VIikon kuulumiset 50/2020

Viikko on ollut parlamentissa valiokuntaviikko ja samalla isojen ratkaisujen viikko.

Tässä kirjeessä:

  • Huippukokouksessa historiallinen sopu
  • Tuhti viikko talous- ja raha-asioiden sekä veroasioiden valiokunnissa
  • Investoinnit keskeisessä asemassa koronapandemian jälleenrakennuksessa
  • Lobbaukseen pelisäännöt – neuvosto mukaan avoimuusrekisteriin
  • Vahvempaa kyberturvallisuutta
  • EU-maat ottavat askelia kohti Turkki-pakotteiden laajentamista – tekstiä hiottiin pikkutunneille asti
  • Tavattavissa lauantaina 12.12. klo 14 Teamsissa
  • Ensi viikko

Huippukokouksessa historiallinen sopu

Torstain ja perjantain EU-huippukokous jää historiaan. Vastoin kaikkia syksyn kriisipuheita, valtionpäämiehet saivat aikaan yksimieliset ratkaisut niin elvytyspaketista, seitsemän vuoden budjetista, EU:n omista varoista, oikeusvaltiomekanismista, EU:n uusista ilmastotavoitteista ja mm. Turkin kovemmasta pakottamisesta.

Unkari ja Puola antoivat periksi oikeusvaltiokiistassa, kuten aikaisemmissa uutiskirjeissä hiukan ennakoinkin. Unkari ja Puola tarvitsivat omat rahansa ja heidän uhkauksensa oli alunperinkin kuin vesipyssyllä olisi uhannut. Elvytysrahasto kun olisi voitu rakentaa myös 25 jäsenmaan kesken ja jättää Puola ja Unkari ulkopuolelle.

Oikeusvaltiosääntöjä ei ratkaisulla muutettu, mutta asiaan liitettiin huippukokouksen erillinen kannanotto. Kannanoton sanamuodoista tulee tietysti jatkossa vielä monenmoista purinaa, ja kiistoja ei tietysti tulla välttämään.

Jo aiemmin syntynyt ja nyt uudelleen hyväksytty oikeusvaltiomekanismi käsittelee vain sellaisia oikeusvaltiorikkomuksia, joilla on EU-budjettiin liittyviä vaikutuksia. Esimerkiksi lehdistönvapautta tämä ratkaisu ei riitä turvaamaan. Sen sijaan, jos EU-rahojen käytössä esiintyy korruptiota ja hallituksen nimittämät syyttäjät tai tuomarit estävät asioiden selvittämisen, voi EU yhdessä puuttua ongelmiin.

Oikeusvaltioperiaate astui siis askeleen eteenpäin, mutta kamppailu EU:n perusarvoista jatkuu.

EU kiristää nyt ilmastotavoitteita uuden Green Deal -ajattelun mukaisesti. Neljänkymmenen prosentin päästövähennystavoite muuttuu vähintään 55 prosentiksi vuoteen 2030 mennessä. EU siis näyttää mallia muulle maailmalle.

Brexit-asiassa ei edistystä tapahtunut. Nyt odotetaan jännityksellä viikonlopun neuvotteluja Boris Johnsonin kanssa. Ratkaisu on Euroopan tulevaisuudelle ja vielä enemmän Britannialle tärkeä. Taitaa käydä niin, että tämä ratkaisu menee paitsi takarajalle, niin senkin ylitse.


Tuhti viikko talous- ja raha-asioiden sekä veroasioiden valiokunnissa

Keskustelin torstaina valiokunnassa komission varapuheenjohtaja Margrethe Vestagerin kanssa aiemmin tällä viikolla Yhdysvalloissa Facebookia vastaan ​​nostetuista oikeustoimista. Facebook on mielenkiintoinen työkalu ja yhteydenpitokanava, mutta parin viime vuoden aikana olemme nähneet Facebookin vaikutuksen edelleen kasvavan. Olemme todistaneet sen roolia pysäyttävässä Cambridge Analytica -skandaalissa, sen roolin vaalivaikuttamisessa ja niin edelleen. Olemme nähneet yhtiön yritysostolla estävän kilpailua ja olemme huolissamme yksilöiden tietosuojasta. Muutoksia pelisääntöihin ja kuluttajien oikeuksiin todellakin tarvitaan. Siksi pidän Yhdysvalloissa nostettuja oikeusjuttuja tärkeinä. Syyttäjät pyysivät, että Facebook pakotettaisiin myymään suosittu kuvasovelluksensa Instagram ja pikaviestipalvelu WhatsApp. Kaksi entistä alan pienempää firmaa, jotka Facebook osti, jotteivät nämä kasvaisi merkittäviksi kilpailijoiksi.

Vestager kertoi kannattavansa Yhdysvalloissa Facebookia vastaan nostettuja oikeusjuttuja. Hän sanoi, että Yhdysvaltojen oikeusjuttu osoittaa, kuinka digijätit joutuvat yhä tiukemman valvonnan kohteeksi kaikkialla maailmassa. Se on merkki siitä, että keskustelu digijättien määräävästä asemasta on muuttunut muutaman viime vuoden aikana. Muutos näkyy kaikkialla maailmassa. Ensi viikolla komissio julkaisee kauan odotetun digitaalipalvelulain, ja toivon, että Vestager jatkaa sen yhteydessä vahvan kantansa puolustamista.

Kaiken kaikkiaan olen täysin samaa mieltä Vestagerin kanssa siitä, että digijättien toimintaan on kiireesti puututtava. Digitaalisilla alustoilla on toki tärkeä rooli auttaa kuluttajia löytämään haluamansa asiat internetistä. Niistä voi tulla portinvartijoita: niillä on jo nyt kyky asettaa säännöt, jotka ohjaavat yritysten yhteydenpitoa asiakkaisiin, ja mahdollisuus kerätä tietoja siinä määrin kuin kukaan muu ei voi. Vestager korosti tarvetta kahdelle asialle – tarvitsemme asetuksia, joissa asetetaan etukäteen tarkat velvollisuudet näille yrityksille, ja tarvitsemme kilpailun valvontaa yksittäisten tapausten käsittelemiseksi. Tulevassa digitaalipalvelulaissa tullaan varmistamaan riittävät valtuudet, joilla voimme ohjata ja valvoa kilpailun toimivuutta digitaalisilla markkinoilla. Laissa vahvistetaan selkeät ohjeet ja kiellot suurimmille digitaalisille portinvartijoille esimerkiksi tietojen saatavuudesta tai käyttäjien mielenkiinnonkohteiden keräämisestä. Tämä siksi, että tulevaisuudessa sääntely- ja kilpailusäännöt toimisivat käsi kädessä.

Otin keskustelussa esille myös valtiontukisäännökset ja pankkien osingonjaon. Vestager korosti valtiontukisääntöjen joustavuuden merkitystä tällä hetkellä. Yrityksille myönnettävä valtiontuki on pelastanut miljoonia työpaikkoja ja yrityksiä EU: ssa. Samalla hän oli kanssani samaa mieltä siitä, että tämän väliaikaisen joustavan järjestelmän on loputtava jossain vaiheessa, jotta markkinat voivat toimia normaalisti emmekä synnytä pysyvää veronmaksajien rahojen jakoautomaattia. Nyt tehdyt joustot ovat tärkeitä elpymisen vuoksi, mutta tarkkarajaisuus on Suomenkin etu ja tavoite. Yrityksiä pitää tukea. Valtionapu ei kuitenkaan saa johtaa sisämarkkinoiden kilpailuasetelmien vääristymiseen tai perusteettomiin etuihin. Keskustelu jatkuu ja tarkkana tulee olla, jotta verovarat kohdentuvat oikein.

Otin esille myös pankkien osingonjaon kiellon jatkamisen niin kauan kuin talouskriisi jatkuu. Tätä Vestager ei ikävä halunnut kommentoida. Asia on nyt juuri ajankohtainen mutta tanskalaisellekin liian kuuma peruna.

Torstaina talous- ja rahavaliokunnan suuri enemmistö kannatti vahvaa päätöslauselmaa EU:n veroparatiisiluettelosta. Se oli ensimmäinen äskettäin perustetun verovaliokunnan hyväksymä päätöslauselma. Päätöslauselmassa vaaditaan suurempaa avoimuutta ja tiukempia kriteerejä EU:n veroparatiisiluettelolle sekä todellisia seuraamuksia veroparatiiseille. Muutoksia nykyiseen EU:n veroparatiisiluetteloon tarvitaan pikaisesti, koska nykyisellään se päästää pahimmat rikoksentekijät pälkähästä. Kuuluisat veroparatiisit, kuten Sveitsi, Hong Kong tai Jersey, eivät koskaan edes päätyneet luetteloiduksi, ja Caymansaaret erotettiin luettelosta kyseenalaisella päätöksellä viime lokakuussa.

Veroparatiisien tunnistamiseksi Euroopan parlamentin verovaliokunta on nyt suunnitellut syvälle pureutuvia työkaluja. Ensinnäkin meidän on sisällytettävä luettelointiin terävämmät taloudelliset indikaattorit, kuten todellinen vähimmäisverokanta. Nykyään edes maata, jonka verokanta on nolla, ei ole mainittu veroparatiisina – esimerkkinä Caymansaaret. Tämän moraalittomuuden lopettamiseksi kaikki maat, joiden yritysverokanta on nolla, on automaattisesti sisällytettävä luetteloon. Vain todellinen vähimmäisverokanta asettaa pohjan verokilpailulle. Lisäksi koko menettelyn avoimuutta on lisättävä. Tällä hetkellä käytännesääntötyöryhmä – jonka tehtävänä on veroparatiisien seulonta – kokoontuu suljettujen ovien takana, ja julkista valvontaa on vähän. Vaadimme Euroopan parlamentin osallistumista prosessiin asianmukaisen valvonnan ja suuremman avoimuuden varmistamiseksi.

EU on uskottava oikeudenmukaisen verotuksen puolestapuhuja vain, kun se soveltaa käytäntöjään myös jäsenmaihin. Siksi minä ja ryhmäni haluamme, että EU-maihin sovelletaan samoja sääntöjä ja perusteita kuin muihin maihin. Tällä päätöslauselmalla verovaliokunta on sitoutunut tutkimaan EU:n sisäisiä veroparatiiseja ja ehdottamaan parannuksia niiden veropolitiikkaan tarvittaessa. Päätöslauselman harmilliseksi puutteeksi jäi, että siihen ei sisällytetty vaatimusta kuuden EU-maan listaamiseksi. Minä ja ryhmäni olemme vaatineet sitä, että Unkari, Irlanti, Luxemburg, Malta, Alankomaat ja Kypros listattaisiin, sillä nämä maat ovat saaneet toistuvia huomautuksia verotuksen puutteellisuudesta komissiolta. Tämän ehdotuksen äänestyksessä torppasi keskustaoikeistolainen EPP, jolle tuntuu olevan vaikeaa EU:n jäsenmaiden toimintaan puuttuminen.

Edustin ryhmääni keskiviikon trilogeissa, kun parlamentti ja unionin puheenjohtajamaa Saksa sopivat kompromissitekstistä rahoitusmarkkinadirektiivi MiFID:n pikakorjauksesta. Merkittäviä muutoksia ei tehty verrattuna siihen tekstiin, joka hyväksyttiin kaksi viikkoa sitten parlamentin täysistunnossa. Kannatamme liiketoiminnan ja pk-yritysten tukemista etenkin kriisin aikana. Tästä syystä olemme viime kuukausina hyväksyneet mittavat elpymis- ja tukiohjelmat. Missä byrokratia ei tuo lisäarvoa, kevennämme sitä liiketoiminnan edistämiseksi. Alun perin minulla ja ryhmälläni oli varsin varautunut suhtautuminen tähän MiFID-pikakorjaukseen, sillä me emme näe selkeää yhteyttä tämän pikakorjauksen ja koronakriisin välillä, johon suuria muutoksia vaativat osapuolet vetoavat. Uudistuksia sovelletaan vasta aikaisintaan vuoden 2021 loppupuolella, joten mikään ensiapu tämä direktiivin pikakorjaus ei tosiaan ole. Minä ja ryhmäni emme voi hyväksyä pääomamarkkinoiden sääntelyn perusteetonta keventämistä. Nyt on syntynyt sellainen vaikutelma, että monet lobbarit yrittävät käyttää koronakriisiä tekosyynä sääntelyn purkamiselle. Ryhmäni on edelleen hyvin varauksellinen suhteessa saavutettuun sopuun, ja todennäköisesti emme voi tukea näitä muutoksia ensi viikon täysistunnossa.

Maanantaina käytiin mielenkiintoinen keskustelu komission varapuheenjohtaja Dombrovskisin sekä komissarien Gentiloni & Schmit kanssa. Keskustelimme suosituksista euroalueen talouspolitiikalle, vuosittaisesta kestävän kasvun strategiasta, hälytysmekanismiraportista ja yhteisestä työllisyysraportista. EU-talouden elpyminen koronakriisistä arvioidaan hitaaksi. Siksikin on päästävä avoinna olevissa talousasioissa viikon lopulla sopimukseen EU-neuvostossa. Tarkoituksena on investoida vihreään ja digitaaliseen talouteen lähivuosina. Jäsenmailta odotetaan nyt huolellisia suunnitelmia elvytysvarojen käytölle. Ensi vuonna on edessä keskustelu euroalueen sääntöjen uudistamisesta. Nyt EU-maiden velka-aste ylittää sata prosenttia kansantuotteesta.


Investoinnit keskeisessä asemassa koronapandemian jälleenrakennuksessa

Budjettivaliokunnan asialistalla oli tällä viikolla muun muassa Euroopan investointipankin toiminnan arviointi sekä hiilitullit.

Koronapandemia on koetellut Eurooppaa ja koko maailmaa kohta jo melkein vuoden. Vuosi 2020 tulee jäämään historian kirjoihin poikkeuksellisena vuotena. Pandemian aiheuttamia talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuneita vaurioita korjataan vielä pitkään. Koronaviruksen lääkkeeksi on onneksi vihdoin kehitetty rokote, joka pian tulee markkinoille myös Suomessa, mutta talouden jälleenrakennukseen on vain yksi lääke: investoinnit.

Euroopan investointipankilla onkin tärkeä rooli talouden jälleenrakennuksessa. Toimin tänä vuonna taas yhtenä ryhmäni neuvottelijana Euroopan parlamentin investointipankin toimintaa koskevassa arvioinnissa, ja mennyt vuosi ja tulevat haasteet antavat paljon ajattelemisen aihetta.

Oma linjaukseni on, että investoinnit sosiaalisesti oikeudenmukaiseen vihreään ja digitaaliseen siirtymään ovat ensisijaisen tärkeitä. Samalla täytyy kuitenkin erityisen tarkasti valvoa ja arvioida rahankäyttöä ja investointeja ja seurata, että toivotut työllisyys- ja hyvinvointivaikutukset todella saavutetaan. Esitin tänään useamman tarkistuksen vihreiden David Cormandin laatimaan lausuntoluonnokseen, jossa korostin etenkin pankin avoimuus- ja vastuullisuusvelvoitteita.

Budjetti- ja talousvaliokunnat äänestivät torstaina lausunnoistaan parlamentin ympäristövaliokunnan mietintöön tulevastahiilitullimekanismista. Omat muutosesitykseni, jotka painottivat perusteellista eri vaihtoehtojen vaikutusarviointia, sekä mekanismin asteittaista käyttöönottoa, ovat mukana hyväksytyistä lopputeksteissä.


Lobbaukseen pelisäännöt – neuvosto mukaan avoimuusrekisteriin

Euroopan komissiolle, neuvostolle ja parlamentille ollaan saavuttamassa yhteinen avoimuusrekisteri. Se olisi merkittävä edistysaskel avoimuuden, läpinäkyvyyden ja poliittisen vastuullisuuden parantamiseksi. Parlamentti ja komissio ovat kirjanneet lobbaritapaamiset jo vuodesta 2011, mutta EU:n neuvosto ei ole suostunut mukanaoloon. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että yhteisymmärrys yhteisestä avoimuusrekisteristä olisi syntymässä.

Yhteinen avoimuusrekisteri velvoittaa päättäjät ilmoittamaan tapaamisistaan lobbareiden kanssa. Tämä on ollut jo pitkään meppien käytäntönä ja on hienoa, että neuvosto saadaan vihdoin tähän mukaan. Neuvoston kohdalla tämä tarkoittaa toimenpiteitä erityisesti EU:n kulloistenkin puheenjohtajamaiden kohdalla: Jäsenmaan pysyvän edustajan ja hänen sijaisensa tulee ilmoittaa tapaamisistaan puoli vuotta ennen puheenjohtajuuskauden alkua ja sen aikana. Lisäksi myös lobbarit ilmoittautuvat rekisteriin, jotka sitovat heidän tiettyihin käytössääntöihin. Lobbareita varten voidaan asettaa seuraamuksia, jos sääntöjä jätetään noudattamatta.

Saksalainen puoluetoverini Katarina Barley on ollut toisena parlamentin pääneuvottelijana ja hänelle täytyy nostaa hattua hyvistä neuvottelutuloksista. Barley ja EPP:n Danuta Hübner ovat saaneet pidettyä parlamentin linjan neuvotteluissa.


Vahvempaa kyberturvallisuutta

Yhteiskuntamme nojaavat yhä enemmän teknologiaan ja palvelut siirtyvät konttoreista nettiin. Kehitys on kulkenut tähän suuntaan jo pitkään. Nuorille kansalaisillemme tämä ei välttämättä muodostu ongelmaksi. Valtaosa aikuisiän kynnyksellä olevista kansalaisista osaa käyttää palveluita netissä. Nuoret ovat kasvaneet digitaalisten palveluiden aikakaudella. Nopeutuvalla tahdilla digitalisoituvassa maailmassa ei kuitenkaan voida unohtaa ikäihmisiä, jotka eivät välttämättä omista tietokonetta tai älypuhelinta, saati sitten että osaisi sujuvasti niitä käyttää.

Mitä enemmän olemme riippuvaisia teknologiasta, sitä enemmän meidän tulee kiinnittää huomiota kyberturvallisuuteen. Erittäin valitettava ja tuomittava tapaus oli tämän syksyn tietomurto psykoterapiakeskus Vastaamon asiakastietoihin. Se toimi meille oppituntina kyberturvallisuuteen panostamisesta. Kehittyvä teknologia antaa meille monia hyötyjä. Asiointi voi nopeutua ja palvelut tulla lähemmäs meitä, kun se onnistuu jopa kotisohvalta. Ystäviin on helpompi olla yhteydessä, vaikka toiselle puolelle maapalloa. Koronakriisi on osoittanut myös, miten liiketoimintaa voidaan hoitaa etäyhteyksin ilman jatkuvaa matkustusta. Yhteiskuntien haavoittuvaisuus korostuu uudella tavalla, kun palvelut, asiakirjat ja muu toiminta siirtyvät sähköisille alustoille. Kohdennetut kyberiskut yhteiskunnan tärkeisiin infrastruktuureihin voivat laittaa meidät helposti polvillemme.

Hakkerit voivat olla yhtä lailla yhteydessä toisiinsa paikasta riippumatta. Kyberhyökkäyksiä voidaan operoida mistä tahansa, minne tahansa. Kyberturvallisuus ei ole näin jokaisen maan oma asia, vaan yhteinen haasteemme. Tällä viikolla osallistuin tapahtumaan, jossa korostettiin monenkeskistä yhteistyötä kyberturvallisuudessa. Yhteistyö on ainoa tapa pysyä teknologian kehityksen kelkassa ja kyberuhkiin vastaamisessa. On tärkeää, että maiden kesken vaihdetaan tietoja ja parhaita käytäntöjä, jotta voimme ylläpitää turvallisuutta ja vakautta.

Byrokratia on usein hitaampaa kuin teknologian kehitys. Keskusteltu 5G-teknologian mahdollistavista uhkista täytyy ottaa tosissaan. 5G-teknologia mahdollistaa entistä nopeampaa tiedonvälitystä ja älykkäämpiä laitteita. Samalla yhteiskuntamme riippuvuus teknologiasta kasvaa jälleen. Kyberturvallisuuslainsäädäntömme ei saa tulla teknologisen kehityksen jäljessä. Lainsäädäntöä tulee kehittää Suomen, EU:n ja globaalilla tasolla, jotta voidaan vastata mahdollisimman hyvin kyberturvallisuusuhkiin, samalla huolehtien kansalaistemme yksityisyydestä.


EU-maat ottavat askelia kohti Turkki-pakotteiden laajentamista – tekstiä hiottiin pikkutunneille asti

Eilen alkaneessa EU-huippukokouksessa neuvottelut toimista Turkkia vastaan venyivät yön pikkutunneille asti Kreikan ja Kyproksen vaadittua tiukempaa muotoilua kokouksen päätelmiin. Turkin toimet itäisellä Välimerellä ovat herättäneet huolta ja ärtymystä EU-jäsenmaissa. Viime vuonna luotiin pakotelista Turkkia vastaan vastalauseena laittomalle poraustoiminnalle Kyproksen kontrolloimalla alueella. Huippukokouksen päätelmissä Turkin vastaisia pakotteita tulisi laajentaa, koska se on jatkanut maakaasun etsintää kiistellyillä aluevesillä.

Osallistuin webinaariin, johon otti osaa presidentti Erdoganin avustaja Ibrahim Kalin. Hän kertoi ajatuksiaan Turkin ulkopolitiikan tilasta ja suunnitelmista. Päätöksenteossa on tärkeä kuunnella eri mielipiteitä, vaikka ne eivät olisikaan linjassa omien kanssa. Erdoganin toimet ovat monessa suhteessa huolestuttavia. Oli kuitenkin mielenkiintoista kuulla heidän näkemyksiään.

Kalin kertoi toivovansa, ettei EU asettaisi pakotteita Turkille, koska näki niistä olevan vain haittaa molemmille osapuolille. Hänen mukaansa ei ole sellaista näyttöä, jonka mukaan sanktiot oikeasti toimisivat halutulla tavalla. Kalin korosti, että EU:n ulkopolitiikka ei saisi määräytyä vain parin närkästyneen jäsenmaan mielipiteen perusteella.

Kalinin tärkein sanoma tilaisuudessa oli, että Turkki haluaa olla hyvissä suhteissa moneen suuntaan. Hän painotti, että Turkki on vahvasti osa länttä muun muassa suhteillaan Natoon, Yhdysvaltoihin ja EU:hun. Turkilla on vielä hinkua päästä osaksi Euroopan unionia. Maa on vieläkin EU:n jäsenehdokas. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, ettei Turkista tule EU-jäsenmaata vielä pitkään aikaan. Turkki on osa sotilasliitto Natoa ja sijaitsee maantieteellisesti hyvin tärkeässä paikassa, Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän tuntumassa.

Turkin strategia ulkopolitiikassa on olla väleissä jokaiseen suuntaan. Se on saanut länneltä kritiikkiä Venäjän suuntaan nojaamisesta. Kalin itse näki, että länsi tuomitsee Turkin siitä, että se on saanut luotua toimivat Venäjä-suhteet. Hän kuitenkin vakuutti, ettei Turkki hyväksy kaikkia Venäjän toimia. Turkissa koetaan, että on parempi olla toimiva suhde, kuin sulkea Venäjä ulkopuolelle. Venäjä on myös Suomelle itänaapuri ja tärkeä kauppakumppani. Suomi ei voi hyväksyä monia Venäjän toimia viime ajoilta. Esimerkkinä oppositiojohtaja Navalyin myrkytys. Yhteydet on kuitenkin pidettävä yllä. Dialogi on keino, jolla suhteet pysyvät vakaana.

Webinaarissa nostettiin esille myös siirtolais- ja pakolaiskysymys. Viime vuosina Turkki on vastaanottanut enemmän pakolaisia kuin mikään muu maa. Tämä nousee harvemmin otsikoihin. Toisaalta Erdogan on harmillisesti käyttänyt pakolaisia omien poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi uhkailemalla EU:ta päästämällä pakolaiset hallitsemattomana virtana maan rajojen läpi unionin alueelle. Ihmishengillä politikointi ei ole missään nimessä hyväksyttävää. EU:n on tunnustettava, ettei se pysty tällä hetkellä yksin käsittelemään pakolaisilmiötä kestävästi. EU suunnittelee parhaillaan uutta strategiaa, jotta haasteeseen pystyttäisiin vastaamaan paremmin. YK:n tarkoittamia pakolaisia on voitava auttaa. Samalla on tehostettava palauttamista niiden ihmisten osalta, jotka eivät täytä pakollisuuden ehtoja. Tässä Turkki on välttämätön yhteistyökumppani.

Turkin itsevaltainen kehitys tekee minut kuitenkin hyvin varovaiseksi Turkki-arvioissa. Lähimmät vuodet tulevat kaikissa oloissa olemaan vaikeat.


Tavattavissa lauantaina 12.12. klo 14 Teamsissa

Mitä sinulla on sydämellä? Tule kertomaan terveisesi etänä Teamsissa 12.12. klo 14 alkaen.

Mukaan keskusteluun pääset osoitteesta https://bit.ly/eero12

Tilaisuuden järjestävät Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan SDP. Lue lisää täältä.


Ensi viikko

Maanantaina alkaa jälleen EU-parlamentin täysistuntoviikko. Asialista on erittäin tiivis ja vuoden päätöksen lähestymisen huomaa. Esimerkiksi Brexit täytyisi saada taputeltua vielä tänä vuonna, ja se näkyykin agendalla.

Parlamentti tulee käsittelemään myös tämän viikon EU-huippukokouksen päätöksiä, kun keskustelemme Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ja komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa. Parlamentti on valmis äänestämään EU:n pitkän aikavälin budjettiin liittyvistä lainsäädäntöesityksistä Eurooppa-neuvoston löydettyä ratkaisun EU-rahoitukseen liittyneeseen pattitilanteeseen.

Myös koronapandemia näkyy täysistunnon asialistalla, sillä keskustelussa on niin rokotetilanne, kuin lisäresurssitkin.

Lisäksi äänestämme valmistelemastani rahoitusmarkkinadirektiivistä, josta lisää ensi viikolla.

Pysytään kuulolla.

Eero

Scroll to Top