Strasbourgin täysistuntoviikosta tuli jälleen yllättävänkin kiireinen, vaikka etukäteen katsoen asialistalla ei pitänyt olla monia poliittisesti riidanalaisista asioita. Viikkoon lisäväriä toivat monet sidosryhmätapaamiset ja yhteydenotot sekä tietysti vuoden kohokohta Eurooppa-päivä perjantaina.
Tässä kirjeessä:
- Itärajan tukitarpeille kannatusta
- Parlamentin evästys unionin budjettiin
- Ukrainan tuki hiertää parlamentin The Left -ryhmää
- Unionin rahankäytössä parannettavaa
- Petostentorjuntaan uusia painotuksia
- Susien suojelustatus parlamentin äänestyksessä
- Ulkomaiset investoinnit tarkasteluun
- Autoteollisuuden ahdinkoon joustoja
- Eurooppa-päivänä monia syitä juhlaan
- Alkanut viikko
Itärajan tukitarpeille kannatusta
Vahva Suomi ja vahva Itä-Suomi on koko unionin etu. Hyväksyimme viime viikon täysistunnossa päätöslauselman seuraavasta EU:n pitkän aikavälin budjetista.
EU:n budjetin on mahdollistettava puolustuskyvyn vahvistaminen sekä erityinen tuki alueille, jotka ovat muuttuneesta turvallisuustilanteesta eniten kärsineet. Tuki unionin itärajan alueille on nyt parlamentin päätöslauselmassa vahvasti mukana. Kolmen vuoden ajan olen ajanut Suomen asiaa parlamentissa, sillä itärajamme on pitkä, ja sen sulkemisella on kauaskantoiset vaikutukset. Suomi turvaa tänään käytännössä koko unionin ulkorajaa.
Parlamentti tunnustaa laajalla kannatuksella sen, että raja-alueille tarvitaan tukea niin turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi kuin myös talousvaikutusten loiventamiseksi. Itäisiä rajamaita ei saa jättää yksin vihamielisen Venäjän kanssa.
Lauselmalla parlamentti ohjaa Euroopan komission tulevaa rahoituskehysesitystä vuosille 2028-2034 ja antaa viestin jäsenvaltioiden hallituksille EU-neuvotteluihin valmistauduttaessa.
Suomen hallituksen pitäisi nyt herätä talviunilta ja ottaa EU:n itärajan tukiohjelman aikaansaanti EU-vaikuttamisen painopisteasiaksi. Olisi enemmän kuin noloa, jos Suomen hallitus ei Eurooppa-neuvostossa saisi muilta hallituksilta tukea itärajan tarpeille sen jälkeen, kun EU-parlamentti ilmoittaa tähän valmiutensa.
Parlamentin evästys unionin budjettiin
Siinä missä itärajan tarpeet on huomioitu nyt parlamentin päätöslauselmassa, on koko monivuotinen rahoituskehys kenties keskeisin väline eurooppalaisten tavoitteiden toimeenpanemiseksi. Esitystä nykyisen, vuoden 2027 lopussa päättyvän kehyksen seuraajaksi odotetaan komissiolta heinäkuussa. Varsinaiset neuvottelut käydään jäsenmaiden kesken, mutta hyväksyntä on saatava myös parlamentilta. Parlamentillakin on siksi vaikutusvaltaa ja nyt hyväksytyssä päätöslauselmassa linjasimme tavoitteita komission esitystä sekä tulevia budjettineuvotteluja varten.
Kaiken kaikkiaan pidän päätöslauselmaa tasapainoisena kokonaisuutena ja äänestin siksi myös itse sen hyväksymisen puolesta. Vaikka tekstiin mahtui myös vähemmän mieluisia kirjauksia, pidän sitä kuitenkin kohtuullisena kompromissina, jossa Suomellekin keskeiset kysymykset saivat ansaitsemansa paikan.
Erityisen myönteisenä voi mainita turvallisuuden ja puolustuksen painottamista. Peräänkuulutamme seuraavalta rahoituskaudelta muun muassa lisäpanostuksia puolustusalan TKI-toimintaan, sotilaalliseen liikkuvuuteen sekä rajaturvallisuuden vahvistamiseen, tukien etenkin niitä ulkorajavaltioita, jotka Suomen tavoin ovat joutuneet maahanmuuton välineellistämisen kohteeksi. Pidän hyvänä myös esitettyjä lisäyksiä tutkimus,- kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä linjausta, että rahoituksen tulee perustua toiminnan korkeaan laatuun, eikä esimerkiksi pelkkään BKT-kriteeriin. Myös ehdotetut panostukset esimerkiksi Erasmus+ -ohjelmaan sekä oikeusvaltioehdollisuuden lujittaminen seuraavassa rahoituskehyksessä ovat myönteisiä.
Ukrainan tuki hiertää parlamentin The Left -ryhmää
Täysistunnossa keskusteltiin erikoisin äänenpainoin parlamenttiryhmien suhtautumisesta Ukrainan sotilaalliseen avustamiseen.
Euroopan parlamentti äänesti maaliskuussa päätöslauselmasta jatkaa EU:n tukea Ukrainalle Venäjän hyökkäyssodan kolmantena vuonna. Päätöslauselmassa oli mukana myös kirjaus sotilaallisesta avusta Ukrainalle, mikä herättää edelleen keskustelua erityisesti parlamentin The Left -ryhmässä. Useat Left-mepit esittivät täysistuntoviikolla näkemyksiä, joiden mukaan Ukrainan sotilaallinen tuki on vahingollista.
Euroopan turvallisuuden tulee perustua sekä vahvaan puolustukseen että rauhanomaisiin ja diplomaattisiin ratkaisuihin. Tukemalla Ukrainaa myös aseellisesti varmistamme sodan nopean päättymisen ja rauhan Euroopassa. Omalta kannaltani tämä tarkoittaa myös vahvaa tukea Ukrainalle sen puolustautuessa Venäjän hyökkäystä vastaan. Ukrainan puolustaminen ei ole vain Ukrainan, vaan koko Euroopan turvallisuuden kysymys. EU:n on kehitettävä puolustuskykyään ja varmistettava, että sillä on riittävät resurssit tukea Ukrainaa niin humanitaarisesti kuin sotilaallisestikin. Euroopan on otettava vastuu omasta turvallisuudestaan.
Unionin rahankäytössä parannettavaa
Keskiviikkona talousarvion valvontavaliokunnan keskeinen tehtävä tuli vuoden 2023 osalta päätökseen, kun äänestimme täysistunnossa vastuuvapauspäätöksistä. Valvontavaliokunta, jossa olen itse jäsen, on nimensä mukaisesti vastuussa EU-budjetin toteuttamisen valvonnasta ja parlamentti äänestää sen työn pohjalta aina keväisin unionin toimielinten ja virastojen vastuuvapaudesta. Suurin huomio kohdistuu perinteisestikin komissioon, jolla on budjetin toteuttamisesta lopullinen vastuu. Itse päädyin tänä vuonna äänestämään vastuuvapauden myöntämistä vastaan, sillä pidän selvänä, ettei nykyinen kehityssuunta voi jatkua.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen – unionin varainkäytön tarkastajana toimivan instituution – mukaan EU-budjetin menojen virhetaso oli edellisten vuosien tapaan jatkanut nousuaan ja oli kohonnut vuonna 2023 jo 5,6 prosenttiin. Taustalla on suurilta osin koheesiomenojen virhetason huomattava nousu 6,4 prosentista vuonna 2022 jo 9,3 prosenttiin vuonna 2023. Vaikkeivät virheet sinällään tarkoitakaan rahojen väärinkäyttöä, vaan esimerkiksi sitä, ettei vaadittavaa hankintamenettelyä ole järjestetty, on kielteinen kehityssuunta saatava käännettyä. Erityisen huolestuttavaa on, ettei koronan aiheuttaman talouskriisin selättämiseen tarkoitetuista elpymisvälineen rahojen käytöstä ole annettavissa yksiselitteistä virhetasoa.
Elpymisvälineen toimeenpanossa on havaittu aitoja heikkouksia, joista yksi merkittävä on varojen kehno jäljitettävyys. Tukea maksetaan jäsenmaille sitä mukaan kun ne täyttävät elpymissuunnitelmissaan asettamiaan tavoitteita, ja siinä missä tilintarkastustuomioistuimella ei ole tietoa lopullisista tuensaajista, ei sen myöskään ole mahdollista jäljittää ja tarkistaa varojen käyttöä jäsenmaissa. Muun muassa tästä syystä parlamentti painotti, ettei elpymisväline voi toimia mallina EU-rahoitukselle vastaisuudessa.
Vaadimmekin vastuuvapauspäätöksen yhteydessä hyväksytyssä päätöslauselmassa, että komissio esittää neljän kuukauden sisään toimintasuunnitelman siitä, miten virheet saadaan laskuun ja unionin rahankäyttö käännettyä oikeille raiteille.
Petostentorjuntaan uusia painotuksia
Tiistaina hyväksyimme parlamentin suurella enemmistöllä – äänin 473 puolesta ja 59 vastaan – petostentorjuntaa koskevan päätöslauselman, jossa olen toiminut sosialidemokraattien neuvottelijana. Olen tyytyväinen, että teksti sai kollegoilta vahvan tuen. Parlamentin poliittisista ryhmistä sitä tukematta jättivät ainoastaan äärioikeistolaiset ryhmittymät. Päätöslauselma on budjetin valvontavaliokunnan vuosittain valmiselema ja pohjautuu komission joka vuosi julkaisemaan raporttiin unionin petostentorjuntayhteistyön tilasta. Päätöslauselmassa annamme paitsi oman arviomme, myös suosituksia eurooppalaisen petostentorjunnan lujittamiseksi vastaisuudessa.
Esityksestäni lopullisessa tekstissä on tänä vuonna annettu aiempaa suurempi painoarvo ennaltaehkäisyn tärkeydelle, jottei petoksia tai sääntöjenvastaisuuksia pääsisi alkujaankaan syntymään. Painotamme myös aiempaa enemmän digitalisaation merkitystä petostentorjunnassa. Ehdotuksestani huomioimme muun muassa reaaliaikatalouden hyödyt ja peräänkuulutamme tehokkaampaa, reaaliaikaista tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden viranomaisten, kuten verohallintojen välillä petosten ja veronkierron torjumiseksi. Korostimme myöskin tärkeyttä lujittaa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen pohjautuvaa ehdollisuutta sekä Venäjän vastaisten pakotteiden täytäntöönpanoa.
Euroopan komissio on luvannut esittää unionin petostentorjunta-arkkitehtuurin uudistamista ja tulemme parlamentin puolelta pitämään esillä nyt myös hyväksytyn julkilausuman ehdotuksia.
Susien suojelustatus parlamentin äänestyksessä
Parlamentti hyväksyi torstaina 8.5. suden suojeluaseman muuttamisen täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Mepit hyväksyivät komission esityksen luontotyyppidirektiiviin kohdennetusta muutoksesta ilman tarkistuksia, äänin 371 puolesta, 162 vastaan ja 37 tyhjää. Äänestin myös esityksen puolesta.
Taustalla on komission selvitys, jonka mukaan susikanta on Euroopassa elpynyt niin hyvin, että tietyillä paikallisalueilla susi aiheuttaa haittaa ihmisen elinympäristössä karjalle ja kotieläimille. Suden tiukka suojelu on siis tuottanut tulosta – myös Suomessa – jossa susikanta on vuodesta 1995 kolminkertaistunut 100 yksilöstä noin 300 yksilöön. Parlamentin päätös on aiheuttanut myös kritiikkiä etenkin luonnonsuojelutahojen puolelta. Heillä on huoli, että susikannat romahtavat jatkossa. Päätös ei kuitenkaan missään olosuhteissa tarkoita sitä, että susia saisi metsästää sukupuuttoon.
Omaan äänestyspäätökseeni vaikutti se, että susi pysyy edelleen suojeltuna lajina. Brysselistä ei sudenkaatolupia jaella nyt eikä jatkossakaan, vaan kansallisesti ratkaistaan, mitä päätös tarkoittaa käytännössä. Päätös antaa joustovaraa jäsenmaille susikantojen hoitoon kansalliset tilanteet huomioivalla tavalla.
Kaikkien maiden on kuitenkin edelleen huolehdittava suden suotuisan suojelutason saavuttamisesta ja säilyttämisestä. Jäsenmaat voivat myös halutessaan päättää kansallisen lainsäädännön tasolla säilyttää täysin rauhoitetun lajin aseman tai tehdä muita lisäsuojelutoimia.
Susi on arvokas osa Suomen luontoa ja sillä on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden turvaajana. Metsästää voi jatkossa ainoastaan luvanvaraisesti rauhoitusajan ulkopuolella. Tämä mahdollistaa tietyillä paikallisalueilla suden kannanhoitoa, jos se nähdään tarpeelliseksi, mutta edelleenkin on huolehdittava suden suotuisan suojelutason säilyttämisestä.
Neuvosto hyväksyi oman kantansa jo 16.4. Trilogineuvotteluille EU-instituutioiden välillä ei kuitenkaan ole tarvetta, sillä sekä neuvosto että parlamentti hyväksyivät komission ehdotuksen ilman muutoksia. Jotta laki voi astua voimaan, tarvitsee se vielä EU:n neuvoston virallisen hyväksynnän.
Ulkomaiset investoinnit tarkasteluun
Hyväksyimme uudet säännöt, joilla pyritään tunnistamaan ja torjumaan ulkomaisiin investointeihin liittyviä turvallisuusriskejä. Sääntelyllä suojataan EU:n strategisia aloja ja taloudellista vakautta, sekä varmistetaan, että ulkomaiset investoinnit eivät vaaranna yhteiskuntien turvallisuutta. Näin myös vähennetään strategista riippuvuutta ulkopuolisista toimijoista.
Jäsenvaltioiden on jatkossa pakollista tarkastaa tietyt kriittiset alat, kuten mediapalvelut, raaka-aineet ja liikenneinfrastruktuuri. Lisäksi uusi sääntely kattaa myös yli 250 miljoonan euron vihreät investoinnit.
Uudet säännöt varmistavat, että komissio voi jatkossa toimia omasta aloitteestaan tai puuttua tilanteeseen, jos jäsenvaltioiden välillä on erimielisyyksiä. Lisäksi komissio saa oikeuden tehdä lopullisia päätöksiä kiistanalaisissa tapauksissa.
Parlamentin esittelijä Raphaël Glucksmann korosti, että nykyinen järjestelmä on ollut hajanaista ja kallista, eikä se ole riittävän tehokas riskien hallinnassa. Nyt tarkastelumenettelyt yhdenmukaistetaan, ja samalla EU:n sisämarkkinat pysyvät avoimina ja houkuttelevina.
Lain lopullinen muoto neuvotellaan nyt jäsenvaltioiden kanssa.
Autoteollisuuden ahdinkoon joustoja
Parlamentti hyväksyi joustavammat säännöt autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle vuodelle 2025. Ehdotus hyväksyttiin torstaina äänin 458 puolesta, 101 vastaan ja 14 tyhjää. Ehdotus on osa komission 5.3.2025 julkistamaa Euroopan autoteollisuuden toimintasuunnitelmaa, jolla pyritään vahvistamaan Euroopan autoteollisuuden kilpailukykyä.
Voimassa olevan EU-lainsäädännön mukaan uusien bensiini- ja dieselautojen myyntikielto astuu voimaan vuonna 2035. Tavoitteen saavuttamiseksi EU on asettanut tuleville vuosille autonvalmistajille uusien autojen päästövähennystavoitteita, joita nyt siis käynnissä olevan vuoden osalta helpotetaan. Muutoksen myötä autonvalmistajat voivat täyttää vuosien 2025–2027 päästövelvoitteet laskemalla keskiarvot koko kolmivuotiskauden ajalta sen sijaan, että kunkin vuoden päästöjä arvioitaisiin erikseen. Tämä mahdollistaa sen, että valmistajat voivat tasapainottaa päästöjä, jotka ylittivät normin yhtenä vuonna, tekemällä lisäsäästöjä toisena vuonna.
EU:n autoalan yritykset ovat jääneet jälkeen keskeisissä teknologioissa, ja eurooppalaista autoteollisuutta haastavat lisäksi kauppapoliittiset epävarmuudet, kuten USA:n asettamat kauppatullit sekä kova kansainvälinen kilpailu. Joustoratkaisulla pyritään helpottamaan Euroopan autoteollisuuden ahdinkoa, luopumatta kuitenkaan EU:n kunnianhimoisista päästövähennystavoitteista.
Eurooppa-päivänä monia syitä juhlaan
Perjantaina 9. toukokuuta vietettiin Eurooppa-päivää, joka on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden juhlapäivä. Päivä muistuttaa vuoden 1950 Schumanin julistuksesta, joka loi perustan Euroopan unionille. Viikko oli myös siitä erityinen, että toisen maailmansodan päättymisestä tuli 80 vuotta. Tätä juhlistettiin myös täysistunnossa näyttävällä seremonialla.
Suomessa taas juhlistimme 30-vuotista EU-jäsenyyttämme. Osallistuin perjantaina Helsingin keskustakirjasto Oodissa järjestettyyn juhlaseminaariin puhujana. Tilaisuudessa keskustelimme muun muassa Euroopan turvallisuudesta, kilpailukyvystä ja EU:n laajentumisesta.
Alkanut viikko
Tällä viikolla kokoustavat erityisesti parlamentin valiokunnat. Kaikki kolme valiokuntaani ovat koolla painavien teemojen äärellä. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ITRE:ssa sekä talous- ja raha-asioiden valiokunta ECON:ssa käsittelemme EU:n ja Iso-Britannian välistä kauppa- ja yhteistyösopimusta, joka on itselleni erityisen merkittävä. Olen parlamentin pysyvä esittelijä EU:n ja Iso-Britannian välisissä talousasioissa.
Kiinnostava on myös ITRE-äänestys energiaverkoista. Toimiva, kattava ja tarkoituksenmukainen energiaverkko on yhteiskunnan kannalta keskeinen huoltovarmuuskysymys. Espanjan, Portugalin ja Etelä-Ranskan taannoinen suuri sähkökatko osoitti, miten valtaisa asia luotettava energiaverkko on.
Vastuullani oleva bioteknologian ja -valmistuksen mietintö etenee sekin tällä viikolla, kun tapaamme eri ryhmien neuvottelijoiden kesken.
ECON:ssa käsittelemme myös tärkeää talousvakautta koskevaa oma-aloitemietintöä.
Viikkoon mahtuu tapaamisia useiden edunvalvojien kanssa. Eurooppalaiselle kulttuurille juhlan aihetta tuo lauantain Euroviisut, joiden osalta toivomme Erika Vikmanille loistavaa menestystä.
Pysytään kuulolla.
Eero