fbpx
EU Parliament building

Viikon kuulumiset 40/2020

Varsinainen vauhtiviikko täällä parlamentissa ja myös Suomessa ja maailmalla. Rahanpesun lopettaminen on ollut viikolla useamman kokoontumisen aiheena. Elvytyspaketin lainsäädännön yksityiskohtien neuvottelut ovat käynnissä täällä parlamentissa ja olen itsekin niissä mukana erityisesti oikeudenmukaisen siirtymän rahaston lainsäädännön valmistelemisessa.

Tässä koonnissa:

– Raha- ja talousvaliokunta, rahanpesutilaisuudet sekä komissaarikuuleminen

– Budjettivaliokunnan kuulumisia

– Huippukokous

– Trump ja korona

– Metsäteollisuus

– Ensi viikko

Raha- ja talousvaliokunta, rahanpesu sekä komissaarikuuleminen

Minulla oli maanantaina mahdollisuus keskustella rahanpesun vastaisesta työstä Euroopan keskuspankin presidentti Lagarden kanssa. Olin iloinen kuullessani, että hän on kanssani samaa mieltä siitä, että tarvitsemme pikaisesti tiukempia yhtenäisiä EU-tason sääntöjä ja valvontaa ongelman ratkaisemiseksi.

Tiistaina toimin puheenjohtajana ajatuspaja CEPS:n rahanpesun vastaisen asiantuntijatyöryhmän tapaamisessa. Työryhmän ajatuksena on antaa kunnianhimoisia suosituksia, joiden tarkoituksena on hyödyttää tulevaa komission ehdotusta, joka tullaan julkaisemaan ​​ensi vuoden alussa. Tavoite on selkeä: Meidän on tehtävä rahanpesun vastaisesta lainsäädännöstä paljon tehokkaampaa ja vaikuttavampaa. Loppuraporttimme julkaistaan ​​marraskuun puolivälin paikkeilla ja odotan sitä luottavaisin mielin.

Puhuin keskiviikkona Euroopan komission korkean tason konferenssissa siitä, miten voisimme sulkea oven rahanpesulta, eli kuinka voisimme parantaa rahanpesun valvontajärjestelmää. Torstaina aiheen parissa työskentely jatkui, kun osallistuin Global Coalitionin pyöreään pöytään, jonka ympärille kokoontui rahanpesun vastaisen työn avaintekijät. Global Coalition on Europolin, Maailman talousfoorumin ja Refinitivin perustama yhteenliittymä, joka tuo yhteen keskeiset talousrikosten ehkäisyyn keskittyvät organisaatiot ja asiantuntijat.

Avainkohdat rahanpesun lopettamiseksi ovat minulle selkeät.

Kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi on selvää, että muutokset ovat kiireellisiä. EU:n tasolla annettujen sääntöjen on oltava asianmukaisesti täytäntöönpantuja unionissa ja pantava täytäntöön jäsenvaltioissa. Olen tyytyväinen komission sitoutumiseen aiheeseen. Nyt vaikuttaisi vallitsevan yleinen yksimielisyys siitä, että EU:ssa tarvitaan yhtenäisempiä rahanpesun estämistä koskevia sääntöjä porsaanreikien tilkitsemiseksi. Luottamus sääntöihin on hyvä asia, mutta kontrolli tietysti parempi.

Yksimielisyys vahvemmasta EU-valvonnasta suurissa rahanpesua koskevissa tapauksissa on laajaa, ja tätä kautta voisimme päästä eroon kansallisista pirstoutuneista valvontajärjestelmistä. Keskustelu käydään siitä, pitäisikö valvontaa varten luoda uusi EU-virasto vai antaako Euroopan pankkiviranomaiselle enemmän valtaa. Itselleni organisaatiomuoto on toissijaista, kunhan työtä tehdään paremmin kuin nyt. Siksi on tärkeää, että valvoja saa riittävästi resursseja, henkilöstöä ja riippumattomuutta. Laajempi EU-tason valvonta toimii vain sillä edellytyksellä, että yhteistyö kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa on sujuvaa – he kuitenkin toimivat haasteen ytimessä.

Rahanpesun vastainen valvonta voidaan suorittaa asianmukaisesti vain, jos epäilyttävien tapahtumien tiedot ja data kulkevat helposti yli rajojen. Näen tarpeen EU:n ja kansallisten organisaatioiden välisen koordinaation parantamiselle. Minulle on tärkeää, että saavutamme kehitystä, joka antaisi meille mahdollisuudet torjua rikollisuutta tehokkaammin. Lopuksi on sanottava, että aiheen kohdalla valvonta on toki tärkeää, mutta vielä olennaisempaa olisi ennaltaehkäisy. Siksi on keskeistä, että rahanpesurikoksista nostettaisiin painavampia syytteitä ja tuomittaisiin raskaampia tuomioita.

Perjantaiaamun ohjelmassa oli Irlannin uuden finanssikomissaariehdokkaan McGuinnesin kuuleminen. Olen ilahtunut, että hän teki kuulemisessa selvän eron komissaarin tehtäviinsä ja Irlannin hallituksen politiikkaan. Hän sitoutui myös rahanpesun vastaisiin uusiin toimiin, mitä pidän erityisen tärkeänä. Kaikkiaan MacGuinness esiintyi kuulemisessa edukseen ja häntä kiitetäänkin hyvistä vuorovaikutustaidosta. Hivenen auki vielä jäi, mitä hän aidosti ajattelee oikeudenmukaisesta verotuksesta, sillä oikeudenmukaisuuden sijaan terminä korostui ”reilu”. Joka tapauksessa valiokuntaryhmämme päätti kuulemisen jälkeen kannattaa hänen nimittämistään tärkeälle rahoitusalan komissaarin paikalle.

Budjettivaliokunnan kuulumisia

Budjettivaliokunnassa jatkuu isojen kokonaisuuksien, kuten monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) ja elpymispaketin käsittely.

Budjettivaliokunta keskusteli tällä viikolla MFF-neuvotteluiden tilanteesta ja Euroopan tilitarkastustuomioistuimen elpymisvälinettä koskevasta lausunnosta sekä äänesti yhdessä talousvaliokunnan kanssa teknisen tuen välineestä. Myös julkisen sektorin lainajärjestelyn neuvottelut poliittisten ryhmien välillä, joissa olen mukana, jatkuivat tällä viikolla.

MFF-neuvotteluiden osalta puheenjohtajamaa Saksan esittelemä ehdotus oikeusvaltiomekanismista oli viikon merkittävin tapahtuma tällä saralla. Saksan ehdotuksessa oikeusvaltioperiaatteen rikkomista arvioitaisiin höllemmin kriteerein ja päätöksenteon ehdot ovat muuttuneet heinäkuun huippukokouksen ehdotuksesta. Saksan muutokset uhkaavat sitä, mihin mekanismi alunperin luotiin ja vaikuttaisi siltä, että eniten Saksan tulkinnasta hyötyvät Puola ja Unkari. Oma kantani on selkeä. EU-rahojen käyttö pitää tiukasti kytkeä oikeusvaltiomekanismiin, jonka pitää koskea sekä seitsemän vuoden rahoituskehystä että elpymisvälinettä. Oikeusvälinemekanismista pitää tehdä työkalu, jolla suojataan EU:n varojen käyttöä tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuisi puutteita. Neuvottelutilanne on nyt todella vaikea, kun lähtökohtaista huippukokouksen esitystä vesitetään.

Maanantaina useissa medialähteissä arvioitiin, että elpymispaketin toimeenpano viivästynee, sillä pohjoisten jäsenmaiden vaatimukset eivät kohtaa unionin puheenjohtajamaa Saksan tulkintojen kanssa. Nyt tuleekin olla tarkkana ja vaatia oikeusvaltiomekanismilta paljon. Asiat ovat nyt paljon tärkeämpiä kuin aikataulut.

Oikeusvaltioperiaatteen  kannalta vaikeimmat maat, Puola ja Unkari, ovat esittäneet ajatuksen uuden tutkimuslaitoksen perustamisesta. Tämä ”tutkimuslaitos” valvoisi unionin rahankäyttöä. Eri uutislehdet ovat kirjoittaneet aiheesta laajemmin, mutta käytännössä kyseessä on Puolan ja Unkarin aie tehdä informaatiovaikuttamista vaihtoehtoisilla faktoilla EU:n rahankäytöstä. Äärimmäisen huolestuttavaa.

Suomen täytyy nyt ottaa vahvasti vaikuttava rooli oikeusvaltioperiaatteen vaatimisessa ja lainsäädännön säätämisessä tarvittavalle tasolle. Ministeri Tytti Tuppurainen kommentoi asiaa hyvin Hesarissa sanoessaan Suomen ajavan tiukkaa oikeusvaltiomekanismia, joka toimii myös käytännössä eikä ole vain korulause paperilla. Olen iloinen, että pääministeri Marin sanoi selkeästi, ettei Suomi hyväksy Saksan nyt ajamaa löperöä mallia. EU-parlamentista tälle linjauksille tulee paljon tukea. Yhtä selkeitä kantoja on tullut mm. Hollannista. 

Euroopan tilintarkastustuomioistuin, jossa suomalaisena jäsenenä istuu Hannu Takkula, tekee tärkeää työtä EU:n rahankäytön arvioinnissa. Tilintarkastustuomioistuimen tuoreen lausunnon mukaan elpymisvälineellä on mahdollisuus tukea jäsenmaiden pandemian taloudellisen vaikutusten lieventämistä, mutta toisaalta koronakriisi ei ole vielä ohi, joten arviointi on haastavaa. Tilintarkastustuomioistunto nostaa esiin muutamia huomioita, jotka ovat mielestäni perusteltuja: nykyisessä muodossaan elpymisvälineen rahoitus ei välttämättä kohdistu juuri koronakriisin vaikutusten lieventämiseen ja tavoitteet ovat osittain päällekkäisiä muiden EU-ohjelmien kanssa. Kohdentamista, koordinointia ja täydentävyyttä tulisi siis parantaa ja lisäksi tulisi määrittää tarkoituksenmukaiset indikaattorit, joiden avulla tuloksia voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti.

Teknisen tuen väline, jonka perustamisesta budjetti- ja talousvaliokunnat äänestivät, liittyy elpymis- ja palautumistukivälineeseen. Teknisen tuen välineellä tuettaisiin jäsenmaiden kansallisten elpymissuunnitelmien toteutusta eli kasvua ylläpitäviä uudistuksia, jotka ovat tarpeen taloudellisen ja sosiaalisen elpymisen, palautumis- ja kestokyvyn parantamiseksi.

Huippukokous

Torstaina ja perjantaina pidettiin täällä Brysselissä EU-huippukokous. Neuvosto pääsi yksimielisyyteen Valko-Venäjä-pakotteista. 40 henkilöä joutuvat pakotteiden kohteeksi, jolla EU kertoo naapureilleen, että rehelliset ja vapaat vaalit ja kansalaisten oikeudet otetaan vakavasti. Parlamentissa oli kannatusta sille, että Lukašenka olisi kuulunut hänkin listalle. Katsotaan, mitä jatkossa tapahtuu.

Valko-Venäjä-pakotteiden valmistuminen kesti kauan, sillä päätökseen tarvittiin yksimielisyys. Huippukokous pääsi sopuun pakotteista vasta, kun ensin löydettiin yhteisymmärys toiminnasta Turkin suhteen. Kypros on nimittäin jarruttanut yksimielisyyden syntymistä Turkki-kiistan vuoksi.

Valko-Venäjällä tärkeää on nyt, miten Valko-Venäjän kansalaiset toimivat ja tekevät. Heidän ääntään kaikkien tulee kuunnella.

Trump ja korona

Yhdysvaltain Presidentti Donald Trump on sairastunut koronaan. Tapahtunut  kertoo, kuinka väärä hänen tilannearvionsa viime keväänä oli, kun hän julisti koronan vain yhdeksi pikkuflunssaksi. Tapahtuma voi tarkoittaa myös Yhdysvaltain presidentinvaalien ratkeamista. Lähiviikot ovat äärimmäisen tärkeät niin Yhdysvaltojen tulevalle politiikalle kuin koko maailmalle.

Metsäteollisuus

Torstaina kuulimme historiallisia uutisia, kun Metsäteollisuus ilmoitti irrottautuvansa työehtosopimustoiminnasta. Jatkossa metsäjätit haluavat päättää työehdot yrityksissä. Historian pyörää yritetään tavallaan kääntää sata vuotta taaksepäin, jolloin työnantaja vuosikymmeniä kieltäytyi neuvotteluista ja sopimisesta. Olen todella pettynyt Metsäteollisuuden päätökseen. Suomalainen yhteiskunta on perinteisesti ollut toimiva, keskusteleva sopimusyhteiskunta, jossa asiat on ratkottu yhdessä. Laihakin sopu on nimittäin parempi, kuin jatkuva kiista. Metsäteollisuuden ratkaisu toteutuessaan muuttaisi suomalaista yhteiskuntaa merkittävästi ja rikkoisi yhteistyön satavuotisen jatkumon. Vanhojen railojen syveneminen ja uusi vastakkainasettelu on huolestuttavaa, sillä nykyiset haasteet niin työllisyyden parantamisessa, työn murroksen vaikutusten ennakoimisessa kuin globaalien muutosten ratkaisemisessa vaativat yhteistyötä. Haastaa voi myös Metsäteollisuuden ajatusta siitä, että kieltäytyminen työehtosopimuksista lisäisi kilpailukykyä. Palkkakilpailuun tai työolojen heikentämiseen meillä ei ole varaa.  TES-toiminnasta luopumisella on vaikutukset sopimusperinteen rikkoutumisen ja palkkojen lisäksi edelleen eläke- ja työttömyysturvajärjestelmään. 

 Keskustelu sopimisesta on kuitenkin vasta alkanut. Tangoon tarvitaan kaksi, joten merkittävää on, mitä ammattiyhdistysliike lähiviikkoina sanoo.

Tapaan Metsäteollisuutta heti maanantaina ja odotan mielenkiinnolla, miten he omaa ratkaisuaan perustelevat. 

Ensi viikko

Ensi viikolla on täysistuntoviikko, ja kuten viimeksikin, Strasbourgin sijaan Brysselissä. Erityinen mielenkiinto kohdistuu äänestyksiin päästövähennystavoitteista, eurooppalaisten arvojen suojaamiseksi kehitetystä seurantamekanismista, monivuotisen rahoituskehyksen kytkemiseksi oikeusvaltioperiaatteeseen sekä metsästrategiasta. Jälleen paljon asiaa, joista lisää ensi viikolla.

Eero

Vieritä ylös