Todella kiireinen täysistuntoviikko on jälleen takana. Satoja äänestyksiä ja myös pitkiä keskusteluja. Itse pidin kolme puheenvuoroa, joka ankarassa puheenvuorotaistelussa on paljon. Tämän viikontyöpäivät ovat ikävä kyllä venyneet neljääntoista tuntiin, mutta onneksi on lähes vapaa viikonloppu tulossa!
Tässä koonnissa:
– Rahoitusmarkkinadirektiivin uudistus heikentää rahoitusalan sääntelyä
– EU:n 672,5 miljardin elpymis- ja palautumistukiväline sai loppusinetin parlamentissa
– Mepit vaativat vauhtia rokotteiden tuotantoon ja jakeluun
– Venäjä-keskustelu kuumensi täysistunnon
– Arktisen alueen merkitys kasvaa
– Julkisen sektorin lainajärjestely
– EU:n metsäpolitiikan uudistus kansallisten periaatteiden pohjalta
– Euroopan Keskuspankin vuosikertomus
– Waste to energy – kiertotalouden toimintasuunnitelma
– Pandemian lisännyt työssäkäyvien köyhyyttä
– Ensi viikko
Rahoitusmarkkinadirektiivin uudistus heikentää rahoitusalan sääntelyä
Euroopan parlamentin täysistunto äänesti eilen rahoitusmarkkinadirektiivin (MiFID) korjauksista. Trilogeista EPP-puolueen johdolla valmistunut ehdotus sai keskustelussa osakseen ankaraa kritiikkiä pyrkimyksestä purkaa tarpeellista sääntelyä Covid-pandemian varjolla ja unohtaa finanssikriisin opetukset. S&D-ryhmämme neuvottelijana kehotin ryhmääni äänestämään tätä pakettia vastaan, sillä emme pidä sitä tasapainoisena, eikä se auta tavallisia pk-yrityksiä pääoman hankinnassa puhumattakaan sijoittajien suojelemisessa.
Täysistuntopuheenvuorossani painotin, ettemme voi käyttää meneillään olevaa terveyskriisiä verukkeena purkaa rahoitusalan sääntelyä. S&D haluaa tukea pk-yrityksiä helpottamalla pääoman hankkimista ja samalla turvaamalla avoimuuskehyksen yksityissijoittajille ja institutionaalisille sijoittajille. Emme kuitenkaan usko, että ehdotetut muutokset edistävät tätä suuntaa. Emme myöskään usko, että tällainen pikaratkaisu – jota painostetaan ilman keskeisten sidosryhmien kuulemista – on hyväksyttävä tapa edetä. Vaarana on lainsäädäntökehyksen vesittyminen ilman asianmukaista poliittista ja teknistä arviointia.
On myös vaikea uskoa, että liikkeeseenlaskijoiden kyky hankkia pääomaa paranisi poistamalla avoimuusvaatimukset ja positiorajat. Tuotesääntöjen selkeys ja sijoitustuotteisiin liittyvät todelliset kustannukset ovat ratkaisevan tärkeitä investointien houkuttelemiseksi. Tällainen askel ei ole koskaan perusteltu, ja vielä vähemmän kriisitilanteissa.
Äänestyksessä mietintö meni lävitse, mutta sitä kannatti vajaa puolet parlamentaarikoista (339 puolesta, 294 vastaan). Niukka äänestystulos kertoi, että rahoitusmarkkinadirektiivin kokonaisuudistuksen tehtäessä huoli kuluttajan suojasta ja talouden varkaudesta täytyy ottaa tosissaan. Se olikin hyvin selkeä viesti oikean laidan EPP:lle, että jatkossa tarvitaan aitoja neuvotteluja. Kun MiFID/MiFIR-uudistus on pöydällä myöhemmin tänä vuonna, tarvitaan paljon tasapainoisempi lähestymistapa perustuen vahvoihin investointituotteiden sääntöihin, sijoittajansuojaan sekä todennettuun markkinatutkimukseen.
EU:n 672,5 miljardin elpymis- ja palautumistukiväline sai loppusinetin parlamentissa
EU:n 672,5 miljardin elpymis- ja palautumistukiväline on paljon keskustelua herättäneen 750 miljardin euron koronaelpymispaketin suurin kokonaisuus. Samoihin aikoihin tällä viikolla, kun Suomen eduskunnassa keskusteltiin EU:n elvytyspaketista ja uusista EU-veroista, sai EU:n 672,5 miljardin elpymis- ja palautumistukiväline Euroopan parlamentin hyväksynnän. Parlamentti hyväksyi äänin 582 puolesta, 40 vastaan ja 69 tyhjää parlamentin ja neuvoston neuvottelutuloksen lopullisesta instrumentista.
Seurasin mielenkiinnolla sekä parlamentin että eduskunnan keskusteluja. Parlamentin puheenvuoroissa korostui elpymisvälineen välttämättömyys eurooppalaisten investointien vauhdittajana. Lyhyellä aikavälillä se tukee koronakriisistä kärsineiden maiden elpymistä ja pitkällä aikavälillä Euroopan globaalin kilpailukyvyn kannalta välttämätöntä digitaali- ja ilmastosiirtymää.
Myös uusi oikeusvaltiomekanismi on tärkeä osa kokonaisuutta. Sopimus uudesta mekanismista on historiallinen. Ensimmäistä kertaa olemme saavuttaneet yhteisymmärryksen siitä, että EU:n varojen käytön ehdoksi tulee budjetin loukkaamattomuus- ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen.
Eduskunnan keskustelussa nousi esille tärkeitä periaatteellisia kysymyksiä, joista on syytäkin käydä avointa keskustelua. On totta, että ensisilmäyksellä elvytyspaketin laskutoimitus vaikuttaa Suomelle epäedulliselta. Suomi maksaa 6,6 miljardia euroa ja on saamassa tämän hetken arvioiden mukaan 2,7 miljardia. Suomi on yhdessä muun muassa Ruotsin, Tanskan ja Saksan kanssa EU-budjetin nettomaksaja, maksamme vuosittain euroina enemmän, kun saamme takaisin.
Tämä yksinkertainen laskutoimitus ei kuitenkaan kerro koko totuutta. EU-jäsenyys tuo muitakin hyötyjä Suomen kaltaiselle pienelle vientivetoiselle maalle, kun pelkät EU-budjetin eurot. Suomalaisilla yrityksille vapaa pääsy yhdelle maailman kehittyneimmistä ja suurimmista markkina-alueista on kilpailukyvyn kannalta välttämättömyys. Brexit-Britannian kipuilut ovat oiva esimerkki siitä, että sisämarkkinoilta poistuessa vientiyritykset kärsivät, kun byrokratia ja kustannukset lisääntyvät. Myös vapaa liikkuvuus eli EU:n kansalaisten oikeus opiskella, matkustaa ja asettua asumaan ja työskennellä koko EU:n alueella on jäsenyyden kautta saavutettu etu, jota moni pitää jo itsestäänselvyytenä.
Elpymisvälineen rahoitus perustuu unionin omin nimiinsä ottamaan pitkäaikaiseen lainaan. Tätä lainaa maksetaan takaisin vuodesta 2028 eteenpäin, joko uusilla EU:n yhteisillä tulonlähteillä kuten hillitulleilla tai digiverolla tai jäsenmaiden korotettuina jäsenmaksuina. On hyvin ilmeistä, että omien varojen käytön kautta jäsenmaiden jäsenmaksut jäävät pienempään rooliin kuin nyt on arvioitu.
Suomi onnistui neuvotteluissa kohtalaisen hyvin. Tärkeää on muistaa, että neuvottelulähtökohtana oli komission esitys, jossa suoria tukia olisi jaettu enemmän luin lainoja eli noin 335 miljardia euroa. Neuvotteluissa osuudet muuttuivat: 312,5 miljardia avustuksina ja lainoina 360 miljardia.
Keskeistä on seuraavien vuosien aikana varmistaa, että jäsenmaat investoivat tulevaisuuteen ja käyttävät rahat järkevästi kestävää ja oikeudenmukaista kasvua tukeviin hankkeisiin. Euroopan parlamentilla on tässä rahankäytön seurannassa tärkeä tehtävä. Itse tein töitä sen puolesta, että rahankäyttöön liittyy tiukka ehdollisuus, valvonta ja mahdollisuus myös varojen takaisinperintään.
Mepit vaativat vauhtia rokotteiden tuotantoon ja jakeluun
Korona pysyy pinnalla puheenaiheissa viikosta toiseen. Viime aikoina suurta huolta on herättänyt rokotteiden saanti- ja jakeluongelmat. Jäsenmaat eivät ole saaneet luvattuja rokotemääriään. Suomi on saanut luvatuista rokotteista alle puolet.
Koronakeskustelu oli myös tämän istuntoviikon yksi puhutuimmista aiheista. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puolusti EU:n valintaa tilata rokotteita yhdessä, mikä saikin meppien tuen. Lisäksi hän korosti solidaarisuutta EU:n rajojen ulkopuolella. Kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa.
Kehujen lisäksi VDL sai kuulla kritiikkiä mepeiltä, jotka soimasivat häntä rokotteiden massatuotannon haasteiden aliarvioinnista ja käytännön toimien riittämättömyydestä tilanteen parantamiseksi. Toinen kritiikin aihe oli avoimuuden puute rokotesopimuksissa. Kansalaisten luottamusta rokotteisiin pidetään yllä läpinäkyvällä toiminnalla. EU on julkaissut sopimuksia, mutta ei kokonaisuudessaan.
Itse nostin puheenvuorossani esille, että kaikki mahdolliset toimet on tehtävä, jotta rokotteiden jakelua saadaan vauhditettua. Olisi syytä myös tarkastella uudestaan rokotteiden patenttisuojaa. Esimerkiksi rokotteiden avaaminen lisenssituotannolle mahdollistaisi rokotteiden nopeamman tuotannon ja jakelun.
Venäjä-keskustelu kuumensi täysistunnon
EU:n ulkopolitiikan erityisedustaja Josep Borrell astui tiistaina meppien eteen aiheena hänen viime viikon Moskovan neuvottelut ja EU-Venäjä-suhteiden tila. Jo mediassa paljon kritiikkiä kerännyt Borrellin esiintyminen kuumensi tunteet täysistunnossa. Moni erityisesti oikean laidan meppi piti Borrellin matkaa virheenä ja osa jopa vaatii Borrellin eroa.
Toisin kuin osa kommentaattoreista arvioi, ei Borrellin vierailu ollut myöskään Venäjän ulkopolitiikan kannalta menestys. Ulkoministeri Lavrov näyttäytyi eurooppalaiselle yleisölle huonossa valossa, uhmakkaana ja yhteistyökyvyttömänä. Vierailu ja erityisesti lehdistötilaisuuden sisältö vähensivät eurooppalaisten päätöksentekijäin halua ymmärtää Venäjän toimintaa.
Venäjä kulkee nyt autoritaariseen suuntaan ja kauemmaksi eurooppalaisista arvoista. Venäjän opposition johtohahmon Aleksei Navalnyin kohtelu ja väkivalta rauhallisesti esiintyneitä mielenosoittajia vastaan kertovat itäisen naapurimme äärimmäisen huolestuttavasta kehityssuunnasta. Heikko talouskehitys ja jättimäiseksi paisuneet korruptio-ongelmat lisäävät kansalaisten tyytymättömyyttä hallintoon ja poliittiseen järjestelmään.
Siksi EU:n tulee pysyä nyt linjassaan yhtenäisenä ja osoittaa syyttävä sormi sinne, minne se kuuluu. EU ei tule luopumaan vaatimuksesta oikeusvaltioperiaatteen ja kansalaisoikeuksien kunnioittamisesta kaikessa kanssakäymisessään. On ilmeistä, että Navalniyn tapauksessa EU:ssa lisääntyy pakotteiden kannatus. Kyseeseen tulee uuden ihmisoikeusloukkauksiin reagoimiseksi tarkoitetun henkilöpakotteita koskevan mekanismin käyttöönotto.
Suomelle ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittaminen on yksi keskeisistä arvoistamme maailmalla ja myös naapuruussuhteissamme. On kuitenkin muistettava, ettei se tarkoita yhteistyöstä luopumista; dialogin rakentamista Venäjän kanssa tarvitaan myös jatkossa.
Arktisen alueen merkitys kasvaa
EU ja Venäjä-suhteita tullaan kevään aikana tarkastelemaan myös ympäristön ja geopolitiikan näkökulmasta. EU tulee nimittäin julkaisemaan uuden arktisen alueen strategian, jonka edellinen versio vuodelta 2016 ei kata erityisesti kiihtyvän ilmastonmuutoksen tuomia haasteita.
Arktinen alue on ilmastonmuutokselle herkkä ja mannerjään sulamisella on koko maapallon ekosysteemin säilymisen kannalta keskeinen merkitys. Samalla pohjoinen merialue on geopoliittisen kilpailun areena: arktinen alue muodostaa Venäjälle keskeisen turvallisuus- ja energiavarmuuden sektorin. Venäjän uusi arktisen alueen strategia pohjaakin ilmastonmuutoksen sijaan voimakkaasti turvallisuusajatteluun, jossa uhkakuvat nähdään maan geopoliittista asemaa haastavana.
Myös Kiina on viime vuosina kasvattanut kiinnostustaan arktista aluetta kohtaan. EU:n näkökulmasta kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen arktisella alueella tuleekin olemaan yksi keskeisimmistä strategian osa-alueista.
Julkisen sektorin lainajärjestely
Tällä viikolla käytiin oikeudenmukaisen siirtymän mekanismiin liittyvästä julkisen sektorin lainajärjestelystä toinen trilogineuvottelukierros. Monta kohtaa on vielä avoimena. Suurimmat näkemyserot liittyvät poliittisesti tärkeisiin periaatteisiin, kuten EU:n perusarvojen, kuten oikeusvaltioperiaatteen, korostamiseen sekä rahoituksen ehdollistamiseen EU:n 2050 ilmastoneutraalisuustavoitteen noudattamiselle. Myöskin oikeudenmukaisen siirtymän raameista käydään edelleen keskusteluja. Suomen turvetuotannon alueille kuten Pohjanmaalle, Pohjois-Karjalalle ja myös Satakunnalle näillä rahoilla on merkitystä. Neuvottelut jatkuvat siis vielä.
EU:n metsäpolitiikan uudistus kansallisten periaatteiden pohjalta
Keskustelin eilen Meppi-kollegoideni kanssa Euroopan komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kanssa metsien roolista ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä.
Euroopan komissio valmistelee parhaillaan EU:n uutta metsästrategiaa, joka tullaan julkaisemaan arvioiden mukaan alkukesästä. EU:n vihreästä sopimuksesta vastaavana varapuheenjohtajana Timmermansilla on tärkeä rooli EU:n tulevan metsäpolitiikan suunnittelussa. Korostin tapaamisessa EU:n tasapainoisen metsästrategian tarvetta ja metsien tärkeää roolia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Hyvin hoidetut metsät ovat tärkeässä osassa ilmastotavoitteiden toteuttamisessa ja odotan tämän näkyvän komission esityksissä.
Timmermans myönsi, että kestävän metsäpolitiikan tasapaino on löydettävä ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten näkökohtien välillä ja että on keskityttävä erityisesti siihen 75 prosenttiin EU:n metsistä, jotka eivät ole hoidettuja. Siksi tarvitsemme yhteistä kestävää metsänhoitoa. Tässä biomassan merkitys on keskeinen ja hänen mielestään voidaan luoda onnistuneet biomassamarkkinat, joilla on hyvä biomassa.
EU:ssa valmistellaan tällä hetkellä useita Suomen metsiin vaikuttavia politiikkatoimia. Siksi toin vahvasti esiin sen, kuinka jäsenvaltiot ovat hyvin erilaisia metsäpolitiikassaan, ja korostin, että kansalliset lähestymistavat otetaan täysin huomioon tulevassa EU:n strategiassa. Rakentavaa vuoropuhelua tulee jatkaa sen varmistamiseksi, että EU:n tulevassa metsästrategiassa otetaan täysin huomioon Suomen näkökulmat. Metsäpolitiikka on keskeisiltä osiltaan pysyttävä jäsenmaiden vastuulla.
Euroopan Keskuspankin vuosikertomus
Tämän viikon täysistuntokeskustelu alkoi mielenkiintoisella keskustelulla EKP: n presidentin Lagarden kanssa äänestämästämme EKP: n vuosikertomuksesta.
Lagarden viestit olivat selvät. Koronatapausten talvinen aalto ja virusmuunnosten ilmaantuminen aiheuttavat merkittävän haasteen taloudelle huolimatta odotetuista rokotteista. Hän toisti keskuspankin lupauksen jatkaa toimia rahoitusjärjestelmän elpymisen tukemiseksi. Hallitusten ja EU:n on täydennettävä keskuspankin työtä muun muassa EU:n 750 miljardin euron palautusrahastolla, joka perustuu kollektiiviseen lainaan.
Vaikka EKP ei ole kuljettajan paikalla, Lagarde korosti, että EKP osallistuu ilmastonmuutoksen torjuntaan toimeksiantomme mukaisesti. Hän toi esiin myös digitaalisen europrojektin tärkeyden ja valtavan kiinnostuksen EKP:n julkiseen kuulemiseen, joka sai yli 8000 vastausta yksityishenkilöiltä, yrityksiltä ja teollisuuden järjestöiltä.
Joidenkin poliitikkojen ja ekonomistien kehotukseen peruuttaa EKP:n hallussa oleva julkinen velka, Lagarde oli tiukka: velan peruuttaminen on mahdotonta. Se olisi vastoin EU:n sopimusta, joka kieltää tiukasti rahataloudellisen rahoituksen. Tämä sääntö on euron perustana olevan yhteisen kehyksen perusta.
Waste to energy -kiertotalouden toimintasuunnitelma
EU-parlamentti hyväksyi selkein äänin päätöslauselmansa kiertotaloudesta. Tavoitteena on saada sitovat tavoitteet materiaalien ja kulutuksen aiheuttaman jalanjäljen kutistamiseksi vuodesta 2030 lähtien.
On arvioitu, että materiaalien kulutus kaksinkertaistuu maailmanlaajuisesti vuoteen 2060 mennessä. Jätettä arvioidaan syntyvän vuositasolla 70 % enemmän 30 vuoden päästä. Lukemat ovat päätä huimaavia ja siksi päätöksiä on syytä tehdä nyt.
Päätöslauselman tavoitteena on, että EU:n markkinoille tulevat tuotteet olisivat kierrätettäviä, kestävämpiä ja myrkyttömiä. Tuotteiden ympäristövaikutukset määrittyvät usein jo suunnitteluvaiheessa. Suurta parannusta saataisiin aikaan, jos suunnitteluvaiheessa valittaisiin kestävämpi polku.
Pandemia lisännyt työssäkäyvien köyhyyttä
Joka kymmenes eurooppalainen työntekijä on köyhyysriskissä. Työmarkkinoiden epävarmuus syventää eriarvoisuutta osa-aikaisen ja lyhytaikaisen työn lisääntyessä. Kasvava digitaalitalous ja alustatalous lisäävät epävarmoissa työsuhteissa olevien työntekijöiden määrää. Covid-19 -pandemia on entisestään korostanut oikeudenmukaisen ja kestävän elpymisen merkitystä, joka vähentää epätasa-arvoa ja torjuu köyhyyttä.
Tällä viikolla täysistunnossa käsiteltiin myös työntekijöiden köyhyyteen pureutuvaa mietintöä. S&D-ryhmälle on tärkeää, että myös verkossa työskentelevillä on samat oikeudet ja että alustatalouden työntekijät tunnustetaan yrittäjien sijaan työntekijöiksi. Komissio valmisteleekin parhaillaan tästä esitystä ja se tulee parlamentin käsittelyyn myöhemmin tänä vuonna.
Toukokuussa järjestettävässä Porton huippukokouksessa tullaan piirtämään se visio, minkälaisen Eurooppa halutaan nähdä vuonna 2030. On ehdottoman tärkeää, että myös sosiaalinen pilari, työntekijöiden oikeudet ja ihmisten hyvinvointi, otetaan keskeiseksi osaksi Portossa kirjattavia tavoitteita.
Ensi viikko
Viikonloppu käynnistyy sekin EU:n ajankohtaisilla asioilla ja kuntavaaleilla, kun osallistun keskusteluun huomenna Eurooppanuorten tilaisuudessa yhdessä Meppi-kollegoideni Mauri Pekkarinen ja Alviina Alametsän kanssa. Tällaiset tilaisuudet päästä vaihtamaan näkemyksiä nuoremman sukupolven kanssa ovat erittäin tärkeitä.
Kiireisen täysistuntoviikon jälkeen ensi viikolla on niin sanottu kotimaan viikko, jolloin on aikaa valmistautua valiokuntatapaamisiin ja osallistua eri webinaareihin.
Viikon tärkein tapahtuma on kuitenkin keskiviikkona 17.2., kun järjestän rahanpesuun ja sen sääntelyyn keskittyvän webinaarin klo 9:30. Tilaisuutta voit seurata livenä suoraan Facebook-sivuiltani. Paneelikeskustelun vieraat edustavat suomalaisia rahanpesuntorjunnan ammattilaisista, joten luvassa on mielenkiintoista pohdintaa rahanpesun sääntelyn tärkeydestä niin EU:ssa kuin meillä täällä Suomessa: https://www.facebook.com/events/3605256509591562
