiminut harjoittelijana valtioneuvoston kanslian viestintäosastolla ja helsinkiläisessä viestintätoimistossa. Aaro on tällä hetkellä maisteriopiskelija Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta pääaineenaan valtio-oppi höystettynä maailmanpolitiikalla, taloustieteellä ja viestinnällä.
Tervetuloa uudet kyvyt!
Eero
