Vuoden viimeinen sääntömääräinen täysistuntoviikko on takana. Parlamentti sai omalta osaltaan valmiiksi koko syksyn suunnitelman mukaiset työtehtävät. Viimeiset viikot sujuivat kohtuullisen hyvässä yhteisymmärryksessä ja tämän viikon taistelut olivat normaalia maltillisempia
Tässä koonnissa:
- Pitkä lista päätöslauselmia
- Parlamentti ja neuvosto sopuun EU:n elpymisrahastosta
- Talous- ja raha-asioiden puolella useita isoja teemoja
- EU:n ja Turkin suhteista
- Saharov-palkitut Valko-Venäjän oppositioedustajat vaativat EU:lta enemmän
- Uudet tiedot Navalnyin myrkyttämisestä vaativat reagoinnin
- Brexit-sopimus kalkkiviivoilla
- Joulun rauhaa ja menestystä uuteen vuoteen 2021
Pitkä lista päätöslauselmia
Mitä yhteistä on Dublin III -asetuksen täytäntöönpanolla, yritysten kestävällä hallinnoinnilla, maaseuturahaston siirtymäsäännöksillä ja Egyptin heikentyvällä ihmisoikeustilanteella?
Vastaus on, että ei luultavasti mitään muuta yhteistä kuin se, että kaikki yllä mainitut asiat olivat päättyneen täysistuntoviikon esityslistalla. Viikon tärkeimmät aiheet olivat tietenkin monivuotinen rahoituskehys 2021-2027 sekä oikeusvaltiomekanismi, mutta näiden lisäksi äänestyksissä oli viikon jokaisena päivänä suuri määrä muita lainsäädäntöaloitteita ja päätöslauselmia.
Päättynyt täysistuntoviikko oli samalla parlamentin viimeinen virallinen työviikko tältä vuodelta, ellei joulun ja uuden vuoden välipäivinä vielä järjestetä ylimääräistä istuntoa EU:n ja Ison-Britannian Brexitin jälkeisestä kauppasopimuksesta.
Täysistuntoäänestykset ovat keskeinen osa mepin työtä, joissa kulminoituu parlamentin 20 valiokunnan ja seitsemän ala- tai erityisvaliokunnan valmistelema työ. Aiheita on laidasta laitaan, kaikki enemmän tai vähemmän tärkeitä, mutta aikaa syvälliseen perehtymiseen on rajallisesti.
Parlamentin työjärjestys mahdollistaa asioiden venyttämisen aivan viime hetkeen asti, esimerkiksi muutosehdotukset ovat saatavilla aikaisintaan muutama päivä ennen äänestystä ja lopulliset päätöslauselmaehdotukset pöydätään usein vasta edellisenä iltana ennen äänestystä. Oma rajallisuuteni sekä parlamenttiavustajieni rajallisuus tulee vastaan.
Tämän viikon istunnossa äänestettiin laskujeni mukaan 20 päätöslauselmasta ja asioiden sekoittaminen ja sotkeminen on ennemminkin sääntö kuin poikkeus. Esimerkiksi keskiviikkona käsitelty päätöslauselma EU:n vesilainsäädännön täytäntöönpanosta on parlamentin kannanotto EU:n olemassa olevasta vesilainsäädäännöstä, mutta samalla kannanottoon oli lisätty ohje siitä, miten komission tulisi valmistella vesistöihin liittyvien energia- ja liikennehankkeiden ns. taksonomiasäädöksiä eli EU:n vihreän luokitusjärjestelmän kriteerejä kestävistä investoinneista. Erittäin tiukka muotoilu meni läpi, joka toteutuessaan voisi myös hankaloittaa esimerkiksi investointeja vesivoimaan.
Tästä syystä arvostan suuresti suomalaisten toimijoiden yhteydenottoja ja kannanottoja erityisen tärkeistä äänestyksistä ennen istuntoja. Lisäinformaatio on aina tervetullutta.
Parlamentti ja neuvosto sopuun EU:n elpymisrahastosta
Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät sopuun EU:n koronan jälkeisen elpymissuunnitelman suurimmasta instrumentista eli €672.5 miljardin elpymisrahastosta (Recovery and Resilience Fund, RRF). 390 miljardia jaetaan avustuksina ja 360 lainoina. Tällä tuetaan jäsenmaiden toteuttamia uudistuksia ja investointeja.
Kyseessä on useamman vuoden iso elvytysohjelma, jonka takaisinmaksu alkaa vasta kuuden vuoden kukuttua. Sitä ennen on tarkoitus tehdä uusia päätöksiä EU:n omista varoista, kuten esimerkiksi hiilirajaverosta ja rahoitusmarkkinaverosta, joiden tuottoa käytettäisiin elvytysrahaston lainojen takaisinmaksuun. Mikä osuus takaisinmaksussa jää jäsenmaille maksettavaksi nähdään siis vasta ehkä vuonna 2026.
Euroopan parlamentin ja neuvoston lopullista hyväksyntää odottavassa sopimuksessa määrätään, että elpymis- ja palautumistukivälineen soveltaminen rakentuu kuuden teeman ympärille: vihreä siirtymä, digitalisaatio, älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ja työpaikat, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, terveys ja palautumiskyky sekä seuraavan sukupolven, lasten ja nuorten hyväksi toteutettavat politiikat, mukaan lukien koulutus ja osaaminen.
Jäsenmaiden on myös varmistettava elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan, että digitaaliseen muutokseen tähtäävien uudistusten ja investointien tavoitetaso on korkea.
Kunkin jäsenmaan kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista ja uudistuksista vähintään 20 prosenttia olisi suunnattava digitaalisen muutoksen tukemiseen. Jäsenmaiden on toteutettava tehokkaita toimenpiteitä unionin taloudellisten
etujen suojaamiseksi. Erityisesti on torjuttava petoksia, korruptiota ja eturistiriitoja.
Talous- ja raha-asioiden puolella useita isoja teemoja
Tällä viikolla aiheina olivat erityisesti digitaalisten markkinoiden teemat, joista keskeisiä ovat kaksi. Tiistaina komissio esitteli pitkään odotetun ehdotuksen digitaalisia markkinoita koskeviksi säädöksiksi, ja torstaina komissaari Vestager hyväksyi Googlen ja Fitbitin fuusioitumisen. Molemmilla asioilla on kauaskantoiset vaikutukset.
Digitaaliset alustat ovat luoneet paljon hyvää käyttäjilleen ja erilaisille innovaatioille. Ne ovat myös edistäneet unionin sisämarkkinoiden tehokkuutta. Näiden hyvien asioiden ohella on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota myös hankaliin puoliin. Jatkuvasti lisääntyvä yhteiskunnan ja talouden digitalisoituminen on edennyt tilanteeseen, jossa muutama suuri palveluntarjoaja kontrolloi koko systeemiä. Näistä digijäteistä on muodostunut digitaalisten markkinoiden portinvartijoita, joilla on valtaa kontrolloida alan toimintaa. Tällainen vääristynyt valta-asetelma aiheuttaa sen, että yrityksillä on epäreilut asetelmat eri alustoilla toimimiseen ja kuluttajille on tarjolla vain vähän vaihtoehtoja. Nyt esitellyt digitaalisten markkinoiden säädökset pyrkisivät puuttumaan näiden portinvartijoiden toimintaan. Kyseessä on ikään kuin EU:n digitaalinen perussopimus.
Digipaketti muodostuu kahdesta lainsäädäntökokonaisuudesta, toinen koskien digitaalisia palveluita ja toinen digitaalisia markkinoita. Molemmat pyrkivät turvallisemman digitaalisen tilan luomiseen, jossa kaikkien käyttäjien perustavanlaatuisia oikeuksia suojataan ja samalla turvataan mahdollisuudet alan innovaatioille, kasvulle ja kilpailukyvylle, niin EU:n sisämarkkinoilla, kuin kansainvälisestikin.
Mielestäni kokonaisuus on todella tarpeellinen, sillä alalle tarvitaan selkeät säännöt, jotka takaavat digitaalisten alustojen lainmukaisuuden ja turvaavat käyttäjien perusoikeudet. Vallan, myös digitaalisen sellaisen, mukana tulee myös vastuu. Valitettavasti digijätit ovat portinvartijoina laiminlyöneet velvollisuutensa vastuullisuudessa ja läpinäkyvyydessä, samalla kohtuutonta markkina-asemaa edistäen. Digijättien täytyy kantaa oma vastuunsa, samalla kun markkinaa avataan startup- ja pk-yrityksille. Tämä on tärkeää myös Suomelle, jotta meidän korkean osaamisemme synnyttämät innovaatiot ja tuotteet voivat lyödä läpi digitaalisilla markkinoilla.
Ennakoin seuraavista kuukausista intensiivisen keskustelun aikaa. Digijätit, kuten Google, Facebook ja Apple tulevat takuulla lobbaamaan parhaansa mukaan, jottei heihin kohdistuisi suurempia vaatimuksia. Itselleni on selvää, että nyt esitellyn digipaketin tulee keskittyä kuluttajien oikeuksien turvaamiseen, ei digijättien jo nyt liian vahvan aseman turvaamiseen. Euroopan ei pidä mukautua yksityisten digijättien toimintaan, vaan jättien on mukauduttava eurooppalaiseen lainsäädäntöön. Keskeisiä kysymyksiä on kuitenkin vielä auki: kuinka voidaan aidosti puuttua kohdennettuun mainontaan ja valeinformaation levittämiseen? Pitäisikö EU:ssa tehdä samanlaisia digijättien asemaan puuttuvia rakenteellisia muutoksia, kuten Yhdysvalloissa?
Asia tulee seuraavaksi parlamentin käsittelyyn ja on selkeästi tulevan EU-puheenjohtajamaa Portugalin puheenjohtajuuskauden keskeisimpiä teemoja.
Tarkkana pysymisen syitä ilmeni lisää vain kaksi päivää komission datakokonaisuuden julkistamisen jälkeen. Torstaina komissio hyväksyi Googlen ja Fitbitin fuusioitumisen, eli käytännössä Googlen markkina-aseman laajentumisen. Vaikka fuusioitumiseen liitettiin joitakin ehtoja, on tämä päätös jo nyt herättänyt suurta huolta alan asiantuntijoiden keskuudessa. Erityisesti tietosuojaan liittyen, keräähän Fitbit käyttäjistään hyvin täsmällisiä terveystietoja.
Se, miten EU puuttuu digijättien aiheuttamiin haasteisiin, on selkeä läpileikkaava teema ensi vuodelle. On kyse sitten reilummista verokäytännöistä, tietosuoja-asioista tai markkinoiden toimivuudesta, tarve tarkemmalle lainsäädännölle on ilmeinen.
EU:n ja Turkin suhteista
Tällä viikolla parlamentissa käsiteltiin Turkin tilannetta. Turkin viimeaikaiset toimet, muun muassa öljynetsintä itäisen Välimeren kiistanalaisilla aluevesillä, sai EU:n huippukokouksen asettamaan uusia sanktioita. Parlamentissa haluttaisiin kääntää katse ulkopoliittisten kiistojen lisäksi myös maan sisäiseen tilanteeseen. Turkki on ajautunut viime vuosina yhä enemmän autoritäärisempään suuntaan vallan keskittyessä presidentti
Erdoganille ja hänen lähipiirilleen. Oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia on loukattu, eikä maan oikeuslaitos ei ole enää itsenäinen toimija. Maassa on pidätettynä paljon toimittajia ja sananvapaus on ollut uhattuna. Turkissa valmistellaan lakeja, joilla voidaan laittaa kapuloita kansainvälisten järjestöjen rattaisiin.
EU ja Turkki ovat tärkeitä toisilleen. Tämän hetkinen kehitys ja vallitseva tilanne eivät tule parantamaan suhteita lähiaikoina. EU on antanut Turkille ehdotuksia tilanteen parantamiseksi, jotta suhteiden kehittäminen olisi mahdollista. Valitettavasti neuvot ovat kaikuneet kuuroille korville. Tällä hetkellä EU voi lähinnä asettaa lisää sanktioita ja tarkastella tilannetta, jos Turkin sisäiset ja ulkopoliittiset asiat eivät ota kehitysaskeleita.
Saharov-palkitut Valko-Venäjän oppositioedustajat vaativat EU:lta enemmän
Kuluneella istuntoviikolla jaettiin Euroopan parlamentin Saharov-ihmisoikeuspalkinto Valko-Venäjän opposition edustajille. Palkinto on jaettu viimeisen 16 vuoden aikana kolmesti Valko-Venäjälle. Siihen on syytäkin. Opposition puolesta palkinnon vastaanotti seitsenhenkinen ryhmä, mukaan luettuna opposition presidenttiehdokas Svjatlana Tsihanouskaja. Tilaisuuden jälkeen Tsihanouskaja vaati EU:lta tiukempia otteita Valko-Venäjän johdolle. Hänen mukaansa nykyiset sanktiot eivät ole riittäviä. Lisäksi Tsihanouskajan mukaan ihmisoikeuksien puolustaminen ei ole sekaantumista toisen maan asioihin. Tällä viitataan Venäjän aiemmin lännelle esittämiin huomautuksiin toisen maan asioihin puuttumisesta.
Olisi tärkeää arvioida uudelleen, miten EU:n pitäisi toimia Valko-Venäjää kohtaan. Näyttää siltä, ettei nykyinen linja ole ollut riittävä. Solidaarisuutta on osoitettava Lukashenkan otteista kärsivälle kansalle. Lisäksi maan johdolle on asetettava tiukempia sanktioita. EU:n täytyy tehdä selväksi, ettei se hyväksy tilannetta, jossa ihmisiä vangitaan kevyin perustein ja oppositiota hiljennetään systemaattisesti. Osa Saharov-palkinnon saaneista on tällä hetkellä vankilassa, mikä kertoo tilanteen vakavuudesta.
Uudet tiedot Navalnyin myrkyttämisestä vaativat reagoinnin
Riippumaton tutkivan journalismin ryhmä Bellingcat on tehnyt jälleen historiaa. Ryhmän laaja selvitystyö toi esille vahvoja todisteita Venäjän tiedustelupalvelun roolista Navalnyin myrkytyksessä, kuten Venäjän tiedustelupalvelun FSB:n erityisyksikön ja sen agenttien liikkeet Navalnyin matkareiteillä pidemmältä ajalta. Samalla se kertoo, että Venäjä olisi käytännössä jatkanut vuoden 2010 jälkeen kiellettyjen kemiallisten aseiden kehittelyä. Aiemmin sama ryhmä on kaivanut esille merkittäviä tietoja mm. Skripalin myrkytyksestä 2018 sekä hollantilaisen matkustajakoneen alasampumisesta Itä-Ukrainassa 2014.
Tiedot Venäjän turvallisuusviranomaisten roolista Navalnyin myrkytyksessä ovat vastenmielisiä ja suorastaan järkyttäviä. Venäjän hallinto on omille kansalaisilleen ja kansainväliselle yhteisölle velkaa täydellisen selvityksen tapahtuneesta. Syylliset on selvitettävä ja saatettava ankaraan edesvastuuseen.
EU:n tulee reagoida tapahtuneeseen. EU:n neuvosto hyväksyi kokouksessaan 7.12. uuden työvälineen, jolla unioni voi puolustaa ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa. Tämä pakoteväline on yksi mahdollisuus unionin osoittaa, että se on ihmisoikeuksissa tosissaan.
Brexit-sopimus kalkkiviivoilla
Neuvottelut EU:n ja Iso-Britannian välillä jatkuvat edelleenkin. Neuvottelujen jatkuminen on sinällään hyvä merkki ja monissa asioissa, kuten uuden sopimuksen mukaisesta erimielisyyksien ratkaisumenetelmissä on edistytty.
Parlamentti linjasi torstaina sunnuntain takarajaksi, jolloin sopimus tarvitaan parlamenttiin, jotta se ehditään käsitellä parlamentissa tämän vuoden puolella. Parlamentti haluaa, että sopimus voidaan käydä asiallisesti parlamentissa lävitse niin, ettei sinne jää mitään ylimääräisiä sudenkuoppia.
Jos neuvottelutulos valmistuu viikonvaihteessa, parlamentti on valmis ylimääräiseen istuntoon joulun ja uudenvuoden välissä.
Joulun rauhaa ja menestystä uuteen vuoteen 2021
Kiitos sinulle hyvä lukija menneen vuoden yhteistyöstä. Toivon lepoa sinulle ja läheisillesi.
Europarlamentti pitää myös taukoa, ellei sitten mahdollinen Iso-Britannian kanssa syntyvä sopimus tuo ylimääräisiä kokouksia.
Uutiskirje on kuitenkin joka tapauksessa tauolla ja lähtee seuraavan kerran liikkeelle 15.1.2021.
Rauhallista joulua,
Eero
