fbpx
Eero Heinäluoma

Viikon kuulumiset 43/2020

Kiireinen täysistuntoviikko on takana. Tuhansia äänestyksiä ja pitkiä päiviä. Viimeiset äänestykset olivat poikkeuksellisesti perjantai-iltapäivällä, sillä äänestysten suurten määrän takia kaikkia viikonpäiviä tarvittiin.

Viikon isoin asia oli vuosia valmistellun maatalousuudistuksen hyväksyminen vaikkakin muutettuna. Suomalainen perheviljely voi jatkua, mutta ympäristövaatimukset tiukkenevat olennaisesti.

Tässä koonnissa

  • Maatalouspolitiikan uudistus CAP
  • EU:ssa tapahtuu: Sakarov-palkinto, kultaiset passit, neuvottelut monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymisvälineestä
  • Parlamentin vaatimus tekoälyn EU-säännöille
  • EU:n rahoitusmarkkinoita sääntelevä direktiivi MiFID 2
  • Oikeusvaltioperiaate
  • Europol
  • Ensi viikko ja muita kuulumisia

Maatalouspolitiikan uudistuksessa on kyse todella paljon suuremmista asioista, kuin kasviproteiinituotteiden nimistä

Tällä viikolla parlamentin täysistunnossa keskusteltiin ja äänestettiin EU:n maatalouspolitiikan uudistamisesta. EU-parlamentti ei ole puuttumassa kasvispihvien nimeämiseen, vaikka julkisesta keskustelusta olisikin voinut päätellä tämän olevan uudistuksen suurin kysymys. Paljon keskustelua herättänyt nimeämiskysymys liittyy lähinnä ranskalaismeppien ajamaan pyrkimykseen rajoittaa tietyt ruokatermit vain lihavalmistajille. Oma kantani on yksiselitteisesti ollut se, että kasvisburgerit ja -nakit ovat vakiintuneita termejä, joita tulee saada käyttää jatkossakin. Nimikiista on kuitenkin vain pieni yksityiskohta tässä isossa kokonaisuudessa.

CAP:ssa kyseessä on todella merkittävästä uudistuksesta, jonka tavoitteena on tehdä maatalouspolitiikasta kestävämpää ja joustavampaa. Noin kolmasosa EU:n yhteisestä budjetista menee maatalouteen, joka nykyisellä päättyvällä 2014-2020 rahoituskaudella on tarkoittanut noin 400 miljardia euroa.

Yksi uudistuksen merkittävistä muutoksista on se, että maatalousbudjetin euroja tulisi jatkossa käyttää yhä enemmän ilmasto- ja ympäristötoimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Parlamentti otti mielestäni askeleen oikeaan suuntaan hyväksyessään kannaksi, jota itsekin äänestyksissä tuin, että kolmasosa maatalousbudjetista tulisi kohdistaa ilmastotoimiin. Uusi maatalouspolitiikka pitäisi sisällään niin pakollisia kuin vapaaehtoisiakin ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä, joita tulee noudattaa tukien saannin ehtona.

Parlamentin kannasta on väännetty jo yli kaksi vuotta ja esitys on matkan varrella kehittynyt oikeaan suuntaan. Oleelliset elementit suomalaisen perheviljelyn turvaamiseksi ovat kompromississa mukana. Suomelle tärkeät tukimuodot, kuten tuotantoon sidotut tuet, luonnonhaittakorvaus ja Etelä-Suomen kansallinen tuki ovat huomioitu parlamentin kannassa.

Vuodelta 1962 peräisin olevaa yhteistä maatalouspolitiikkaa on uudistettu edellisen kerran vuonna 2013. Nykyiset maatalouspolitiikkaa koskevat säännöt vanhentuvat 31.12.2020, joten paine politiikan uudistamiselle on ymmärrettävästi ollut kova. Maatalous on laaja-alainen asia ja kysymykset ovat hyvin laajoja: miten varmistetaan EU:n viljelijöille kohtuullinen toimeentulo, miten torjutaan ilmastonmuutosta ja käytetään luonnonvaroja kestävällä tavalla, miten parannetaan maatalouden tuottavuutta, jotta kuluttajille on jatkuvasti tarjolla kohtuuhintaisia elintarvikkeita, miten säilytetään maaseutualueet ja -maisemat kaikkialla EU:ssa ja miten pidämme maaseudun elinkeinoelämää vireänä lisäämällä maatalouden, elintarviketeollisuuden ja niihin liittyvien alojen työpaikkoja.

Uudistuksen käsittely oli sen laaja-alaisuuden takia poikkeuksellisen hankalaa parlamentissa. Täysistunnossa äänestettiin yli 1,500 muutosehdotuksesta, joka kuvastaa sitä, miten vaikeaa näihin isoihin kysymyksiin oli löytää kompromisseja poliittisten ryhmien välillä. Nyt paketti on kuitenkin kokonaisuudessaan äänestetty.

Seuraavaksi CAP-uudistus etenee kolmikantaneuvotteluihin, joissa parlamentti, neuvosto sekä komissio neuvottelevat uudistuksen lopullisesta muodosta.


EU:ssa tapahtuu: Sakarov-palkinto, kultaiset passit, neuvottelut monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymisvälineestä

Osana täysistuntoviikkoa Euroopan parlamentti jakoi Sakarov-palkinnon, joka on Euroopan parlamentin vuosittain myöntämä palkinto ihmisoikeuksien ja mielipiteenvapauden hyväksi tehdystä työstä maailmassa. Palkinto meni varsin oikeutetusti Valko-Venäjän demokraattiselle oppositiolle, erityisesti sen koordinoiville voimille, eli oppositiojohtaja Svetlana Tikhanovskayalle, Nobel-rauhanpalkintovoittaja Svetlana Aleksievichille ja muille avainhenkilöille. Suuret mielenosoitukset ovat jatkuneet Valko-Venäjällä nyt 11 viikon ajan. Euroopan parlamentti haluaa tällä palkinnolla kiinnittää huomion kansalaisten rohkeuteen, sitkeyteen ja omistautuneisuuteen. Rauhanomaiset mielenosoitukset ovat peräänkuuluttaneet mielipiteen – ja ilmaisunvapautta, joten Sakarov-palkinnon jakaminen on parlamentilta oikein hyvä kannanotto Valko-Venäjän kansalaisten tukemiseksi.

Pidin torstain täysistunnossa ryhmäni puheenvuoron kultaisista passeista. Viimeisin, Kyprokseen liittyvä kohu oli jälleen järkyttävä ja paljasti, että maan oikeistopoliitikot ovat olleet ilomielin vastaanottamassa rikollista rahaa maahan haluavilta rikkailta kultaista passia vastaan. Puheessani korostin, että tällainen toiminta on häpeäksi koko unionille. Investoinnit ovat tärkeitä, mutta niin ovat myös arvomme. Eurooppalaiset passit eivät ole kulutushyödykkeitä, joita saa rahaa vastaan. Ei voi olla myöskään niin, että “investointeina” hyväksymme unionin alueelle likaista, rikoksin kerättyä rahaa, ja samalla avaamme oven rahanpesurikosten tehtailulle unionin alueella. Olen korostanut, että komissiolla on mennyt liian kauan vaikuttavien toimenpiteiden tekemisessä. Kypros ei ole ainoa unionin maa, joka on toiminut kyseenalaisesti, vaan myös esimerkiksi Malta on ollut ongelmallinen. Kultaisten passien systeemin on loputtava.

Neuvottelut EU:n koronaelpymispaketista ja monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) vuosille 2021-2027 jatkuvat edelleen. Parlamentti on vaatinut lisäpanostuksia ns. lippulaivaprojekteihin, kuten tutkimusrahoitus Horizon- ja opiskelijavaihto-ohjelma Erasmus+ -projekteihin. Kriisin aikana on järkevää panostaa keinoihin, joilla kriiseistä noustaan, ja tutkimus ja koulutus ovat ehdottomasti sellaisia. Nämä lisäpanostusvaatimukset eivät kuitenkaan miellytä kolmikantaneuvotteluiden muita osapuolia, eli komissiota ja neuvostoa, joten tiedossa on vielä kovaa vääntöä. Joidenkin arvioiden mukaan neuvottelut tulevat kestämään niin kauan, ettei budjettivaroja tulla saamaan jakoon vielä vuoden 2021 alusta, vaan viivästystä tulisi joitakin kuukausia. Nyt kuitenkin keskustellaan niin massiivisista asioista ja valtavista rahasummista, että työ on syytäkin tehdä huolellisesti ja punniten.

Parlamentin vaatimus tekoälyn EU-säännöille

Istuntoviikon aikana hyväksyttiin kolme lainsäädäntöaloitetta tekoälyyn liittyen. Ne koskivat tekoälyn eettisyyttä, tekijänoikeuksia sekä vastuuttamista ja oikeudellista kehystä. Keskeinen sanoma näillä lakialoitteilla oli, että on oltava tasapaino teknologisen kehityksen edistämisessä ja kansalaisten suojelussa. Siviilioikeusjärjestelmän on suojeltava yksityishenkilöitä ja yrityksiä. Kehittäjiä varten tarvitaan tehokas teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmä.

Puoluekollegani Iban García del Blanco oli raportöörinä tekoälyn eettisen kehyksen lainsäädäntöaloitteessa. Siinä tarkoituksena on luoda oikeudellinen kehys, joka kattaisi eettisiä periaatteita ja oikeudellisia velvoitteita, ja jota tekoälyn kehittämisessä pitäisi noudattaa EU:ssa. Eettinen periaate kattaisi muun muassa ihmiskeskeisyyden ja avoimuuden, mutta myös tietosuojaa ja ympäristövastuita. Lisäksi on tärkeää, että tekoäly pysyy ihmisen valvonnassa koko ajan.

Kaksi muuta lainsäädäntöaloitetta olivat EPP- ja Renew -ryhmien meppien vetämiä. EPP:n aloitteessa haluttiin, että vastuu suuririskisen tekoälyjärjestelmien mahdollisista vahingoista on operaattorilla. Pelisääntöjen tulee olla selkeät, jotta pystymme suojelemaan kansalaisia, mutta myös antamaan oikeudellista varmuutta tekoälyn kehittäjille. Viimeisessä aloitteessa painotettiin, ettei tekoälylle itselleen voi antaa tekijänoikeuksia, vaan ainoastaan ihmisille niiden takana.

Mielestäni on hyvä, että näillä lakialoitteilla voimme lisätä ihmisten luottoa teknologiaan samalla edistäen innovointia ja toiminnan eettisyyttä.


EU:n rahoitusmarkkinoita sääntelevän direktiivin (MiFID 2) neuvottelut

Tällä viikolla käynnistimme neuvottelut toisesta kokonaisuudesta EU:n rahoitusmarkkinoita sääntelevän direktiivin ympärillä (Markets in financial instruments directive MiFID). Sen tavoitteena on luoda säännöstö sijoitusyhtiöille, jotka toimivat EU:n rahoitusmarkkinoilla. Nämä säännöt tulevat määrittelemään sitä, kuinka sijoitusyhtiöt toimivat yhteistyössä sijoittajien kanssa ja miten heidän pitäisi järjestää markkinaa, jossa kaupanteko tapahtuu.

Koronakriisin seurauksena komissio on tehnyt lakiesityksen direktiivin muuttamiseksi. Komission mukaan ehdotetut muutokset vaikuttaisivat EU-alueen toipumiseen tukemalla investointeja reaalitaloudessa ja vapauttamalla sekä yritysten että sijoittajien resursseja. Ammattilaisten välisten liiketoimien julkistamista ja tiedottamista koskevia vaatimuksia yksinkertaistetaan. Monimutkaisia ​​vaatimuksia, jotka ovat osoittautuneet esteeksi sijoituspäätösten nopealle toteuttamiselle, yksinkertaistetaan. Nämä aikeet ovat ihan hyviä, kuten ylipäänsä sellaiset keinot, joilla voisimme antaa talouden elpymiselle lisävauhtia. Samaan aikaan meidän tulee olla valppaina ja pitää tosiasiat mielessä.

Monet yritykset ovat kärsineet koronapandemian vaikutuksista. Tätä kompensoidakseen jäsenmaiden hallitukset ja EU ovat tehneet ja tekevät merkittäviä elpymistoimia. Elpymisvarat vaikuttavat elpymiseen todennäköisesti suoremmin ja tehokkaammin, kuin muutokset rahoitusmarkkinadirektiiviin. Direktiivi ei kuitenkaan astu voimaan ainakaan ennen ensivuoden puoliväliä ja tällaisenaan uhkana on, ettei siitä ole tehty kattavaa vaikutusarviointia. Siksi suhtaudun vahvalla varauksella komission esitykseen ja erityisesti sen perusteluihin.

Tätä taustaa vasten korostaisin kolmea huomiota komission ehdotuksista.

  1. Sijoitustuotteiden hallinnan säännöt. Sääntöjä voidaan tarkastella kehikkona, joka pätee kaikkeen tuotekehitykseen ja jakeluun, jota yritykset tekevät ja josta yritysten pitäisi kantaa vastuu. Samalla yritysten pitäisi arvioida tuotteitaan ja huomioida nykyisen sääntökehikon suhteellisuusperiaate. Nähdäkseni komission ehdotus ei analysoi nykyisen sääntökehikon soveltamisen toteutumista riittävästi. Tämä aihe on hankala ja sillä on merkittävät vaikutukset sijoittajien turvaan, joten olisi todella tärkeää arvioida ensin prosessit kauttaaltaan ja tehdä niistä kattavat vaikutusarvioinnit.
  2. Säännöt tutkimuksen eriyttämisen kohdalla ovat avainasemassa. MiFID 2 toi mukanaan nämä säännöt pitkien neuvotteluiden tuloksena. Sääntöjen päätavoite on luoda läpinäkyvyyttä ja vakauttaa yritysten tutkimuksia suhteessa palveluiden kulutukseen ja hinnoitteluun. Haluan helpottaa pienten ja keskisuurten toimijoiden mahdollisuuksia pääoman nostamiseen. Olen kuitenkin varsin skeptinen sen suhteen, toimiiko eriytetty tutkimus tässä nyt kaikista tehokkaimmin.
  3. Tarvitsemme enemmän joustavuutta johdannaissopimuksissa. Uskon tämän olevan oikea askel siihen, että voimme ratkoa ongelmat erityisesti syntyvillä ja kehittyvillä energiamarkkinoilla.

Neuvottelut jatkuvat maanantaina. Jos kykenemme löytämään yhteisymmärryksen, äänestämme aiheesta talous- ja rahavaliokunnassa. Tavoitteena on viimeisellä MiFID-uudistus vielä Saksan puheenjohtajuuskauden aikana, eli vuoden loppuun mennessä.


Kovia neuvotteluja oikeusvaltiosta

Parlamentti, neuvosto ja komissio ovat jatkaneet tällä viikolla neuvotteluja oikeusvaltioperiaatteen kirjaamisesta lainsäädäntöön. Suomalaisista mepeistä mukana on Petri Sarvamaa. Omaa ryhmäni neuvotteluissa edustaa espanjalainen budjettivaliokunnan koordinaattorimme espanjalainen Eider Gardiazabal Rubial. Sarvamaa ja Gardiazabal Rubial olivat kaksi vuotta sitten valmistelemassa parlamentin oikeusvaltiokantaa.

Demariryhmän kokouksessa keskiviikkoiltana aiheesta puhuttiin paljon. Esillä oli neuvotteluissa tehtyjä kompromissimalleja. Oma viestini neuvottelijoille oli: pysykää lujina. Kysymys on koko unionin tulevaisuudelle ratkaisevan tärkeästä asiasta.

Vahvaa tukea parlamentin vaatimuksille tuli tämän viikon mielipidetutkimuksesta. Lähes 80 prosenttia EU-kansalaisista vaatii EU-rahojen käytön ehdoksi sitoutumista oikeisvaltioperiaatteeseen ja demokraattisiin arvoihin. Kaikissa jäsenmaissa – myös Puolassa ja Unkarissa – enemmistö kansalaisista vaatii EU-rahojen käyttöön selkeitä ehtoja.

Perjantain arvio oli, että neuvotteluissa tarvitaan vielä kaksi tai kolme tapaamista ennen lopullisen sovun näkemistä. Oikeisvaltiomekanismin ratkaisevat hetket voivat hyvinkin olla ensi viikolla. Oman ryhmäni johto on ainakin valmistautunut kokoontumaan ensi viikolla.


Europol

Tapasin perjantaina kiinnostavissa merkeissä Europolia, kun keskustelimme rahanpesusta ja siihen liittyvien ongelmien ratkaisemisesta. Rahanpesu on moniulotteinen ongelma, joten lähestymistavankin tulee olla. Luvut rahanpesun ympärillä puhuvat karua kieltään: huolimatta siitä, että sääntöjen noudattamisesta aiheutuvat kustannukset ovat noin 87 miljardia neljän vuoden aikana – kustannukset, jotka siirtyvät tavallisille kansalaisille joko veronmaksajana ja/tai rahoituslaitoksen asiakkaana – kiinni jääneen rahan määrä on lähes olematon. Jotta voisimme tehokkaammin estää rahanpesua, tulee kaikkien osapuolten tehdä tiiviimpää yhteistyötä, oli kyseessä sitten EU:n rahanpesun selvittelykeskus, valvontaviranomaiset, täytäntöönpanotoimijat tai muut. Siksi uskon, että Europol voisi ottaa suuremman roolin, varsinkin kun heillä on vakuuttavaa asiantuntemusta erityisesti talous- ja rikosdatan osalta. Viime vuonna he perustivat EU-keskuksen talous- ja rahoitusrikoksien tutkimiseen, ja tämä tuleekin edistämään rahanpesurikosten tutkintaa ja täyttämään mahdollisia aukkoja tiedonkulussa.


Ensi viikko ja muita kuulumisia

Ensi viikolla on täysi viikko valiokuntatyön kanssa. Äänestämme esimerkiksi sekä budjetti- että talousvaliokuntien voimin EU:n investointiohjelmasta, InvestEU:sta. Ohjelman ideana on luoda Euroopalle parempi investointimalli, jonka alla operoitaisiin niin Euroopan strategisten investointien rahastoa kuin 13 muuta instrumenttia. Kyseessä on 650 miljardin kokonaisuus, jolla pyritään luomaan uutta puhtia investoinneille, innovaatioille ja uusien työpaikkojen luomiselle.

Myös monivuotinen rahoituskehys ja elpymiskokonaisuus ovat valiokuntien agendalla ensi viikolla.

Liityin hiljattain Euroopan omaishoidon intressiryhmään. Ryhmän tavoitteena on edistää omaishoitajien asemaa ja turvata heidän oikeuksiaan. Intressiryhmän jäsenenä pyrin vaikuttamaan siihen, että Euroopan komissiossa ja neuvostossa tehdään toimenpiteitä omaishoitoa ja omaishoitajien kysymyksiä koskien. Arvioiden mukaan 80 prosenttia pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja iäkkäiden ihmisten tarvitsemasta hoivasta on omaishoitajina toimivien perheenjäsenten sekä muiden läheisten ja naapurien varassa. Hoivavastuulla voi olla haastavia seurauksia. Sitova hoiva voi kuormittaa omaishoitajaa fyysisesti ja psyykkisesti, kaventaa sosiaalisia suhteita ja osallisuutta, heikentää toimeentulon edellytyksiä ja mahdollisuuksia työssäkäyntiin sekä urakehitykseen. Nuorilla hoivaajilla koulutus voi jäädä muita alhaisemmaksi, mikä vaikuttaa myöhemmin työuraan. Aihe on minulle hyvin merkityksellinen.

Eero

Vieritä ylös