| Kulunut viikko on ollut valiokunta- ja ryhmäkokousviikko. Käynnissä on loppusuoran valmistelu ensi viikon täysistuntoon. Parlamentti on lisäksi loppusuoran neuvotteluissa neuvoston ja puheenjohtajamaa Saksan kanssa tulevan seitsemän vuoden rahoituskehyksestä ja oikeusvaltioperiaatteen kirjaamisesta rahoituksen ehdoksi. Tässä koonnissa: – Järki voitti – Raha- ja talousvaliokunta – Budjettivaliokunta – Venäjä-pakotteista päätös – Arktinen alue – Kypros ja kultaiset passit – Ensi viikko Järki voitti Kulisseissa käytiin jälleen ankara vääntö siitä, kokoontuuko parlamentti täysistuntoon ensi viikolla Strasbourgissa vai Brysselissä. Torstaina järki voitti ja parlamentin jatkaa työtään Brysselistä käsin.Ranskan presidentti Macron on ankarasti painostanut parlamentin johtoa palaamaan Strasbourgiin, perustellen sitä asiaa koskevilla valtiosopimuksilla. Sanoin ryhmäkokouksessamme keskiviikkona, että sopimus parlamentin Strasbourgin kokoontumisista on tehty rauhan aikana ja nyt ei ikävä kyllä eletä rauhan aikoja, vaan sota-aikoja. Tuhansien ihmisten siirtäminen Strasbourgiin ei olisi vastuullista toimintaa aikana, jolloin Ranska määrää kaupunkeihinsa ulkonaliikkumiskieltoja ja monenlaisia rajoituksia kohdistetaan kaikkiin kansalaisiin. Oma ryhmämme päättikin kokouksessaan vastustaa Strasbourgiin lähtemistä ja tällä kannanotolla taisi olla ratkaiseva merkitys siinä, että järki voitti ja parlamentti pitää ensi viikolla kokouksensa Brysselissä. Raha- ja talousvaliokunta Maanantaina käytiin mielenkiintoinen keskustelu talousasioiden valiokunnassa Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajien kanssa. Kuten tavallista, he pitivät mielenkiintoisen puheen tämän vuoden toimintansa painopisteistä. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen edustaja Steven Majoorin huolet joidenkin sijoitusrahastojen, erityisesti rahamarkkinarahastojen, vakavista likviditeettihaasteista ovat selkeä viesti siitä, että emme voi tässä hetkessä lieventää sääntelyä, vaan päin vastoin. Siksi pidän edelleen tärkeänä hänen ehdotustaan EU:n rahoitusmarkkinoita sääntelevän direktiivin (Mifid) pikakorjauksesta, josta olen vastuussa S&D-ryhmän puolesta. Majoor totes Mifid-pikakorjauksen lakiesityksen, josta nyt keskustellaan talous- ja rahavaliokunnassa, olevan hyvä ensimmäinen askel, mutta on sanomattakin selvää, että EU tarvitsee lisää näitä myönteisiä sääntelymuutoksia. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi yksityissijoittajien ja kotitalouksien osallistumisen kannustaminen pääomamarkkinoille, kuten myös toimenpiteitä pk-yritysten pääsyn parantamiseksi pääomamarkkinarahoitukseen. Näitä toimenpiteitä työstettäessä lainsäätäjien tulee olla erityisen tarkkana, jottei päällekkäisissä prosesseissa vahingossa tehdä ristikkäisiä päätöksiä. Kävimme alkuviikosta erittäin mielenkiintoisen keskustelun Euroopan keskuspankin hallituksen jäsen Flavio Panettan kanssa digitaalisesta eurosta. EU ei voi vain katsella vierestä, kun yksityiset palveluntarjoajat kehittelevät omia digivaluuttojaan, vaan EU:n on oltava mukana kehityksessä. EKP käynnistikin julkisen kuulemisen digitaalisesta eurosta. Kuuleminen koskee nyt koko maksujärjestelmän tulevaisuutta, joten on todella merkityksellistä, että kaikki kiinnostuneet sidosryhmät ilmaisevat näkemyksensä. Lisätietoja löytyy EKP:n tiedotteesta. Digitaalinen euro täydentäisi lompakkoasi, eikä korvaisi sen sisältöä, ja kauppiaat voisivat hyväksyä digitaalisen euron vaihtoehtona maksukorteille tai käteiselle. Ihmiset voivat lainata digitaalisia euroja toisilleen ja maksaa ne takaisin milloin ja missä tahansa. Digitaalista euroa voi hahmottaa kuin elektronista seteliä, joka on tallennettu älypuhelimesi lompakon kaltaiseen sovellukseen ja jonka osalta Euroopan keskuspankki takaa, että yksi digi-euro on aina samanarvoinen kuin yhden euron kolikko. Et voi menettää sen arvoa. EKP pitää kirjaa digitaalisista euroistasi ja suojaa sinua, jos menetät matkapuhelimesi. Tällainen muotoilu erottaisi digieuron jyrkästi krypto-valuutoista, kuten Bitcoinista, jonka arvo on noussut ja joidenkin käyttäjien on nähty olevan kyber-varkauksien uhreja. Se poikkeaisi myös vakiomarkkinoista, joiden tarkoituksena on estää arvon vaihtelu, mutta jotka riippuvat tavanomaisten valuuttojen korista. Digitaalinen euro ei ehkä vaikuta kovin erilaiselta, kuin pankkitilin katselu puhelimellasi. Rahoituspalveluyritys tarjoaisi sovelluksen, joka näyttää hallussasi olevien digitaalisten eurojen määrän. Maksamisen taustaprosessi olisi kuitenkin hyvin erilainen. Siinä mielessä, että teoriassa liiketoimintaa voitaisiin virtaviivaistaa, mikä voisi tehdä prosessista nopeamman ja halvemman. Olen todella tyytyväinen EKP:n aloitteeseen koskien digitaalista euroa, sillä aihe on hyvin ajankohtainen. Kiina nopeuttaa digitaalisen rahan käyttöönottoa. Tiistaina HS uutisoi Kiinan alkavan luopua käteisen rahan käytöstä. Ja Facebook puolestaan ei tunnu malttavan odottaa oman Libra-valuuttansa julkaisemista.Tein EKP-kuulemisessa hyvin selväksi, että sosiaalidemokraateille rahan liikkeeseenlasku on julkisen vallan vastuulla. Emme voi ulkoistaa rahoitusvakautta tai kuluttajan suojaa ja turvallisuutta yksityiselle sektorille. Olen tyytyväinen Panettan selkeisiin vastauksiin. Euroalueen maksupalveluiden alaa eivät voi hallita ulkomaiset toimijat. Sitä ei voida hyväksyä. Tällainen nimittäin ohjaisi merkittävän määrän arkaluonteista tietoa ulkomaisille yrityksille. Se voisi puolestaan luoda mahdollisuuksia tietosuojan piiriin kuuluvan ihmisten henkilökohtaisten tiedon väärinkäytölle. Me Euroopassa haluamme säilyttää itsemääräämisoikeutemme, sekä yritystemme ja kansalaistemme tietosuojan. Muutama sana Facebookin Libra-valuutasta. Facebook haluaa tunkeutua EU:n maksupalvelumarkkinaan. Viimeisin Euroopan komission lakiesitys on hyvä, sillä se on nyt aiempaa laajempi ja kattaa enemmän uusia palveluita. Libran pääsy markkinoille ei tule tapahtumaan ennen tämän lainsäädännön valmistumista. Ennen uusien palveluiden tarjontaa tulee varmistaa kuluttajansuoja. EU:ssa ei ole tilaa minkäänlaisille väärinkäytöksille. Kunnollinen ja toimiva sääntely täytyy tehdä ensin, vasta sitten on palveluntarjoajilla asiaa meidän markkinoillemme. Budjettivaliokunta Budjettivaliokunta keskusteli tällä viikolla EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) neuvottelujen tilanteesta sekä äänesti kannasta vuoden 2021 budjettiin. Budjettivaliokunta äänesti myös yhdessä talousvaliokunnan kanssa valiokuntien kannasta komission ehdottamaan julkisen sektorin lainajärjestelyyn, jonka tarkoitus on tukea julkisia investointeja oikeudenmukaiseen ilmastosiirtymään. Budjettivaliokunta esittää 14 miljardin euron korotuksia komission budjettiesitykseen vahvistaen keskeisiä EU-ohjelmia kuten Horizon Europe -tutkimusohjelmaa ja Erasmus+ -ohjelmaa. Jos kanta menee sellaisenaan läpi täysistunnossa, parlamentti tavoittelee siis EU:n kokonaisbudjetiksi 181 miljardia euroa vuodelle 2021. Tämä tuskin toteutuu, vaan kyseessä on jokavuotinen harjoitus, jossa parlamentti pyytää lisää rahaa ja neuvosto palauttaa korotukset lähelle komission esittämää tasoa. Toivon kuitenkin, että koronan jälkeisen elpymisen kannalta kriittiset investoinnit esimerkiksi tutkimukseen ja innovaatioon turvataan. Mietintö oikeudenmukaisen siirtymän mekanismiin liittyvästä julkisen sektorin lainajärjestelystä, jota olin ryhmäni puolesta neuvottelemassa, sai suuren enemmistön taakseen tämän aamun äänestyksissä. Mietinnön puolesta äänesti 75, vastaan 10 ja 12 tyhjää. Samalla äänestettiin myös mandaatista nk. trilogineuvottelujen aloittamiselle, jonka täysistunto todennäköisesti ensi viikolla vahvistaa.Minulle tärkeitä teemoja, kuten siirtymän sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja EU:n perusarvojen, kuten oikeusvaltioperiaatteen, korostaminen ovat mukana valiokuntien esittämässä kannassa. Euroopan investointipankin toteuttaman 10 miljardin lainajärjestelyn tavoitteisiin on nyt selkeästi kirjattu ilmaston lisäksi Euroopan sosiaalisen pilarin tavoitteiden tukeminen kuten eriarvoisuuden vähentäminen ja uusien työpaikkojen luominen. Myös suomalaiset julkisen sektorin toimijat voivat halutessaan hakea järjestelyn kautta lainaa erilaisille kestävää ja oikeudenmukaista ilmastosiirtymää edistäville hankkeille, kuten investoinnit energia- ja liikenneinfrastruktuuriin, kaukolämpöverkostoihin ja rakennusten kunnostustöihin. Venäjä-pakotteista päätös Neuvosto päätti 1.10. Venäjään kohdistettavista uusista pakotteista. Kyseessä ovat kohdennetut henkilöpakotteet niihin henkilöihin, joilla katsotaan olevan vastuuta Navalnyin myrkytyksestä ja Novox -hermomyrkkyjen käytöstä. Ennen pakotteita Venäjälle annettiin mahdollisuus käynnistää asiassa tutkimukset ja ryhtyä toimiin syyllisten rankaisemiseksi. Kun näin ei tapahtunut, päätös pakotteista oli välttämätön. Tärkeätä oli myös, että EU-neuvosto pääsi asiasta sopuun Saksan ja Ranskan yhteistyön tuloksena varsin nopeasti. Mielenkiintoista on sekin, että neuvoston päätökseen ei sisälly oikeastaan mitään niistä asioista, joita EU-parlamentin enemmistö muutama viikko sitten vaati. Venäjää ei päätetty eristää, EU:n Venäjä-strategiaa ei pantu uusiksi, uusia talouspakotteita ei määrätty eikö Nordstream-kaasuputken rakentamista määrätty keskeytettäväksi. EU-varoja ei myöskään ohjata Venäjän opposition tukemiseen eikä EU-alueelle perusteta uutta venäjänkielistä yliopistoa.Kuten aiemmin olen sanonut, oma mielipiteeni parlamentin päätöksestä vastaa Suomen ulkopolitiikan linjaa ja EU-neuvoston linjauksia. Ulkopolitiikassa äärimmäisyyslinjaukset ovat harvoin järkevä tie kriisien ratkaisemiseen. Neuvoston uudet Venäjä-linjaukset ovat perusteltuja ja harkittuja. Ne ovat myös suhteessa tapahtuneeseen ja antavat mahdollisuuden vuoropuheluun Venäjän hallinnon kanssa. Uudet sanktiot kohdistuvat kuitenkin suoraan Venäjän valtahallinnon ytimeen, joten ne taatusti noteerataan Venäjällä. Seuraavaksi odotetaan miten virallinen Venäjä suhtautuu tapahtuneeseen ja löytyykö jatkossa väyliä kemiallisten aseiden käytön asialliseen selvittämiseen. Arktinen alue Globaali kiinnostus arktista aluetta kohtaan kasvaa koko ajan. Vuonna 2016 EU sai valmiiksi oman arktisen alueen strategiansa. Uudet haasteet ja mahdollisuudet luovat strategialle akuutin päivittämistarpeen. Arktisella alueella sijaitsee paljon luonnonvaroja. Ilmastonmuutoksen ja jäiden kiihtyvän sulamisen myötä ne tulevat esiin hyödynnettäviksi. Jääpinta-alan pieneneminen mahdollistaa myös laivaväylien, kuten koillisväylän, avautumisen. Arktisen alueen maiden lisäksi myös muut maat, kuten Kiina, ovat osoittaneet kiinnostustaan aluetta kohtaan. Osallistuin tällä viikolla suomalaiskollegani Elsi Kataisen ja puoluetoverini Erik Bergkvistin järjestämään tapahtumaan, jonka aiheena käsiteltiin EU:n tulevaisuuden toimia ja läsnäoloa arktisella alueella. Yhdysvallat ja Venäjä ovat jo hyvin aktiivisia, EU ei saa jäädä tästä kyydistä jälkeen. Pitää olla aktiivinen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mutta myös innovaatioiden ja alueen kestävän kehittämisen suhteen. Tapahtuman yksi keskeisimmistä ajatuksista olikin syrjäseutujen asuttaminen parempien verkkoyhteyksien avulla. Jo tämän poikkeuksellisen vuoden aikana on huomattu, miten moni työ on siirtynyt paljolti etätyöalustoille, ja tässä näyttäisi olevan arktiselle alueelle hyvä tilaisuus uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Jos parempiin verkkoyhteyksiin satsataan, ihmisten ei ole enää välttämätöntä asua kaupungeissa, vaan työnteko onnistuu syrjäisemmilläkin paikkakunnilla. Parempien verkkoyhteyksien kautta voidaan luoda ns. virtuaalisia asutuskeskittymiä, jossa työskentely ei ole enää niin paikkaan sidonnaista. Arktisen alueen potentiaalin hyödyntäminen tarvitsee kuitenkin sijoituksia. Tuleva EU:n monivuotinen rahoituskehys 2021-2017 ja siten myös ensi vuoden EU:n budjetti viestivätkin, pystytäänkö alueen kehittämiseen. Komissiolla on nyt käynnissä konsultaatio, jolla pyritään kartoittamaan ja tarkentamaan EU:n roolia ja prioriteetteja arktisella alueella. Onkin tärkeää, että arktisen alueen toimijat pääsevät kertomaan kantansa, miten EU:n tulisi edetä arktisissa asioissa. Kypros ja kultaiset passit “Heinäluoma jyrähtää” -lausahdus on mediasta tuttu, mutta jyrähtämisellä on paikkansa. Kyproksen vastenmielinen kultaisten passien käytäntö on nyt vaatimuksestani ensi viikon europarlamentin täysistunnon asialistalla. Kyproksen korkean tason poliitikot ja virkamiehet jäivät kiinni kultaisten passien järjestelemisestä rikollisille, kun uutiskanava Al Jazeera julkaisi maanantaina raskauttavaa materiaalia. Salaa kuvatuissa nauhoissa Kyproksen parlamentin puhemies lupaa järjestää rahanpesurikollisille kultaisen passin. Kultaisilla passeilla tarkoitetaan passia, joka voidaan myöntää varakkaalle sijoittajalle, Kyproksen kohdalla kahden miljoonan euron investointia vastaan. Kultaiset passit – eli rikkaiden ohituskaista EU-maihin investointeja vastaan – ovat vakava turvallisuusuhka, jolla mahdollistetaan rikollisten tulo EU-alueelle. Valtavien omaisuuksien taustoja ei tutkita ja usein tällä rikkaiden ohituskaistalla palvellaankin rahanpesurikollisia. Rahanpesussa menetetään vuosittain miljardeja euroja, jotka kuuluisivat yhteiskunnille ja ihmisille. On myös väärin, että rahalla saa ja hevosella pääsee, tässä tapauksessa passilla EU:n jäsenmaahan.Ilmiö ei ole uusi. Aiemmin valokeila on kohdistunut Kyproksen lisäksi Maltaan ja Bulgariaan. Nykyiseen kohuun linkittyy myös Saudi-Arabian kruununprinssin lähipiiriä, joka nostaa ilmiön huolestuttavuutta, sillä kaikilla on vielä tuoreessa muistissa, miten kruununprinssin lähipiiri järjesti toimittaja Jamal Khashoggin järkyttävän murhan.Kypros ilmoitti keskeyttävänsä kultaisten passien ohjelman. Hyvä niin, mutta koko ilmiö pitää tutkia, ja koko systeemistä luopua, mikäli kytköstä rahanpesurikollisuuteen ei voida lopettaa. Komissio on ilmoittanut tutkivansa mahdollisia toimenpiteitä Kyprosta vastaan. Tälle tulee stoppi. Eurooppa ei voi olla paikka, johon rikolliset voivat ostaa sisäänpääsyn. Ensi viikko Ensi viikolla on siis parlamentin täysinstuntoviikko. Asialista on monipuolinen, mutta nostaisin sieltä esiin erityisesti mainitsemani Kypros-keskustelun. Rahanpesun tai talousrikollisuuden paikka ei ole EU:ssa, edes investointeja vastaan. Eurooppalainen koulutus, erityisesti koronakriisin vaikutusten jälkeen, on myös aiheena. Täysinstunto tulee käsittelemään aimo annokset maatalouspolitiikkaa ja uutta digitaalisten palveluiden lakikokonaisuutta. Kiinnostavaa on myös torstainen Saharov-palkinnon julkistaminen. Saharov-palkinto on Euroopan parlamentin vuosittain myöntämä palkinto ihmisoikeuksien ja mielipiteenvapauden hyväksi tehdystä työstä maailmassa. Ensi viikon asioista luvassa lisää sosiaalisessa mediassa, pysy kuulolla. |
