Monipuolinen ryhmäkokousviikko takana – kiirettä pitää! Ryhmäkokousviikollahan valmistaudutaan ensi viikon täysistuntoon. Moni on kysellyt mitä europarlamentaarikon viikko-ohjelmaan kuuluu. Niinpä seuraavassa avaankin tarkemmin tämän viikon kalenteria, joka on aika tyypillinen viikko edeltäen täysistuntoa.
Maanantai 31.5
6.00 Puhelinkeskustelu Suomen Intian suurlähettilään kanssa, aiheina koronakriisi Intiassa, rokotus ja patentit sekä viisumipolitiikka erityisesti Afganistanista
6.15 Lähtö lentokentälle
7.40 Lento Brysseliin
9.15 Saapuminen Brysseliin
10.15 Parlamentissa viikko-ohjelman läpikäyntiä
11.00 Puhelinkeskustelu Suomen EU-suurlähettilään kanssa, aiheena mm suomalainen ruokastrategia
11.30 Kokous avustajieni kanssa, aiheena seuraavien kahden viikon ohjelma
13.00 Lounastauko
14.00 Federation of European Securities Exchanges (FESE)-konventin yhteyksien testaus
14.30 Budjettivaliokunta ja äänestykset, muun muassa esitykseni Finnairin työntekijöiden tukea koskevan tukipaketin hyväksymisestä
16.45 Budjettivaliokunnan videoneuvottelu Yhdysvaltain kongressin budjettipäällikön Shalanda Youngin kanssa
17.30 EU-parlamentin työtapojen uudistamista pohtivan Focus Group 5:n työryhmän kokous
18.30 Muistotilaisuus edesmenneille EU-parlamentin jäsenille, huomion kohteena myös Suomen entinen europarlamemtaarikko, kvestori Pertti Paasio
20.00 Puhelinneuvotteluja
Tiistai 1.6.
7.30 Videokokous Suomeen
9:00 Tulevaisuuskonferenssin suunnittelupalaveri yhdessä puoluetoimiston ja Eurooppa-ministeri Tuppuraisen kanssa
9:00 Budjetti- ja talousvaliokunnan yhteinen kuuleminen
10:00 Euroopan suunta -kampanjan videon kuvaus
10:30 Horisontal Working Group A (HWGA) eli S&D-ryhmän kansainvälisiin asioihin keskittyneen nk. horisontaalityöryhmän kokous
13:30 Pohjoismaiden ja Baltian maiden sd-meppien kokous
15:00 S&D-ryhmän HR-kysymyksistä vastaavan ryhmän kokous
16:00 FESE-konventio, paneelikeskustelu, samaan aikaan oli menossa talousvaliokunnassa äänestykset
17:00 Koronatesti
18:00 S&D-ryhmän työvaliokunnan kokous
19:15 S&D-ryhmäkokous, agendalla seuraavan viikon täysistuntoon liittyviä aiheita
Keskiviikko 2.6
8:15 Suomen S&D-delegaation kokous
9:00 S&D-ryhmäkokous, vieraana Israelin työväenpuolueen jäseniä sekä keskustelu mm. Covid-rokotusten patenttisuojasta
13:30 Tapaaminen Fortum-Oslon kanssa, aiheena uusi hiilidioksidin talteenotto jätteistä
14:00 Tapaaminen Kazakstanin Brysselin suurlähettilään kanssa
15:30 Atlantic Treaty Association järjestämä NATO-aiheinen keskustelutilaisuus
16:00 S&D-ryhmän työvaliokunta
16:30 HWG extremism eli S&D-ryhmän ääriliikkeisiin ja radikalisoitumiseen keskittyvä horisontaalinen työryhmä
17:30 S&D:n digitalisaatioon ja dataan liittyvä tilaisuus
Torstai 3.6.
8:00 SDP:n globaaliasioiden työryhmän kokous
9:00 Raha- ja talousasioiden valiokunnan kokous
11:00 Toimittajatapaaminen kryptovaluutoista
12:00 UKK-seuran hallituksen kokous, joka jatkui kevätkauden kokouksella klo 14 asti
14:00 Suomen eduskunnassa sd-ryhmäkokous
15:30 S&D-ryhmän neuvottelu parlamentin työtapojen uudistamisesta
17:00 Itäkeskuksen demareiden keskustelutilaisuus Facebookissa
19.00 Puhelinneuvotteluja
Perjantai 4.6.
7:00 Eeron ja Even ”Et ikinä arvaa” -podcastin nauhoitus
08.00 Suomalaismeppien pressikahvit
9:00 Focus Group 5
11:40 Lento takaisin Brysselistä Helsinkiin
17:00 Tapaaminen SDP:n kansanedustaja Hussein al-Taeen kanssa, aiheena mm. EU:n Lähi-itäpolitiikka
Kokousten ja tapaamisten lisäksi viikkoon mahtui raporttien lukemista, kolumnien kirjoittamista ja sähköposteihin vastaamista!
Tässä koonnissa:
– Parlamentti äänestää biodiversiteettistrategiasta
– “Se, mihin päätämme investoida, kertoo siitä, mitä kansakuntana arvostamme.” – Yhdysvaltojen elvytys hallinto- ja budjettivaliokunnan aiheena
– Talousvaliokunnan kiireinen viikko: kryptovaluutoista Kyproksen veropolitiikkaan
– Komission uusi Schengen-strategia
– Ensi viikko
Parlamentti äänestää biodiversiteettistrategiasta
Euroopan komissio on julkaissut EU:n biodiversiteettistrategian vuodelle 2030. Parlamentin ympäristövaliokunta on laatinut aiheesta päätöslauselman, josta täysistunto äänestää ensi viikolla. Luvassa ovat erittäin tärkeät ja mielenkiintoiset äänestykset Suomen kannalta.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeä asia Euroopan ja koko maapallon kannalta. Ympäristövaliokunnan päätöslauselmassa on monta hyvää ehdotusta, joita itsekin kannatan. Lausunnossa vaaditaan esimerkiksi nopeita toimia mehiläiskuolemia ja pölyttäjien vähenemistä vastaan.
Päätöslauselmassa on kuitenkin myös useampi hankala kohta metsäisten maiden kuten Suomen ja Ruotsin kannalta. Vaatimuksena on esimerkiksi asettaa turvemaat, jotka kattavat 30% Suomen ja 25% Ruotsin maapinta-alasta, tiukan suojelun piiriin. Mietinnössä vaaditaan myös erillisiä sitovia ennallistamistavoitteita metsille. Lisäksi komission toimivaltaa metsäasioissa halutaan kasvattaa huomattavasti. Tämä missään nimessä ole Suomen edun mukaista.
Mittakaava, historia ja EU-maiden erilaiset lähtökohdat usein unohtuvat. Suomessa on jo nyt 2 miljoonaa hehtaaria eli noin 10 prosenttia Suomen metsien pinta-alasta tiukan suojelun piirissä. Tämä on suuruusluokaltaan melkein puolet esimerkiksi Tanskan tai Hollannin koko maapinta-alasta tai yhteensä kymmenen Luxembourgia.
Keskustelua ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuudesta ja Suomen metsien roolista käydään myös tällä hetkellä Suomessa kuntavaalien alla.
Meillä on iso intressi hoitaa metsämme hyvin ja kestävällä tavalla niin hiilinielujen kuin luonnon monimuotoisuudenkin kannalta. Meillä ei kuitenkaan ole intressiä tehdä metsistämme pelkkää hiilivarastoa, jonka turvin hiilenkäyttöä ja ilman saastuttamista voidaan jatkaa Keski-Euroopassa. Nyt riskinä on, että tulemme ajaneeksi muiden EU-maiden ja niiden teollisuuden tavoitteita, jossa muiden ei tarvitse tehdä vaikeita muutoksia päästöjen vähentämiseksi tai hiilinielujen lisäämiseksi, vaan vastuun voi sysätä metsäisille Suomelle ja Ruotsille.
Suomella on kiire löytää metsäasioissa uusi yhteisymmärrys, joka pitää sisällään metsien monipuolisen käytön ja aidon ympäristövastuun. Hallituksen kannattaisi nopeasti koota omat rivinsä ja kutsua koolle metsäalan pyöreä pöytä, jossa läsnä olisivat keskeisten ministereiden lisäksi metsäalan järjestöt, tutkijat ja myös kansalaisjärjestöt. Ilmastotalkoissa myös oikeudenmukaisuus on tärkeä ja keskeinen tavoite.
Jos toimivaa yhteisymmärrystä ei löydy, voi edessä olla kylmää kyytiä, kun EU tulee lähiaikoina tekemään tärkeitä päätöksiä. Yksi tärkeä linjaus nähdään siis ensi viikolla. Aion äänestää Suomen hyvinvoinnin ja metsiä koskevan itsemäärämisoikeuden puolesta.
“Se, mihin päätämme investoida, kertoo siitä, mitä kansakuntana arvostamme.” – Yhdysvaltojen elvytys hallinto- ja budjettivaliokunnan aiheena
Sitaatin sanoin alkaa Yhdysvaltain presidentti Bidenin saate maansa 2022 talousarviolle. Bidenin hallinnon hallinto- ja budjettiosaston johtaja Shalanda Young oli maanantaina kuultavana EU-parlamentin budjettivaliokunnassa. Keskustelimme hänen kanssaan transatlanttisesta elpymisestä ja siitä, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen koronaelvytyksen välillä. Pieniä ovat elvytyksen silakat amerikkalaisiin joulukaloihin verrattuna, on oma johtopäätökseni.
Biden on laittanut liikkeelle jättimäisen elvytyspaketin, jolla Yhdysvallat pyrkii elvyttämään talouttaan lisäämällä kansalaisten ostovoimaa ja varmistamalla yritysten rahoitusta. Siinä missä Euroopassa panostetaan kestäviin investointeihin ja esimerkiksi digitalisaation vauhdittamiseen, on Yhdysvalloissa painopiste tähän saakka ollut kotitalouksien ja yritysten tukemisessa. Bidenin uusi elvytyspaketti kääntää suuntaa vihreään teknologiaan ja investointeihin. Yhdysvallat seuraa eurooppalaista linjaa, jossa uusiutuva energia ja energiansäästö nousevat entisen presidentti Trumpin varjoista valon puolelle.
Yhdysvalloissa on valtaisa infrastruktuurin (mm. lentokentät, rautatiet, sillat, energiayhteydet) korjaustarve, jota on jo vuosia ja vuosikymmeniä aina vaan lykätty eteenpäin. Presidentti Trumpin vuoden 2016 vaalilupauksiin kuului jättimäinen investointiohjelma tämän infravajeen pienentämiseksi, mutta tälle lupaukselle Trump ei tehnyt mitään.
Bidenin hallinnon tuoreisiin esityksiin kuuluu vaaliohjelman mukaisesti laaja investointiohjelma, mutta myös sen vastuullinen rahoitus. Niinpä Yhdysvalloissa on esitetty 2000 miljardin dollarin investointeja seuraavan kahdeksan vuoden kuluessa. Infrastruktuuri-investoinnit ovat osa elpymisen jättikokonaisuutta, jonka muut panostukset tukevat mm. työllisyyttä ja koulutusta.
Talousvaliokunnan kiireinen viikko: kryptovaluutoista Kyproksen veropolitiikkaan
Maanantaina jätin poliittisen ryhmäni pääneuvottelijana 190 muutosesitystä kryptovaluuttamarkkinoiden sääntelyn koskevaan raporttiin. Yhteensä muutosesityksiä on pöydätty yli 1000, mikä tarkoittaa, että neuvottelut tulevat viemään aikaa.
Raportti on kaivattu ja tarpeellinen keino kryptovaluuttamarkkinoiden tehokkaampaan säätelyyn, mutta tärkeässä roolissa myös rahoitussektorin innovaatioiden edistämisessä. Haasteena on sopivan tasapainon löytäminen sääntelyn ja markkinaehtoisuuden välillä niin, että varmistetaan riittävä sijoittajansuoja, rahoitusvakaus, rahanpesun torjunta sekä ympäristönsuojeluun liittyvät huolenaiheet. Tämä on oma tavoitteeni, jota tulen puolustamaan neuvotteluissa tulevina viikkoina ja kuukausina.
Keskiviikkona Euroopan parlamentti pääsi puheenjohtajavaltio Portugalin kanssa sopuun erittäin tärkeästä julkista maakohtaista raportointia koskevasta lainsäädäntöehdotuksesta. Tämä on tärkeä askel kohti oikeudenmukaisempaa verotusta.
Maakohtainen raportointi on tehokas keino verotuksen avoimuudessa, sillä se pakottaa suuryritykset paljastamaan voittonsa ja maksamansa verot toimimissaan maissa. Läpinäkyvyydellä on ns. yhteisöllinen paine, sillä aggressiivinen veronkierto voi johtaa yritykselle koituviin mainevahinkoihin. Nyt saavutetun sopimuksen mukaan Euroopassa toimivien yritysten, joiden konsolidoitu kokonaisliikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa kahden viimeisen peräkkäisen tilikauden aikana, on ilmoitettava asiaankuuluvat verotiedot maittain. Nämä tiedot sisältävät muun muassa yhtiön liikevaihdon ja voitot, henkilöstön määrän, maksetut tuloverot ja kertyneen tuloksen määrän. Tiedot on luovutettava vuosittain kustakin EU:n jäsenvaltiosta, mikä taas osoittaa sen, vastaavatko yrityksen maksamat verot niiden taloudellisen toiminnan todellista laajuutta maassa. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös veroparatiiseja, jotka ovat EU:n ”mustalla listalla ”, sekä valtioita, jotka ovat olleet niin sanotussa ”veroparatiisien harmaalla listalla” vähintään kaksi peräkkäistä vuotta.
Sopimus on iso askel eteenpäin oikeudenmukaisemman verotuksen tavoitteessa. Saavutettu sopimus ei toki ole vielä täydellinen ja arvostelua on aiheuttanut erityisesti raportointivelvoitteen koskeminen ainoastaan yrityksen EU-maissa tai EU:n yhteistyökyvyttömiksi luokittelemilla alueilla sijaitsevia toimintoja. Näin iso osa kansainvälisten konsernien toiminnoista jää uuden sääntelyn ulkopuolelle. Toisaalta sopimus on merkittävä saavutus poliittisesti. Ei pidä myöskään unohtaa, että noin 80 prosenttia Euroopan unionista siirretyistä voitoista päätyvät veroparatiiseihin, pääasiassa Irlantiin, Luxemburgiin ja Alankomaihin – tämä tulee nyt sopimuksen myötä julkiseksi.
Torstaina keskustelimme Kyproksen valtiovarainministerin kanssa, jonka viesti asettui ristiriitaan EU:n veronkiertoa kitkevän linjan kanssa. Kyproksen kultaisten passien skandaali ravisteli viime syksynä koko unionia reagoimaan tarkemmin rahalla ostettaviin oleskelulupiin ja EU-maiden passeihin. Kyprokselta on odotettu kultaisten passien skandaalin myötä vero- ja talouspolitiikan uudistuksia. Edistysaskelia on otettu, mutta maassa tuntuu silti vallitsevan ajatus, etteivät EU:n yhteiset säännöt ja edellä mainittu raportointivaade koske heitä. Sen sijaan ministeri Peteides peräänkuulutti kansallisia verotusratkaisuja, mikä ei nyt riitä ratkaisuksi ongelmiin.
EU:n taloutta voidaan kehittää vain yhteistoiminnalla ja yhdenmukaisilla verokäytänteillä. Siksi EU toteuttaa laajaa ja kunnianhimoista rahanpesun torjunnan uudistamistyötä. Työlle on ilmeinen tarve myös EU:n omien jäsenmaiden osalta.
Komission uusi Schengen-strategia
Komissio esitteli tällä viikolla Ursula Von Der Leyenin johdolla strategian, jolla komissio pyrkii tehostamaan Schengen-alueen toimintakäytäntöjä sekä takaamaan turvallisen, mutta avoimen liikkuvuuden Euroopassa. Tarve Schengen-alueen toimivuudesta vastaavien käytäntöjen päivittämiseen on: Vuoden 2015 maahanmuuttokriisi sai monet jäsenmaat ottamaan käyttöön omia maahantulorajoituksiaan, joita Covid-pandemia toi aimo annoksen lisää. Schengen-sopimus palautuu jo vuodelle 1985 ja maailma on hyvin erilainen kompleksisine haasteineen, mitä tuolloin.
Schengen-aluetta luonnehtii kolme keskeistä pilaria: tehokas ulkorajojen hallinta, käytännöt, joilla avoimia sisärajoja säädellään (mm. viisumikäytännöt, tiedonjako jäsenmaiden välillä) sekä vakaa hallinto, sisältäen evaluaation ja monitoroinnin. Lisätoimia tarvitaan jokaisessa osa-alueessa, sillä komission mukaan Schengen-säädösten soveltaminen ei ole vielä toivotulla, yhdenmukaisella tasolla jokaisen jäsenmaan välillä. Kaiken perustana on jaettu luottamus ja tätä halutaan vahvistaa lisäämällä yhteistyötä poliisin, rajavalvonnan ja oikeusjärjestelmien saralla.
Komissio tulee esittämään useita rajahallintaan ja maahanmuuttoon liittyviä sopimuksia ja toimintakehyksiä, mutta sen nyt julkaisema konkreettinen esitys koskee nimenomaan Schengen-aluetta koskevia sääntöjä ja arvioita niiden jäsenvaltiokohtaisesta noudattamista. Tavoitteena on eritoten löytää epäkohtia ja heikkoja lenkkejä sääntelyn toteuttamisessa sekä tukea jäsenmaita yhtenäistämään käytäntöjä. Komissio pyrkii tällä erityisesti tehostamaan nopeutta, jolla jäsenmaat reagoisivat muuttuvan toimintaympäristön muutoksiin. Se myös haluaa varmistaa, että uusien mahdollisten pandemioiden aikana pystytään säilyttämään sisämarkkinoiden sujuvuus ja ammattiväestön liikkuvuus huoltovarmuuden ohella.
Rajat ylittävästä yhteistyöstä mainitsen vielä keskiviikkona käymäni videotapaamisen Kazakstanin uuden Brysselin suurlähettilään Margulan Baimukhanin kanssa. Henkilökohtaista kokemusta Kazakstanista minulla on puhemiesajalta ja maailmannäyttelystä, johon osallistuin 2017. Vaikka korona on rajoittanut maiden välistä yhteistyötä, uskon vahvasti sen ottavan uusia askelia pandemian jälkeen. Tiesitkö muuten, että muun muassa satoja kazakstanilaisia sairaanhoitajia on koulutettu Suomessa? Suomi onkin ollut jo pitkään aktiivinen koulutuksen sanansaattaja Kazakstanissa, ja yhteistyö tällä saralla on ollut hedelmällistä.
Ensi viikko
Ensi viikolla on täysistuntoviikko. Parlamentin käytäntöihin kuuluu, että istuntoviikko pidetään Strasbourgissa Ranskassa, mutta tämä käytäntö on ollut tauolla pandemian ajan. Ensi viikolla parlamentti ottaa askeleen kohti normaalia ja istuntoviikko palaa puheenjohtaja Sassolin päätöksellä Strasbourgiin. Päätös on herättänyt paljon kritiikkiä, sillä rokotekattavuus ei ole vielä tavoitetasolla ja Ranskan pandemiatilanne on edelleen haastava, kuten Belgiankin. Itse päädyin osallistumaan täysistuntoon etänä Helsingistä. Etäosallistumisvaihtoehtoon vaikuttaisi päätyneen reilusti yli puolet mepeistä.
Edessä on jälleen satojen äänestysten viikko. Erityisen kiinnostava päivä on maanantai, sillä silloin äänestämme neuvottelemastani kokonaisuudesta Finnairin entisten työntekijöiden tueksi. Suomi on hakenut EU:n globalisaatiorahastosta tukea koronan vuoksi Finnairilta irtisanotuille henkilöille. Tuella on tarkoitus uudelleen kouluttaa ja auttaa irtisanottuja työnhaussa sekä tukea heitä esimerkiksi yritysten perustamisessa. Tuen kokonaisuus on vajaat kolme miljoonaa, josta globalisaatiorahasto kattaisi liki kaksi kolmasosaa. Kokonaisuus oli budjettivaliokunnan äänestyksessä tämän viikon maanantaina ja valiokunta puoltaa Suomen hakemusta. Tältä pohjalta onkin hyvä lähteä maanantain äänestykseen.
Muita kiinnostavia aiheita täysistunnon asialistalla on mm. koronarokotteiden patenttisuoja ja oikeusvaltiomekanismin soveltaminen sekä biodiversiteettistrategia
Sunnuntaina 13.6. on kuntavaalipäivä. Tiistaihin 8.6. saakka jatkuu ennakkoäänestys. Ensi viikolla olen itsekin vaalityön loppusuoralla mukana aktivoimassa ihmisiä vaaliuurnille. Muista äänestää.
Tapaamisiin!
Eero