Uutiskirje 41/2024

Neljä päivää täysistuntohulinaa Strasbourgissa takana. Kun komission direktiivivalmistelu ei vielä toimi, kertyi äänestettäväksi istuntoihin huomattavan vähän, ehkä kymmenesosa, normiviikon talkoista.

Uuden komission valinta on puhuttanut viikolla eniten. Ja tietysti Unkarin pääministeri Viktor Orbánin esiintyminen parlamentissa herätti aika lailla tunteita. Olen jatkanut myös sidosryhmätapaamisia viikon aikana ja saatiin mukaan mahtumaan myös valiokuntakuulemiset.

Kulku Strasbourgiin ja takaisin Suomeen on aina hiukan vaivaa vaativaa. Pariisiin sinivalkoisilla siivillä ja sieltä junalla Strasbourgiin, on ollut itselleni hyvä vaihtoehto. Tällä kertaa paluumatka alkoi yllättävästi, kun juna kärähti sen verran, että palokunta hälytettiin paikalle ja koko junaliikenne keskeytyi useammaksi tunniksi. Ei auttanut muuta kuin ottaa kimppataksi Frankfurtiin, josta löytyi tutut sinivalkoiset siivet kuljettamaan joukkueemme takaisin Helsinkiin.

Tässä uutiskirjeessä:

  • Taktikointi ei taita kriittisyyttä
  • Orbán veti vesiperän
  • Hiilijalanjäljen pienentäminen työpaikkoja hukkaamatta
  • Hyviä kysymyksiä oman valiokuntani teemoista
  • Budjetin valvontaa on tehostettava
  • Oikeusasiamiehen valinnan loppusuora alkaa
  • Disinformaatiota on torjuttava päättäväisemmin
  • Ensi viikko

Taktikointi ei taita kriittisyyttä

Parlamentin lakiasioiden valiokunta sai valmiiksi omat ensimmäisen vaiheen komissaarikuulemisensa. Kaikki komissaariehdokkaat saivat luvan ponnistaa omien substanssivaliokuntiensa kuulemisiin. Pientä jupinaa kuitenkin esiintyi, sillä vasemmalla laidalla ja vihreiden keskuudessa tiedonsaantiin ei oltu kovin tyytyväisiä. Yksittäisten komissaarien kuulemisjärjestyksestä saatiin siitäkin päätös tällä viikolla.

Keskustaoikeistolainen EPP ajoi yhdessä äärioikeistoryhmien kanssa lävitse päätöksen, jonka mukaan demarien ykköskomissaari, varapuheenjohtaja Teresa Ribera jätetään kuulemisjärjestyksen toiseksi viimeiseksi.

Järjestyksellä EPP yrittää selvästi taktikoida niin, että demarit pelkäisivät oman ykköskomissaarinsa kuulemiskohtelua, eivätkä uskaltaisi olla tiukkana neljäntoista EPP:hen kuuluvan komissaariehdokkaan kuulemisessa.

Oman S&D -ryhmäni keskustelussa totesimme, työ emme anna järjestyksen vaivata, vaan teemme työmme aivan normaalisti. Jos komissaariehdokkaat eivät osaa asioitaan tai heidän linjauksensa poikkeavat selkeästi parlamentin enemmistön linjauksista, olemme valmiit käyttämään punaista korttia. Jokaisen kuulemisen jälkeen nimittäin asianomaisen valiokunnan tehtävä on päättää, näyttääkö valiokunta nimitykselle punaista vai vihreää valoa.

Komissaarikuulemisten valmistelut ovat jatkuneet. Kirjallisia kysymyksiä toimitettiin määräaikaan eli eiliseen 10.10. mennessä komissaariehdokkaiden tukikohtaan Berlaymontiin aikamoinen nippu. Aikataulu on entinen, komissaariehdokkaiden vastauksia valiokuntien kysymyksiin odotetaan 22.10. mennessä ja itse kuulemiset alkavat 4.11.

Suomen komissaariehdokas Henna Virkkunen on kerännyt eritysesti kuluttajajärjestöjen keskuudessa kritiikkiä siitä, että hänen yhteytensä aiemmin ovat olleet kovin business-voittoisia. Kuluttajajärjestöjen edustajia Hennan kuulemisiin on mahtunut businesstahoja vähemmän. Itse en pidä tuollaisia vertailuja mielekkäinä mutta esimerkkinä tuo kertoo, miten monenlaista haastetta ehdokkaat kokevat ennen maaliviivan ylittämistä.


Orbán veti vesiperän

Unkarin pääministeri Viktor Orbán vieraili keskiviikkona parlamentissa esittelemässä Unkarin puheenjohtajakauden ohjelmaa. Kahteen kertaan lykätty vierailu ei ollut kyllä minkäänlainen menestys pääministerille. Kukaan ei ollut kiinnostunut puheenjohtajakauden virallisesta ohjelmasta. Keskustelu pyöri Unkarin epädemokraattisen hallinnon, korruption ja Putinia tukevan ulkopolitiikan ympärillä.

Keskustelu osoitti parlamentin jakautuneen demokratian osalta kahteen leiriin. Äärioikean laidan kolme puoluetta, Orbánin johtamat Euroopan patriootit, Saksan AfD:n Itsenäisten Kansakuntien Eurooppa ja Italian veljet -puolueen johtama ECR tukivat kritiikittömästi Orbánin linjaa, kun muut parlamentin puolueet olivat äärimmäisen kriittisiä ja varoittivat demokratiakehityksen riskeistä.

Uusia ystäviä Orbán ei vierailullaan saanut, mutta selväksi kuitenkin tuli, että Euroopassa on vahvoja voimia, jotka kyseenalaistavat perinteisen eurooppalaisen demokratiakäsityksen.


Hiilijalanjäljen pienentäminen työpaikkoja hukkaamatta

Ilmastonmuutoksen torjunnassa ratkaisevaa on eri teollisuusalojen päästöjen vähentäminen. Esimerkiksi terästeollisuus aiheuttaa noin 5 % EU:n kokonaispäästöistä ja lähemmäs 9 % koko maailman kasvihuonepäästoista. Terästeollisuuden hiilijalanjäljen pienentäminen on siis ratkaisevan tärkeää.

Järjestimme yhdessä ruotsalaisen Renew-ryhmän meppikollegani Emma Wiesnerin kanssa keskiviikkona lounaskeskustelun, jossa pohdittiin eurooppalaisen terästeollisuuden roolia EU:n päästöjen vähentämisessä. Tämän keskustelunkin pohjalta on helppo todeta, että uuden komission teollisuuspolitiikan keskiössä tulee olla yhtäaikaisesti sekä teollisuuden hiilijalanjäljen pienentäminen että alan työpaikkojen säilyminen Euroopassa ja Suomessa.

Pohjoismaiset teräsyhtiöt kuten SSAB ja Outokumpu ovat ottaneet isoja askeleita terästuotannon hiilijalanjäljen pienentämiseksi, mutta lisäinvestointeja tarvitaan. Yksin SSAB:lla on mahdollisuus vähentää Suomen kokonaispäästöjä 7 prosentilla nykytasosta muuttamalla Raahen tehtaan prosessit hiilivapaaseen terästuotantoon.

Lounaskeskustelun anti oli selvää; uuden komission toivotaan jatkavan EU:n ilmastopolitiikan selkeää linjaa asettamalla kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet vuodelle 2040. Komissiolta toivotaan myös kysyntäpuolen kannusteita puhtaaseen teräkseen siirtymiseksi sekä reiluja pelisääntöjä sisämarkkinoilla.


Hyviä kysymyksiä oman valiokuntani teemoista

Tällä viikolla ei ollut ECON-valiokunnan kokouksia, mikä antoi hieman aikaa valmistautua tulevaan. Keskeisimpänä ECONin agendalla ovat yhä komissaarikuulemiset. Viime viikolla komissaariehdokkaille valittiin kullekin oma valiokuntansa kuulemisia varten. Tällä viikolla etenimme seuraavaan vaiheeseen, jossa parlamentaarikoiden kirjalliset kysymykset lähetettiin komissaariehdokkaille.

ECONissa keskittynemme eniten portugalilaiseen Maria Luís Albuquerqueen, jonka salkun piiriin finanssimarkkinat ja pääomamarkkinaunioni kuuluvat. Myös Latvian Valdis Dombrovskis, Espanjan Teresa Ribeira, Alankomaiden Wopke Hoekstra, Ranskan Stéphane Sejourne sekä Tanskan Dan Jørgensen ovat korkealla asialistallamme.

Tällä saralla oli ilo nähdä, että ehdottamani aiheet olivat komissaarikysymyksissä vahvasti esillä. Olen halunnut pitää näkyvillä teemaa pääomamarkkinaunionin edistämisestä, sillä sen sujuvoittaminen on mainio tapa edistää investointeja mantereellamme. Jotta voisimme oikeasti luoda yhteisen pääomamarkkinaunionin, meidän pitäisi keskittyä tukemaan pitkän aikavälin turvallisia sijoituskohteita entistä enemmän.

Myöskään yhteisen finanssivalvonnan tärkeyttä ei tule unohtaa. Tilanne on nimittäin toistaiseksi se, että kansalliset valvontaviranomaiset tulkitsevat kukin itse eurooppalaisia sääntöjä, mistä syntyykin 27 eri sääntöpohjaa. Moinen järjestelmä ei ole kaksinen talous- ja tehokkuuskasvun edistäjä.

Onkin korkea aika harkita uudistuksia. Esimerkiksi Euroopan valvontavirastojen — kuten Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) sekä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) — tehtäviä ja hallinnointia voisi uudistaa. Suurimmat liikepankit taas voisi asettaa yhteisen valvonnan alaiseksi, kuten EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde vastauksessaan kysymykseeni viime viikolla ehdotti. Tästä aiheesta tullaan varmasti keskustelemaan valvontaviranomaisten kuulemisissa ECONissa ensi maanantaina.

Myös kysymys EU:n arvopaperistamismarkkinoista otettiin mukaan kirjallisiin kysymyksiin. Pähkinänkuoressa arvopaperistamisessa on kyse liiketoimista, joilla luottolaitokset voivat paketoida lainoja vaihdettaviksi arvopapereiksi, joita ne puolestaan voivat myydä sijoittajille. Arvopaperistaminen siis antaa pankkien siirtää joidenkin antamiensa lainojen riskiä toisille pankeille tai sijoittajille, kuten investointipankeille ja varainhoitajille. Näin pankkien pitäisi ainakin periaatteessa pystyä vähentämään riskitasoaan, ja vapauttamaan lisää pääomaa kovin kaivatuille investoineille. Tässä EU:n kehikon uudistaminen voisi auttaa.

Meidän tulisi kuitenkin arvioida uudistusehdotus hyvin tarkkaan, enkä ole lainkaan vakuuttunut siitä, että tällaisia instrumentteja tulisi taata julkisesti. Näimme vuoden 2007–2008 finanssikriisin aikaan esimerkin vahingosta, jota arvopaperistaminen voi finanssisektorille ja yhteiskunnalle tehdä. Arvopaperistaminen on yhä riskialtis rahoitustuote, jota tulisi kyetä käyttämään rajoitetusti ja säädellysti, muttei koskaan veronmaksajien takaamana.

Viimeisenä ECONin teemoista on huolestuttava tilanne vakuutusalalla. Meidän tulisi nähdä Floridaa piinaavan hurrikaani Milttonin aiheuttama järkyttävä tuho muistutuksena luonnonkatastrofien vaikutuksesta myös Euroopan talouteen. 1980-luvusta nykypäivään luonnonkatastrofit ovat aiheuttaneet Euroopalle 900 miljardin suuruiset tappiot. Vain yksi neljäsosa tästä määrästä oli vakuutuksen piirissä, eli suojaamattomia tappioita on valtavasti. Kysymys siitä, miten tilanteeseen vastataan, tulee varmasti olemaan tulevalle komissiolle keskeinen.


Budjetin valvontaa on tehostettava

EU:n viime vuoden budjetin tarkastelu lähti torstaina virallisesti käyntiin, kun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ECA) pääjohtaja Tony Murphy esitteli valvontavaliokunnalle vastajulkaistua vuosikertomusta varainhoitovuodelta 2023. Paikalla vastaamassa meppien kysymyksiin oli Murphyn lisäksi EU-budjetista vastaava komissaari Johannes Hahn.

Vuosikertomus antaa monilta osin syytä todelliseen huoleen. ECA:n mukaan unionin budjetista suoritettujen maksujen arvioitu virhetaso oli viime vuonna 5,6 prosenttia ja on aiempien vuosien tapaan noussut edelleen. Nousun taustalla on suurelta osin alueiden välisten kehityseron vähentämiseen tähtäävien koheesiomenojen virhetason huomattava nousu vuoden 2022 6,4 prosentista vuoden 2023 9,3 prosenttiin. Olennaisten ja laajalle ulottuvien virheiden johdosta tilintarkastajat antoivat kielteisen lausunnon unionin menoista vuodelta 2023.

Budjettia koskevan lausunnon lisäksi ECA antoi lausunnon myös EU:n elpymisvälineestä. Toisin kun EU-budjetista, rahoitusta elpymisvälineestä ei makseta toteutettujen kulujen perusteella, vaan jäsenmaiden täytettyä kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa asettamia tavoitteitaan. Vaikkei eri toimintalogiikan johdosta elpymisvälineen rahankäytölle olekaan annettavissa yksiselitteistä virhetasoa, sai se kuitenkin tilintarkastajilta varauman sisältävän lausunnon. Pääjohtaja Murphynkin torstaina alleviivaama aito huolenaihe elpymisvälineen rahankäytössä koskee erityisesti varojen heikko jäljitettävyys lopullisiin edunsaajiin. Ellei rahavirtoja ole mahdollista seurata, ei voi varojen asianmukaisesta käytöstäkään olla varmuutta.

Kun julkisuuteen on viime aikoina tihkunut tietoja unionin seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelusta ja mahdollisesta siirtymisestä elpymisvälineen kaltaisen mallin suuntaan, on tärkeä pitää mielessä tilintarkastustuomioistuimen havainnot. Kysyin omassa puheenvuorossani torstaina ECA:n ja komission näkemyksiä tulosperusteiseen rahoitusmalliin ja valiokuntakeskustelun valossa eivät elpymisvälineen kokemukset ole kovinkaan vakuuttavia. Esitys seuraavaksi rahoituskehykseksi on määrä tulla komissiolta viimeistään heinäkuun 2025 alkuun mennessä ja tämän osalta on syytä tulevien kuukausienkin aikana olla valppaana.

Vuoden 2023 budjetin tarkastelu tulee nyt jatkumaan parlamentissa ja syksyn mittaan useampi komissaari tulee käymään tentattavana valvontavaliokunnassa. Tulemme kollegoiden kanssa käymään tarkkaan lävitse budjetin eri osa-alueet ja vetämään omat johtopäätöksemme siitä, voimmeko myöntää komissiolle vastuuvapautta tai ovatko perustelut sen epäämiselle kuitenkin painavammat. Tästä siis lisää tulevissa viikkokirjeissä.


Oikeusasiamiehen valinnan loppusuora alkaa

EU:n ensimmäinen oikeusasiamies oli suomalainen Jacob Söderman. Jacke hoitikin työnsä hyvin ja loi perinnettä onnistuneelle eurooppalaiselle oikeusasiamieskulttuurille. Seuraavan Euroopan unionin oikeusasiamiehen valinta alkavalle viisivuotiselle kaudelle tapahtuu parlamentin täysistunnossa äänestämällä joulukuun lopussa.

Loppusuoralla on kuusi kandidaattia. He ovat Teresa AnjinhoEmilio De CapitaniMarino FardelliJulia LaffranqueClaudia Mahler ja Reinier van Zutphen.

Suomen osaavat kandidaatit, Tuomas Pöysti ja Ville Itälä, eivät saaneet ehdolle asettamiseen kokoon tarvittavaa 39 europarlamentaarikon tukea. Sinivalkoisia värejä ei siis oikeusasiamiehen vaalissa tällä kertaa nähdä.


Disinformaatiota on torjuttava päättäväisemmin

Keskustelimme Euroopan parlamentin täysistunnossa komission lausunnosta valeuutisten ja disinformaation leviämisestä. Aihe on hyvin vakava, sillä disinformaatiolla, eli tahallisella väärän tiedon levittämisellä, pyritään vaikuttamaan poliittisesti, taloudellisesti tai vaikkapa epäluuloa kansalaisissa aiheuttaen.

Järkyttävä esimerkki disinformaatiolla lietsomisesta on suomalaiseen uusnatsiin yhdistetyt, Englannissa ja Pohjois-Irlannissa kesällä eskaloituneet mellakat. Pikkutyttöjen kuolemaan johtanut, täysin tuomittava ja kammottava veitsi-isku aiheutti valtaisan mellakoiden aallon. Mellakoita lietsottiin netissä, jossa levitettiin tekijän taustasta väärää tietoa, ja ohjattiin mellakat rasistisiin ja yhteiskuntaa horjuttaviin pyrkimyksiin.

Yle ja myös brittimedia BBC ovat uutisoineet laajasti, miten yksi mellakoita lietsonut avainhahmo on suomalainen uusnatsi, joka on toiminut ylläpitäjänä sekä keskustelijana erilaisissa Telegram-ryhmissä, joissa jaettiin mellakoihin kannustavaa materiaalia sekä avoimen rasistista, väkivaltaista ja vihamielistä sisältöä.

On valtaisan hälyttävää, miten yksittäinen, täysin tapahtumista irrallinen, toisessa maassa asuva ja online-maailmassa radikalisoitunut ihminen voi vaikuttaa järisyttävällä tavalla disinformaation keinoin. Tapahtunut on myös vahva esimerkki siitä, miksi sosiaalisen median jättien toimintaan tarvitaan lainsäädäntöä, ja sen toimivuutta pitää valvoa.

On selvää, etteivät digi- ja somealustat suhtaudu riittävällä vakavuudella rooliinsa disinformaation levittämisessä. EU sääti viime kaudella digitaalisia palveluita koskevan lain, joka velvoittaa erittäin suuret digialustat ryhtymään toimiin disinformaation torjumiseksi esimerkiksi merkitsemällä tai poistamalla sisältöä.

Tämän vuoden kesällä on kuitenkin ilmennyt, että alustat ryhtyivät vähiten toimiin maahanmuuttajiin kohdistettujen disinformaatioviestien suhteen. Esimerkiksi YouTuben että TikTokin toimenpideprosentti maahanmuuttajiin liittyvään disinformaatioon oli 0. Telegram taasen ei ole listattu EU:n suuren digialustojen luetteloon, sillä sen käyttäjämäärä ei ylitä 45 miljoonan käyttäjän kuukausittaista rajaa. Uskomatonta on, että erityisesti disinformaation, rikollisen toiminnan, autoritääristen voimien ja ääriryhmien leviämisestä tunnettua viestipalvelua ei ole onnistuttu saamaan EU:n sääntöjen piiriin.

Meillä päättäjillä on tässä tärkeä tehtävä. Kun uusi komissio aloittaa työnsä ja ryhtyy tekemään ehdotuksia uudeksi EU-lainsäädännöksi, on disinformaatioon puuttumisen oltava yksi tärkeistä asioista.

Suomella ei ole luovutussopimusta Britannian kanssa, sillä Britannia allekirjoitti poikkeuksen yleiseurooppalaista sopimusta vastaan vuonna 2021 Brexitin jälkeen. BBC:n tietojen mukaan Suomen poliisi on tietoinen vihaa ja väkivaltaa lietsovasta uusnatsista, muttei kommentoi asiaa tässä vaiheessa enempää. Tapaus on osoitus siitä, miten ääriliikkeiden toiminta ei tunne valtiollisia rajoja, ja miten verkossa leviävälle rikollisuudelle on laitettava eurooppalaiset esteet. Samaan aikaan meidän tulee koko Euroopassa vahvistaa julkista tiedonvälitystä, sekä pitää huolta niin julkisten yleisradioyhtiöiden kuin kaupallisen tiedonvälityksen toimintaedellytyksistä ja kansalaisten medialukutaidosta.


Ensi viikko

Ensi viikolla vuorossa on parlamentin viikkokierron mukaisesti valiokuntaviikko, jonka aikana parlamentin valiokunnat kokoustavat. Lokakuu on parlamentin rytmissä kuitenkin poikkeus, sillä siinä missä Strasbourgin täysistuntoviikkoja on yleensä kerran kuukaudessa, on niitä lokakuussa kaksi. Siksi ensi viikolla on tiedossa myös parlamentin poliittisten ryhmien kokouksia, kun ryhmät valmistautuvat seuraavan viikon täysistuntoon ja muodostavat linjojaan käsiteltäviin kysymyksiin.

Ensi viikko on siksi todella intensiivinen. Kalenterissa ei tyhjiä rakoja ole, ja pahimmillaan päällekkäisiä menoja on neljä. On siis tehtävä tarkkaa arviointia viikon tärkeimmistä tapaamisista, ja keskityttävä niihin. Onneksi avustajani voivat osallistua tarvittaessa erilaisiin tapaamisiin ja tuoda minulle terveisinä olennaiset kuulumiset.

Juhlan aihettakin ensi viikolla on; keskiviikkona tulee kuluneeksi 30 vuotta Suomen EU-jäsenyyden neuvoa antavasta kansanäänestyksestä. Teimme tuolloin kaukaa viisaan päätöksen, sillä Suomen paikka on EU:ssa ja osana läntisen maailman markkinoita sekä vauhdilla kehittyvää unionia.

Viikon lopulla saan Brysseliin vieraakseni tämän uutiskirjeen tilaajista muodostuvan vierasryhmän. Kiitos kaikille teille, jotka olitte yhteydessä vierasryhmään osallistumisesta. Luvassa on varmasti antoisat päivät niin parlamenttiin, muihin EU-instituutioihin kuin Brysseliinkin tutustuessa.

Scroll to Top