Viime viikko oli tiivis valiokuntien ja parlamentin poliittisten ryhmien kokousviikko. Valmistauduimme tämän viikon täysistuntoon, joka jää harmillisen koronatartunnan vuoksi itseltäni väliin.
Tässä kirjeessä:
- Työ komission vastuuvapauden parissa jatkuu
- EU-varat vahvemmin oikeusvaltioperustaisiksi
- Sääntelynpurku viedään myös digisektorille
- Uusiutuva energia nousussa, fossiiliset laskussa
- Rahoitusalan sääntelykehyksen uudistukseen kunnianhimoa
- Ylimääräiset kulut pois sijoitustuotteista
- Mieleenpainuva viikonvaihde
Työ komission vastuuvapauden parissa jatkuu
Syksyn suurin projektini unionin varojenkäytön vartijana jatkuu tiiviisti. Neuvottelen komission vastuuvapaudesta vuoden 2024 budjetin osalta. Kyseessä on parlamentin tärkein työkalu sen varmistamiseksi, että komissio tekee oikeita asioita ja on tilivelvollinen työstään EU-parlamentille. Eri vastuualojen komissaarit ovat käyneet kuultavina valiokunnassa. Budjetin valvontavaliokunnan viikko alkoi maahanmuutosta ja rajaturvallisuudesta vastaavan komissaari Magnus Brunnerin kuulemisella.
Omissa kysymyksissäni nostin esiin hybridivaikuttamisen uhat, kuten maahanmuuton välineellistämisen, joita unionin ulkorajoilla, myös Suomessa, kohdataan. Suojaamme yhteistä EU:n ulkorajaa, ja siksi on selvää, että yhteisen unionin budjetin tulee tukea tätä työtä. Komissaari kertoi lisärahoituksesta, jota on osoitettu ulkorajavaltioille, sekä Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin tarjoamasta operatiivisesta tuesta. Myöhemmin viikolla komissio julkaisi lisäksi uuden 250 miljoonan euron aloitteen droonien torjunnan tueksi. Suomella on hyvät mahdollisuudet hyötyä tästä rahoituksesta.
Huolestuttavaa oli kuulla, että vuonna 2024 EU:ssa myönnettiin yhteensä 541 839 lyhytaikaista viisumia Venäjän kansalaisille. Tämä osoittaa, että tietyt jäsenmaat ovat edelleen hyvinkin avoimia venäläisille turisteille Venäjän käymästä hyökkäyssodasta huolimatta. Erityisesti Ranska, Espanja, Italia ja Kreikka korostuvat myönnettyjen viisumien määrässä. Vaikka kehitystä on viime vuosina tapahtunut parempaan suuntaan, viisumeja myönnetään yhä liikaa, kuten komissaari itsekin painotti.
Tilanteen korjaamiseksi komissio hyväksyi tässä kuussa täytäntöönpanopäätöksen, joka tiukentaa viisumien myöntämistä venäläisille. Uusien sääntöjen mukaan venäläiset eivät enää voi saada monikertaviisumeja, vaan heidän on haettava uutta viisumia jokaista matkaa varten. Tämä mahdollistaa hakijoiden tarkemman ja tiheämmän valvonnan. Lopulta viisumipolitiikka on kuitenkin pitkälti jäsenmaiden käsissä ja kuten tilastoista käy ilmi, on valitettavan selvää, etteivät kaikki jäsenmaat suhtaudu tilanteeseen samalla vakavuudella.
EU-varat vahvemmin oikeusvaltioperustaisiksi
Torstaina budjetin valvontavaliokunta ja budjettivaliokunta äänestivät yhteisestä mietinnöstä, jossa arvioimme niin sanotun ehdollisuusmekanismin toimeenpanoa. Suomessa tunnemme mekanismin hyvin, sillä se oli yksi Rinteen-Marinin hallituksen keskeisistä painopisteistä, kun Suomi toimi EU:n neuvoston puheenjohtajamaana loppuvuonna 2019. Nyt, lähes viisi vuotta ehdollisuusmekanismin voimaantulon jälkeen, annoimme suosituksia sen lujittamiseksi, jotta EU-varojen käyttö todella sidotaan oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen.
Toistaiseksi mekanismia on sovellettu vain kerran, Unkarin tapauksessa, jossa koheesiopolitiikan kolmesta ohjelmasta 55 prosenttia tuista on ollut jäädytettyinä joulukuusta 2022 lähtien. On kuitenkin selvää, että oikeusvaltion rapautuminen Unkarissa on jatkunut, mikä edellyttää toimien uudelleenarviointia. Tämän vuoksi esitin, että kaikki Unkarille suunnatut varat tulisi jäädyttää. Mietinnössä korostammekin nyt, että tukien keskeytys voisi nousta jopa 100 prosenttiin ja kehotamme komissiota kiireellisesti esittämään lisätoimia.
Mietinnössä on myös muita tärkeitä kirjauksia. Muistutamme esimerkiksi, että äänioikeuden keskeyttäminen neuvostossa on edelleen mahdollinen seuraamus tilanteissa, joissa jäsenmaa rikkoo oikeusvaltioperiaatetta vakavasti ja toistuvasti.
Sääntelynpurku viedään myös digisektorille
Komissio julkaisi viime viikolla komissaari Henna Virkkusen johdolla aloitteen EU:n digilainsäädäntökehikon yksinkertaistamiseksi, eli nk. digiomnibusin. Komissio haluaa yksinkertaistaa muun muassa vasta hyväksyttyä EU:n tekoälysäädöstä, tietosuojalainsäädännön kulmakiveä GDPR:ää, datasäädöstä sekä kyberturvallisuuslainsäädäntöä.
Komission tavoitteena on auttaa eurooppalaisia yrityksiä innovoimaan ja skaalautumaan, sekä pienentää yrityksen hallinnollista taakka. Digiomnibus-esitys on aiheuttanut myös kritiikkiä. Parlamentin S&D-ryhmä, Renew sekä Vihreät tiedottivat viime viikolla, että digilainsäädännön purkamiseen liittyy riskejä, esimerkiksi kansalaisten yksityisyyden suojan heikkeneminen.
Päällekkäisen raportoinnin karsimista ei varmaan kukaan vastausta. Myös S&D-ryhmä on sitoutunut yksinkertaistamaan lakeja kansalaisten ja yritysten elämän helpottamiseksi, mutta emme tue sellaista sääntelyn purkamista, joka heikentäisi EU:n digitaalista lainsäädäntökehystä ja kansalaisten yksityisyydensuojaa.
Digisääntöjen heikentämisen sijaan S&D-ryhmä korostaa olemassa olevan lainsäädännön tehokkaampaa toimeenpanoa ja muun muassa sääntelyohjeiden parantamista. Sääntelyn yksinkertaistamisessa tulisi löytää tasapaino innovaatioiden ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamisen sekä kansalaisten yksityisyydensuojan välillä.
Avoin kysymys on, että sataako sääntelyn yksinkertaistaminen globaalien digijättien laariin, vai hyödyttääkö se aidosti eurooppalaisia toimijoita innovoimaan ja luomaan eurooppalaisia digiratkaisuja. Tähän tulisi ehdotuksen jatkokäsittelyssä kiinnittää erityistä huomiota. Kuten yritysvastuuta heikentävä omnibus-aloite, myös digiomnibus tulee varmasti jakamaan parlamenttia, kun neuvottelut komission ehdotuksesta käynnistyvät.
Uusiutuva energia nousussa, fossiiliset laskussa
Energiakomissaari Dan Jörgensen keskusteli viime viikolla teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) meppien kanssa EU:n energiapolitiikan ajankohtaisista asioista. Aiemmin marraskuussa komissio julkaisi energiaunionin tilaa koskevan raportin.
Hyvät uutiset ovat, että uusiutuvan energian osuus Euroopan sähköntuotannosta nousi viime vuonna 47 prosenttiin. EU on myös vähentänyt merkittävästi riippuvuuttaan venäläisestä fossiilienergiasta. Kaasun tuonti Venäjältä (putkikaasu ja nesteytetty maakaasu) väheni 45 prosentista 12 prosenttiin vuoden 2021 ja 2025 välisenä aikana. Öljyn tuonti Venäjältä väheni kuitenkin vain muutaman prosentin, pakotteista huolimatta.
Parhaillaan käynnissä on neuvottelut uudesta lainsäädännöstä, joka kieltäisi venäläisen kaasun tuonnin kokonaan tulevien vuosien aikana. Parlamentti ajaa lisäksi myös venäläisen öljyn tuonnin kieltoa.
EU kärsii Yhdysvaltoja ja Kiinaa korkeammista energian hinnoista. Energian korkeat hinnat johtuvat pääasiassa siitä, että Eurooppa on riippuvainen fossiilisten polttoaineiden tuonnista. EU:n tulisi siis ottaa sähköistämisessä isoja harppauksia eteenpäin. Eurooppalaisen teollisuuden vähähiilistäminen ei toteudu ilman huomattavia investointeja uusiutuvaan energiaan sekä energiaverkkojen kehittämiseen.
Komissaari Jörgensen totesikin, että komissio esittelee pian uuden energiaverkkopaketin ja päivityksen TEN-E eli Euroopan laajuisten energiainfrastruktuuria koskevan asetukseen, jolla puretaan siirtoyhteyksien pullonkauloja. Ensi vuoden alussa on tulossa puhtaan energian investointisuunnitelma, sekä useampi strategia muun muassa pienydinvoimaan liittyen. Jörgensen alleviivasi useampaan otteeseen, että energiainfran luvituksen sujuvoittaminen on avainkysymys.
Kysyimme, miten komissaari aikoo vauhdittaa EU:n sähköistämistä. Sähkö kattaa noin 20% EU:n loppuenergian kulutuksesta. Kiina menee kuitenkin aurinkovoiman turvin pikakaistaa eteenpäin ja monet pitävät sitä jo sähkösupervaltana. Sähkö kattaa Kiinassa nyt 30% loppuenergian kulutuksesta.
Myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin lupaamat miljardien eurojen nesteytetyn maakaasun ja ydinvoimateknologian ostot Yhdysvalloista puhuttivat valiokunnan meppejä. Huolena, että nämä johtavat rakenteellisiin riippuvuuksiin yhdysvaltalaisista teknologiasta.
Rahoitusalan sääntelykehyksen uudistukseen kunnianhimoa
Viime viikolla pidin puheenvuoron eurooppalaisten valvontaviranomaisten kuulemisessa talous- ja raha-asioiden valiokunnassa (ECON). Korostin puheessani tarvetta rahoitusalan valvontalainsäädännön kunnianhimoiselle uudistamiselle. Komission ehdotus aiheesta julkaistaan joulukuun alussa.
Yhtenäisempi eurooppalainen lähestymistapa rahoitusalan sääntelykehykseen on välttämätön toimivan ja kilpailukykyisen säästö- ja investointiunionin aikaansaamiseksi. Jotkin rahoitusalan toimijat, kuten kryptovaluuttatoimijat, ovat niin suuria ja aktiivisia eurooppalaisella tasolla, ettei niiden valvontaa voida jättää kansalliselle tasolle. EU-tason sääntely tuo mukanaan myös tehokkuutta ja mittakaavaetua. Kansalliset valvontaviranomaiset ovat tietysti myös tärkeässä roolissa, tiivistä yhteistyötä tarvitaan eri viranomaisten välillä.
Ylimääräiset kulut pois sijoitustuotteista
Jatkoimme valmistautumista vähittäissijoittajastrategian seuraaviin kolmikantaneuvotteluihin eli trilogeihin, jotka pidetään tiistaina. Vastaan kokonaisuudesta sosialidemokraattien neuvottelijana. Strategian tarkoitus on kannustaa tavallisia ihmisiä sijoittamisen pariin tekemällä sijoittamisesta ymmärrettävämpää ja edullisempaa.
Neuvottelemme nyt poliittisemmista aiheista, kuten vastinetta rahalle -periaatteesta sijoittajan polkuun ja kannustinkysymyksiin. Vastinetta rahalle -periaate tarkoittaa sitä, että kuluttajalle tarjottavat sijoitustuotteet tuottavat reilun tuoton kulujenkin jälkeen. Sijoittajan polku taas kuvaa eri välivaiheita sijoituskohteen olemassaolon tiedostamisesta sen hankintaan. Esimerkiksi pankkien tietämystestit sijoittajalle ovat yksi vaihe tällä polulla sijoituspäätökseen, jota voidaan tarkastella. Kannustimet sijoitustuotteissa tarkoittavat sitä, että liikkeellelaskija maksaa myyjälle sen sijoitustuotteen myymisestä, mikä voi aiheuttaa puolueellisuutta ja korkeampia hintoja ostajalle. Kaikki nämä osat ovat siis tärkeitä osia kuluttajan kannalta, kun sijoitustoimintaan lähtee mukaan.
Tarvitsemme selkeitä mittareita, kun sijoitustuotteen vastinetta rahalle ja kannustimien sääntöjä arvioidaan. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) julkaisi hiljattain tutkimuksen, joka osoitti, kuinka kalliita sijoitustuotteet ovat Euroopan unionissa etenkin korkeiden kannustinkustannuksien vuoksi. Kun kannustinsopimuksia tehdään jakelijan ja valmistajan välillä sijoitusrahastoista (nk. UCITS-rahastot, joille EU-direktiivi asettaa säännöt, miten sijoitustoiminnasta aiheutuvat riskit on hajautettava), nämä kannustimet muodostavat 45 % kuluista. Hävyttömiä lukuja, joilla puristetaan tavalliselta kansalaiselta maksuja, joille ei saada mitään vastinetta. Oikeistoryhmät eivät vaikuta olevan huolissaan näistä kuluista, mutta tulen pitämään tätä asiaa pinnalla neuvotteluissa. On tärkeää, että tämä lakiuudistus tulee palvelemaan tavallista kansalaista ja johtaa alempiin kustannuksiin sijoitustuotteissa.
Mieleenpainuva viikonvaihde
Perjantainen Talviseminaari ja EU-vastaanotto oli jälleen innostava ja onnistunut tapahtuma. Nyt vietimme meppikollega Maria Guzeninan ja minun järjestämää tapahtumaa Paasitornissa ja väkeä tilaisuuteen kokoontui pitkälti toistasataa henkilöä.
Vieraamme olivat innostavia keskustelijoita ja keskustelu jatkui monipuolisesti myös seminaariosuuden jälkeen järjestetyllä EU-vastaanotolla. Monilta osallistujilta kuultu viesti oli selkeä: EU:n on otettava nykyistä aktiivisempi rooli some-jättien seurannassa ja valvonnassa, vaadittava niitä noudattamaan Euroopassa vallitsevia oikeusvaltioperiaatteita sekä lisättävä erityisesti nuorten some-käyttäjien suojaamista erilaisilta uhkatekijöiltä. Kiitos kaikille osallistujille!
Lauantaina olikin sitten kuparihääpäivä yhdessä Aylan kanssa. Rauhallista yhdessäoloa ruokailun, ystävän syntymäpäivien ja Tumppi Varosen konsertin merkeissä.
Nyt lepoa. Palataan kuulumisiin paremmissa voimissa.
Eero