Eero Heinäluoma

Viikon kuulumiset 38/2021

Mennyt viikko on ollut ns. kotimaan viikko, joka on varattu kotimaan yhteyksien hoitoon. Digiaikana näihinkin viikkoihin kuuluu myös europarlamentin normaalia toimintaa, vaikka viikon painopiste onkin Suomen yhteyksien hoidossa. Viikon aikana olen tavannut tärkeitä yhteistyökumppaneita ja vieraillut mm. Hämeenlinnassa Paasikivi-seuran tilaisuudessa.

Hämeenlinnassa koolla oli satakunta Paasikivi-seuran jäsentä pohtimassa Eurooppaa Brexitin jälkeen. Mukava tilaisuus, jossa keskustelu oli enemmän kuin virkistävä. Tapasin samalla myös Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen maakuntaliiton edustajia.

Tilaisuudessa pitämässäni puheessa tarkastelin EU:n suuntaa Iso-Britannian EU-eron jälkeen. Käynnissä oleva keskustelu EU:n uudistamisesta on sellainen, johon Suomen tulee ottaa aktiivisesti osaa. Suomalaisille liittovaltiomalli on vieras ja meille EU-päätöksenteon pitäminen lähellä ihmisiä on tärkeää. Puheen voit lukea kokonaisuudessaan täältä.

Tässä kirjeessä:
– Valmistelua ensi viikon budjettivaliokunnan kokouksiin
– Kotimaan viikko tarjoaa oivan mahdollisuuden sidosryhmien tapaamiseen
– Demokratia kaventuu Venäjällä
– Terrorismin vastainen taistelu vaatii EU:n yhteistä rintamaa
– Ensi viikko


Valmistelua ensi viikon budjettivaliokunnan kokouksiin

Osallistuin perjantaina oman ryhmäni budjettityöryhmän kokoukseen, jossa valmisteltiin ensi viikon valiokuntakokousta.

Ensi viikolla mepit äänestävät valiokunnan kannasta EU:n vuoden 2022 talousarvioon. Kuten aikaisempina vuosina, mepit esittävät tuntuvia korotuksia talousarvioon.

Agendalla on myös keskustelu komission budjettipääosaston johtaja Gert Jan Koopmanin kanssa EU:n Afganistan rahoituksesta. EU-jäsenmaissa arvioidaan parhaillaan, millä ehdoin kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua Taleban-johtoisen Afganistanin kanssa voidaan jatkaa. Suomi keskeytti kehitysavun Afganistaniin elokuun puolessa välissä talebanien valtaannousun myötä, mutta on lisännyt humanitaarista apua YK:n pakolaisjärjestön kautta.

Aiheena on myös komission esitys vajaan 150 miljoonan euron lisätalousarviosta vuoden 2021 budjettiin, jolla tuetaan Turkissa olevia syyrialaisia pakolaisia, muun muassa perheitä ja lasten koulunkäyntiä. Turkissa on noin 3,7 miljoonaa syyrialaista pakolaista, joita EU on tukenut noin 4,2 miljardilla eurolla vuosina 2016–2021 EU-maiden ja Turkin pakolaissopimuksen puitteissa.

Keskustelu kehitystuen jatkosta linkittyy vahvasti pakolaiskysymykseen ja pohdintaan siitä, miten vakautta tulisi tavoitella niin lähtömaissa kuin Euroopassa. Afganistanin kohdalla haasteen luo valtava humanitaarinen hätä, jonka luoma välitön avuntarve ohittaa pitkän tähtäimen suunnittelun. Tuen kohtalo tuleekin nyt pohtia tarkkaan niin EU:n tasolla kuin Suomessa, jotta rahojen valuminen Taleban-liikkeen käsiin voidaan tehokkaimmin estää.


Kotimaan viikko tarjoaa oivan mahdollisuuden sidosryhmien tapaamiseen

Puhuin maanantaina CEPS:in järjestämässä pyöreän pöydän tilaisuudessa uudesta rahanpesun torjunnan lakipaketista. Kaiken kaikkiaan pakettia pidettiin tärkeänä askeleena eteenpäin, vaikka huolenaiheitakin jäi ratkaistaviksi.

Uuden rahanpesun viraston toiminta ja toimivalta, tietojen jakaminen, parempi yhteistyö rahoitustiedusteluyksiköiden kanssa, sekä tietosuojakysymykset ovat kaikki avainasemassa ja niihin on puututtava sen mukaisesti. Lisäksi ratkaisevan tärkeää on, että koko rahanpesun torjunnan järjestelmä on riskinkestävä ja oikeasuhtainen: meidän on ensisijaisesti keskityttävä suuriin toimijoihin ja suuren riskin tapauksiin sekä varmistettava, että vähennämme virheitä välttyäksemme korkeilta kustannuksilta. Tulevina päivinä eri lainsäädäntöesitysten vastuut jaetaan Euroopan parlamentissa, jonka jälkeen talous- ja raha-asioiden valiokunta ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta voivat aloittaa työnsä paketin ympärillä.

Minulla oli myös antoisia tapaamisia suomalaisten kryptovaluuttamarkkinoiden edustajien kanssa. Keskustelimme nopeasti kehittyvän alan keskeisimmistä haasteista, kuten rahanpesun riskeistä ja ympäristövaikutuksista. Etenkin jälkimmäiseen vastaaminen ei tule tapahtumaan haasteitta. Ymmärrän heidän vaatimuksensa tasapuolisista toimintaedellytyksistä, jotta vältetään liiketoiminnan poistuminen EU:sta. Lähiviikkoina neuvottelemme kompromisseista kryptovaluuttamarkkinoiden sääntelykokonaisuudeksi, ja olen vakuuttunut, että esitetyt vaatimukset ovat prioriteetteina mukana sovussa.

Keskustelin myös pohjoismaisen turvallisuusjärjestön kanssa tulevasta rahoitusvälineiden markkinoiden sääntelykokonaisuuden tarkastelusta. Oli mukava kuulla, kuinka menestynyt pohjoismainen pääomamarkkinamalli on. Samalla on selvää, että tulevassa tarkastelussa on käsiteltävä markkinarakenteisiin, avoimuuden lisäämiseen, parempaan ja nopeampaan kaupankäyntitietojen saatavuuteen liittyviä haasteita. Odotamme komission tekevän esityksen tarkistuksesta tulevina kuukausina ja tutkivan tuloksia huolellisesti varmistaakseen, että sijoittajat saavat parhaan tarjouksen samalla kuin pohjoismaiset erityispiirteet pidetään mielessä.

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona kauan odotetut lakiesityksensä Solvenssi II -direktiivin uudistamiseksi. Tällä tärkeällä uudistuspaketilla komissio pyrkii päivittämään EU:n vakuutus- ja jälleenvakuutusalaan sovellettavaa sääntelykehystä, ottamalla huomioon alhaisen korkotason vaikutukset, ilmastonmuutoshaasteen sekä pitkäaikaisten investointien lisäämisen tarpeen EU:ssa.

Vakuutusyhtiöt ovat tärkeitä pitkän aikavälin sijoittajia ja niillä tulee olla keskeinen rooli EU:n investointipolitiikassa. Samaan aikaan paketissa tarkastellaan tiukempaa valvontaa ja epäonnistuneiden vakuutusyhtiöiden konkurssien helpottamista. Tulevina päivinä ja viikkoina perehdymme paketin yksityiskohtiin ja palaamme asiaan.


Demokratia kaventuu Venäjällä

Venäjällä duuman vaalit on surullinen esimerkki valtaapitävien pyrkimyksestä pitää valta omissa vaaleista riippumatta.

Ehdokasasettelun rajaaminen, opposition toimintamahdollisuuksien ja riippumattoman median toiminnan hankaloittaminen sekä poliittisten aktiivien pidätykset kertovat kaikki demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien kaventumisesta. Vaalipäivinä on lisäksi mitä ilmeisemmin tapahtunut selkeää vilppiä, millä on parannettu valtapuolue Yhtenäisen Venäjän ääniosuutta. Riippumaton vaalitarkkailuliike Golos onkin raportoinut jo yli 4 500 epäiltyä rikkomusta.

Venäjän viranomaiset ja valtapuolue Yhtenäinen Venäjä ovat turvautuneet jo pitkän aikaa monenlaisiin ylimääräisiin toimiin vaientaakseen poliittiset vastustajat ja toisinajattelijat. Viime marraskuussa duuma hyväksyi lakialoitteen, jonka myötä hallitus voi luokitella bloggaajat, toimittajat ja sosiaalisen median käyttäjät ulkomaisiksi agenteiksi ja vaikeuttaa näin niiden toimintaa sekä rahoitusta. Lakia, jota on sovellettu tiedostusvälineisiin jo vuodesta 2017, voi pitää merkittävänä iskuna sananvapaudelle. Myös oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin järjestö on joutunut samalle korvamerkittyjen listalle.

Vaalien peukalointi ja vapaalle mielipiteen ilmaisulle asetetut rajoitukset kertovat minulle Venäjän eliitin hädästä ja heikkoudesta – ei voimasta. On ilmeistä, että nyt nähty vähentää Venäjän hallinnon arvostusta Euroopassa ja maailmalla.

Demokratiaa ei voida tuoda Venäjälle ulkoapäin. Muutos on Venäjän kansan itsensä tehtävä.


Terrorismin vastainen taistelu vaatii EU:n yhteistä rintamaa

Keskiviikkona osallistuin Yhdysvaltojen senaatin järjestämään keskustelutilaisuuteen terroristijärjestö Hizbollahin vaarasta Euroopassa.

Euroopan parlamentti tuomitsi jo viime viikolla täysistunnossa Hizbollahin epävakauttavat toimet Libanonissa, missä järjestö kontrolloi maan keskeisiä ministeriöitä. Iranin vahvasti tukema Hizbollah on esimerkki terroristijärjestöstä, jonka toiminta tukeutuu keskusjohdettuun talouteen. Rahanpesu sekä huume- ja asekauppa ovat keskeisiä kanavia, jolla Hizbollah kerää varoja toimintaansa ja yhdistää voimaansa muihin terroristitoimijoihin.

Yhdysvallat on jo pitkään pyrkinyt heikentämään liikkeen taloudellista voimaa pakotteiden avulla, joista viimeisimmät se asetti viime perjantaina useille Libanonin Shiia-ryhmän Hizbollahiin liittyville henkilöille. Pakotteet kohdistuvat rahoitusverkostoihin ja tukijoihin, jotka rahoittavat ryhmää ja sen peiteyhtiöitä. Euroopassa myös esimerkiksi Saksa on aktiivisesti pyrkinyt paljastamaan Hizbollahin rahoitusyhteyksiä sekä kitkemään sen verkossa harjoittamaa rahankeruuta.

Tilaisuuden ydinsanoma oli, että Eurooppa ei ole saari, vaan osa Hizbollahin globaalia toimintaa. Siksi EU:n yhteinen rintama esimerkiksi huumekaupan torjumisessa on ehdottoman tärkeää vakauden turvaamiseksi.


Ensi viikko

Ensi viikko on poikkeuksellinen viikko, sillä matkustan maanantaina Maltalle S&D-ryhmän kokoukseen. Torstaihin asti kestävän ryhmäkokouksen ohjelmaan mahtuu niin valmistautumista lokakuun ensimmäiseen täysistuntoon kuin ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin pureutuvia keskusteluja.

Kiitos koronan tuomien etäosallistumismahdollisuuksien myötä, tulen Maltalta käsin osallistumaan myös Brysselin päässä pidettäviin valiokuntakokouksiin. Maanantaina talousvaliokunnassa käydään rahoituskeskustelu Euroopan keskuspankin pääjohtajan Christine Lagarden johdolla. Maltalle on taas sovittu tapaamisia rahanpesun torjunnan asiantuntijoiden kanssa.

Palataan ensi viikolla Maltan kuulumisin,
Eero

Scroll to Top