Elämä on yllätyksiä käydä. Edellisen viikon piti olla ryhmäkokousviikko, jossa valmistaudumme seuraavan viikon täysistuntoon. Minun piti olla paikalla myös valtiopäivien avajaisissa Helsingissä ja vielä osallistua oman S&D-ryhmäni johdon kokoukseen Sloveniassa. Maanantaina sain kuitenkin vatsainfluenssan, joka laittoi minut petipotilaaksi koko alkuviikoksi ja ohjelmat uusiksi. Joten torstaina ja perjantaina piti yrittää paikata alkuviikon hiljaisuutta. Siksi kirjeenikin tällä kertaa on hiukan normaalia lyhyempi.
Tässä kirjeessä:
• Unionin rahanjako vaatii turvamekanismeja
• Sisämarkkinoiden integraatio ja valvonta
• Kauppasopimus Yhdysvaltain kanssa liikahtaa
• Lauantaina keskusteltiin Euroopan suunnasta
• Alkanut viikko
Unionin rahanjako vaatii turvamekanismeja
Komissio suunnittelee EU-rahanjakoon täysremonttia. Aihetta on valmisteltu komissiossa jo pitkään, ja pitkään se tulee pysymään myös parlamentin työpöydällä. Komission esityksessä seuraavaksi seitsemän vuoden EU-budjetiksi (2028–2034) keskeinen muutos olisi siirtyminen niin sanottuun tulosperusteiseen malliin. Siinä maksut sidottaisiin investointien ja uudistusten saavuttamiseen sen sijaan, että korvattaisiin hankkeiden toteutuneita kustannuksia, kuten EU-budjetissa perinteisesti on tehty.
Tunnetuin esimerkki tällaisesta menettelystä on koronakriisin aikana luotu elpymis- ja palautumistukiväline (RRF), josta kokemukset kuitenkin osoittavat, ettei malli ole riskitön. Tilintarkastajat ovat varoittaneet, että kustannuksiin perustumaton maksatus voi heikentää läpinäkyvyyttä sekä lisätä virheiden, kaksoisrahoituksen ja petosten riskiä. Vuoden 2024 lopussa Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) oli käsiteltävänä 307 elpymisvälineeseen liittyvää tapausta.
Vahinkojen arvioidaan olevan 2,8 miljardia euroa, eli noin kolmannes kaikista EU-menoihin kohdistuvista havaituista petoksista. Elpymisväline on osoittautunut myös valvonnallisesti haastavaksi, sillä varojen jäljitettävyys on ollut puutteellista, lopullisista tuensaajista ei ole ollut riittävää läpinäkyvyyttä, ja valvonnan laatu on vaihdellut merkittävästi eri jäsenmaiden välillä.
Torstaina hyväksyimme budjetin valvontavaliokunnassa (CONT) mietinnön, jossa varoitamme tulosperusteisen mallin laajentamisesta ilman vahvoja turvamekanismeja. Siirtyminen tällaiseen malliin edellyttää merkittävää valvontakapasiteetin vahvistamista sekä EU- että jäsenmaatasolla. Samalla kun tulosperusteinen budjetointi voi nopeuttaa uudistuksia, ei valvontaa pidä heikentää. Jokainen euro on voitava jäljittää, tarkistaa ja perustella, ja maksatusperusteiden on oltava sidottuja hankkeisiin, jotka tuottavat aitoja tuloksia. Ilman riittäviä turvamekanismeja vaarana on, että läpinäkyvyys heikkenee ja mahdollisuudet valvoa EU-varojen käyttöä kaventuvat.
Elpymisväline oli kriisiajan poikkeusratkaisu, eikä sen ongelmia tule toistaa, kun jaossa on lähes 2000 miljardin euron EU-varat seuraavalle seitsemälle vuodelle. Neuvotteluissa parlamentin tavoitteena on varmistaa, että tuleva EU-budjetti on sekä tehokas että läpinäkyvä, ja että jokainen euro käytetään tarkoituksenmukaisesti ja vastuullisesti.
Sisämarkkinoiden integraatio ja valvonta
Toimivat eurooppalaiset rahoitusmarkkinat ovat edelleenkin kaukainen unelma. Komission uusi rahoitusmarkkinoiden integraatio- ja valvontapaketti yrittää parantaa säädöksiä ja luoda toimivat yhteiset kehikot rahan liikkeelle ja valvonnalle. Tässä tämän vuoden megahankkeessa olen oman ryhmäni pääneuvottelija. Paketti on laaja ja tekninen, joten sen käsittely vaatii aikaa, perehtymistä ja keskusteluja eri sidosryhmien kanssa. Keskustelemme parhaillaan poliittisten ryhmien kesken aikataulusta, joka tarkentuu lähiaikoina.
Komissio esitteli parlamentille viime viikolla paketin eri osioita ja taustaa. Vaikka työ on vielä alkuvaiheessa, on jo selvää, että keskustelua herättää erityisesti Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMA:n roolin vahvistaminen suorana valvojana. Myös ESMA:n uusi hallintomalli, rahoitus ja valvontatyökalut tulevat olemaan tarkastelussa. Ensimmäiset keskustelut jäsenmaiden kanssa viittaavat siihen, että nämä kysymykset nousevat erityisesti jäsenmaiden neuvostossa poliittisesti herkiksi.
Paketti tuo uudelleen esiin myös yhdistetyn markkinatiedon eli niin sanotut konsolidoituja kaupankäyntitietoja sisältävät tietoaineistot. Tavoitteena on koota kaupankäyntidata eri kauppapaikoilta yhdeksi kokonaisuudeksi, jotta sijoittajilla ja markkinaosapuolilla on parempi näkyvyys markkinoihin. Toimin kolme vuotta sitten S&D-ryhmän neuvottelijana tätä kokonaisuutta koskevassa lainsäädännössä. Nyt esillä oleva uudistus laajentaa markkinatiedon sisältöä ja tuo paremmin esiin sen, mistä paras hinta on saatavilla. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja auttaa sijoittajia tekemään parempia päätöksiä. Tämänkin päivän tiedolla kolme vuotta sitten tehty uudistus, jossa tavallisen sijoittajan asemaa parannettiin, oli ehdottomasti oikea.
Kyse on vain osasta laajempaa kokonaisuutta, joka tulee herättämään paljon keskustelua tulevina kuukausina. Tavoite on kuitenkin selvä: toimivammat, avoimemmat ja aidosti yhtenäisemmät EU:n rahoitusmarkkinat, jotka palvelevat paremmin sijoittajia, yrityksiä ja reaalitaloutta.
Kauppasopimus Yhdysvaltain kanssa liikahtaa
EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimuksen käsittely lähtee jälleen liikkeelle parlamentissa. Yhdysvaltain Grönlanti-uhkausten ja uusien tulliuhkausten jälkeenhän EU-parlamentti laittoi kauppasopimuksen käsittelyn hyllylle. Yhdysvaltain nyt luovuttua asevoiman käytöllä ja uusilla tulleilla uhkaamisesta, parlamentin poliittiset ryhmät sopivat viime viikolla jatkavansa Turnberry-sopimukseen liittyvää lainsäädäntötyötä. Nyt tullietuuksien keskeyttämisperusteisiin lisättiin uusi ehto: jos Yhdysvaltojen toimet uhkaavat EU:n tai sen jäsenmaiden alueellista koskemattomuutta tai keskeisiä turvallisuusetuja, etuudet voidaan keskeyttää. Ratkaisu korostaa, että tässä ajassa kauppapolitiikka ja eurooppalainen suvereniteetti kulkevat käsi kädessä.
Lauantaina keskusteltiin Euroopan suunnasta
Kutsuin lauantaina kansalaisia Herttoniemen Näätätien kerhohuoneelle keskustelemaan tutusta teemasta ”Mihin Suomi, EU ja maailma ovat matkalla?” Ja mukavastihan paikalle jälleen saapui aktiivista ja keskustelevaa väkeä lämminhenkiseen ja ajatuksia herättävään tilaisuuteen.
Tilaisuuden voi kiteyttää parin osallistujan kiitoksiin: ”Tarvitsemme juuri tällaista avointa keskustelua, jossa uskalletaan katsoa pidemmälle – ja jossa ihmisten arki, oikeudenmukaisuus ja tulevaisuuden toivo ovat keskiössä” sekä ”Tämä oli hieno tilaisuus. Keskustelua ja oikeaa kuuntelemista.”
Kohtaamiset osoittivat jälleen hyvin sen, miten kansalaisilla on suuri huoli Suomen, Euroopan ja laajemminkin maailman nykymenosta. Ja samaan aikaan heillä on vahvoja ajatuksia, mitä meidän tulisi yhdessä tehdä nykyisen suunnan muuttamiseksi. Kaiken levottomuuden keskellä yksi asia on selvä: me eurooppalaiset tarvitsemme toisiamme.
Alkanut viikko
Tällä viikolla olemme koolla täysistunnossa Ranskan Strasbourgissa. Asialistalla korostuvat turvallisuus, talous ja EU:n globaali rooli muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa.
Keskustelemme muun muassa unionin puolustus- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisesta. Talouden puolella arvioimme kilpailukykyä, teollisuuspolitiikkaa ja energian hintakehitystä. Keskusteluissa painottuvat myös toimet strategisten riippuvuuksien vähentämiseksi.
Täysistunnossa käsitellään lisäksi muuttoliikettä, oikeusvaltiokehitystä jäsenmaissa sekä digitalouden sääntelyä. Aiheista järjestetään sekä täysistuntokeskusteluja että äänestyksiä, jotka ohjaavat tulevaa EU-lainsäädäntöä ja poliittisia linjauksia.
Pysytään kuulolla.
Eero