Aluksi suurkiitos kaikille lämmittävistä kommenteista viime lauantaisen Elämäni biisi -ohjelman jälkeen! On valtavan hienoa, että musiikki tuo meidät yhteen tällä tavoin.
Päättynyt viikko on ollut EU-parlamentissa varsinainen hulinaviikko. Viikkoon mahtui täysistunto ja valmistelut avoimena olevista komissaarinimityksistä. Pulinaa aiheutti se, että keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue EPP, joka on myös parlamentin suurin poliittinen ryhmä, irtaantui heinäkuussa sovitusta Eurooppa-myönteisten puolueiden yhteistyöstä.
Heinäkuussa, parlamenttivaalien jälkeen, sosialidemokraattinen S&D -ryhmä, keskustalainen Renew -ryhmä ja Vihreät sopivat tukevansa Ursula von der Leyenin valintaa komission johtoon. Tähän sopimukseen sisältyi myös EU-parlamentin kannanottoja ohjaava poliittinen viitekehys uudistusohjelmasta viiden vuoden ajalle. Komissaarinimityksissä tämän viikon, sekä jo aikaisempien täysistuntojen äänestyksissä, EPP on kuitenkin irrottautunut tästä yhteistyöstä. Laineet ovat tämän viikon aikana käyneet korkealla.
Viikon myönteisiin asioihin kuuluu presidentti Sauli Niinistön onnistunut esiintyminen parlamentin täysistunnossa. Aiheena Niinistöllä oli hänen turvallisuusraporttinsa esittely.
Tässä uutiskirjeessä:
EPP irrottautuu Eurooppa-myönteisten puolueiden yhteistyöstä
Metsäkatoasetus vesittyi, EPP iltalypsyllä
Toimiiko keskinäinen avunanto?
Nopeat digiyhteydet ovat osa turvallisuutta
Korkean riskin rahanpesua
Suomi mukana puolustushankintojen kehittämisessä
EU:n itärajan tuki puheista teoiksi
Mukavia tapaamisia Talvivastaanotolla
Puoluevaltuuston kokoukseen Kokkolaan
Ensi viikko
EPP irrottautuu Eurooppamyönteisten
puolueiden yhteistyöstä
Heinäkuun positiivisen alun jälkeen syksy on sujunut parlamentin työssä jännittyneissä merkeissä. Parlamentin suurin ryhmä EPP on lähtenyt selkeästi hakemaan parlamenttiin uutta enemmistöä yhteistyössä laitaoikeiston ryhmien kanssa. Tämä on näkynyt useissa parlamentin äänestyksissä ja nyt myös uusien komissaarien nimityksissä.
Edellisessä parlamentin täysistunnossa lokakuun lopulla EPP äänesti budjettiäänestyksissä yhdessä laitaoikeiston puolueiden kanssa. Näin he hylkäsivät parlamentin budjettivaliokunnassa tehdyt kompromissiratkaisut, mikä on hyvin poikkeavaa EU:n parlamentin historiassa. Sama linja jatkui myös tällä viikolla täysistunnon metsäkatoäänestyksessä, jossa siinäkin laitaoikeisto ja EPP yhdistivät voimansa kaataakseen parlamentin aiemmin ottamat kannat.
Komissaariehdokkaiden kuulemiset on nyt kaikki pidetty ja parlamentin valiokunnat ovat hyväksyneet enemmistön uusista komissaariehdokkaista. Jäljellä ovat enää johtopäätökset komission kuuden varapuheenjohtajan ja Unkarin komissaariehdokkaan Olivér Várhelyin valinnasta. Yllätys on, että keskustaoikeistolainen EPP on ryhtynyt voimalla kaatamaan espanjalaista komission varapuheenjohtajaehdokasta Teresa Riberaa. Ribera on erinomaisen pätevä ja on toiminut mm. Espanjan hallituksen varapääministerinä ja muissa keskeisissä tehtävissä ja hän pärjäsi parlamentin kuulemisessa hyvin.
Kuulemisten aikana EPP yhdessä laitaoikeiston puolueiden kuten Unkarin Fideszin kanssa kävi ankaraan hyökkäykseen Riberaa vastaan. Perusteena olivat Espanjan äskeiset tulvat ja niiden hoitaminen. Sanomatta kuitenkin jäi, ettei kansalliset luonnonkatastrofit ja niiden hoitaminen kuulu EU-parlamentin arvioitaviin tehtäviin. Samaten sanomatta jäi, että Espanjan perustuslain mukaan luonnononnettomuuksissa pelastustöiden ohjaus kuuluu aluehallinnolle ja -viranomaisille. Sanomatta jäi myös se, että tuon alueen hallinnon pääministeri on EPP:n espanjalaisesta jäsenpuolueesta.
EPP:n muuttunut linja komissaarikuulemisissa tarkoittaa tämän hetken tiedon mukaan sitä, että näistä viimeisistä komissaarinimityksistä joudutaan äänestämään. Äänestykset tapahtuvat niissä valiokunnissa, jotka ovat vastanneet komissaariehdokkaiden kuulemisesta. Tästä seuraa, ettei ole varmaa tietoa siitä, mitkä komissaariehdokkaat tulevat saamaan riittävän kannatuksen ja mikä tulee olemaan parlamentin lopullinen kanta, kun äänestykset valiokuntakokouksissa ensi viikolla käydään.
Juuri tällä hetkellä Euroopalta vaadittaisiin vahvaa johtajuutta ja johdonmukaista politiikkaa sekä neuvostossa että parlamentissa. Yhdysvaltain presidentinvaihdos ja Ukrainan sodan jatkuminen haastavat EU:n päätöksentekoa. Myös todella suuret tehtävät EU:n talouden uudistamiseksi odottavat. Näissä oloissa on todella harmillista, että Eurooppamyönteisten puolueiden yhteistyö on vaarantumassa. Yhtä selvää kuitenkin on, ettei parlamentin demariryhmä tule olemaan mukana minkäänlaisessa sellaisessa järjestelyssä, jossa äärioikeisto nostettaisiin keskeiseen asemaan parlamentin tai komission päätösten määrittelyssä.
Ensi viikosta on tulossa todella jännittävä, jopa historiallinen. Viime hetkellä yritetään vielä sovintoa, mutta tänä päivänä kukaan ei tiedä, mikä tuo sovinto voisi olla eikä kukaan pysty sanomaan, mistä parlamentin suurimman puolueen EPP:n linjanmuutos johtuu ja mihin EPP tähtää.
Metsäkatoasetus vesittyi, EPP iltalypsyllä
Äänestimme torstaina metsäkatoasetuksen lykkäyksestä. Keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä, johon Suomen kokoomus kuuluu, oli kuitenkin tuonut lykkäämisen lisäksi äänestykseen liudan itse asetusta koskevia heikennyksiä. Kyseessä on poikkeuksellinen manööveri, sillä komissio, sekä muut EU-toimijat, olivat aiemmin painottaneet, ettei lykkäyspäätökseen pitäisi liittää asetuksen sisältöä vaarantavia esityksiä.
Olin itsekin kannattamassa asetuksen lykkäämistä vuodella, sillä komissio ei ollut valmis sen soveltamiseen. Itse asetuksen tavoitteita olen pitänyt tärkeintä ja kannattanut niitä, kuten kaikki muutkin vastuulliset voimat EU:ssa. On aivan keskeistä, että metsäkatoon puututaan ja siten torjutaan luontokatoa ja ilmastonmuutosta.
Metsäkatoasetukseen oikeiston johdolla tehdyt heikennykset palauttavat lakiehdotuksen instituutioiden (parlamentti, neuvosto ja komissio) välisiin neuvotteluihin. Kyseessä on aika lailla häpeällinen iltalypsy, jossa valmiiseen lainsäädäntöön tehtiin heikennyksiä samalla poliittista luottamusta rikkoen. Luonnolle ja EU:lle tämä ei ole eduksi. Tarkemmin metsäkatoasetuksen taustoihin voi tutustua täällä.
Toimiiko keskinäinen avunanto?
Presidentti Sauli Niinistö esitteli torstaina parlamentin täysistunnolle Euroopan siviili- ja puolustusvalmiuden parantamista käsittelevää raporttiaan. Tarve raportille on ollut ilmeinen, sillä puolustuksen lisäksi varautuminen ja huoltovarmuusajattelu ovat olleet EU:ssa kauan taka-alalla ja ovat teemoina monille jäsenmaille vielä etäisiä.
Sodan uhkakin tuntuu konkreettisemmin Venäjän naapurimaissa kuin Keski- tai Etelä-Euroopassa ja monissa jäsenmaissa prioriteettilistan kärjessä ovat pitkään olleet turvallisuuden sijaan muut kysymykset. Venäjän hyökkäyssodan lisäksi koronapandemian, sään ääriolojen ja kyberuhkien myötä valmiusajattelu on kuitenkin saanut laajemmin alaa ja Niinistön raportti tukee tätä tarvittavaa kehitystä Euroopassa.
Omassa puheenvuorossani painotin tarvetta tarkastella, miten EU:n nykyiset perussopimukset käytännössä toimivat erityisesti keskinäisen avunannon lausekkeen osalta, joka velvoittaa jäsenvaltiot avunantoon ulkoisen hyökkäyksen edessä. Peräänkuulutinkin tulevaa puolustuskomissaaria varmistamaan, että meillä on käytännön menettelytavat valmiina, jos jokin jäsenmaa joutuisi ulkoisen hyökkäyksen kohteeksi.
Yleisesti ottaen presidentti Niinistön raportti sai aika lailla positiivisen vastaanoton. Harmi vain, että salissa esittelyä oli kuulemassa kovin harvalukuinen meppijoukko. Toivon kuitenkin, että raportin hyvä sanoma leviää.
Korkean riskin rahanpesua
Parlamentissa oltiin siis tällä viikolla täydessä vauhdissa, kun viime viikolla alkaneet komissaarikuulemiset huipentuivat komission varapuheenjohtajien istuessa parlamentin syynättäviksi.
ECON-valiokunnassa keskityimme komissaarikuulemisissa etenkin Italian Raffaelle Fittoon, Ranskan Stéphane Séjournéen, sekä Espanjan Teresa Riberaan. Ehdokkaat suoriutuivat kukin tavallaan, mutta viikon kuluessa on tullut selväksi, ettei heidän hyväksynnässään tule olemaan kysymys siitä, kuinka hyvin he kuulemisistaan suoriutuivat. Tapahtumien kulku tulee nyt määrittymään kovan poliittisen väännön kautta.
Viikon täysistunnossa pidin myös puheenvuoron ECONin aiheista, nimittäin Venäjän vastaisten sanktioiden yhteydestä rahanpesuun. Tämä oli osa parlamentaarista väittelyä siitä, pitäisikö Venäjä luokitella ns. “korkean riskin” maaksi suhteessa rahanpesuun. Rahanpesulainsäädäntö pyrkii torjumaan terrorismin rahoittamista, mutta sitä tulisi nyt käyttää myös EU:n pystyttämien Venäjän vastaisten sanktioiden toimeenpanemiseen.
On käsittämätöntä, että vielä 1000 päivää Venäjän hyökkäyksen alun jälkeen emme vieläkään saa sanktioseulamme vuotoja tukittua. Oli kuitenkin lohdullista nähdä, että parlamentista löytyy tavoitteelle tukea yli puoluerajojen. Rahoituspalveluista vastaava komissaari Mairead McGuinness sanoi EU:n harkitsevan itsenäisiä toimia Venäjän listaamiseksi korkean riskin maaksi. Ilmoitus olisi tarpeen, sillä kansainvälinen rahanpesun vastainen kattojärjestö FATF ei nimennytkään Venäjää korkean riskin maaksi viime kuussa.
Mahtuipa viikkoon vielä eräs mukava uutinen, nimittäin parlamentti nimesi minut vakituiseksi esittelijäksi EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteita käsitteleville aiheille. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraan EU:n ja Brittien suhteita sivuavia aiheita tarkkaan, ottaen erityisvastuita niihin liittyvän lainsäädännön valmistelusta. Brittien tärkeys EU:lle korostuu entisestään, kun joudumme keräämään yksityisiä investointeja unionin projekteille. Lontoon City on eräs maailman suurimmista rahoitusalan keskuksista, mikä meidän olisi hyvä pitää mielessä. Brexit on brexit, mutta suhteemme Britteihin tulee jatkossakin olemaan keskeinen. Vakituisen esittelijän asema antaa sen seuraamiseen oikein kattavan näköalan.
Suomi mukana puolustushankintojen kehittämisessä
Euroopan puolustusyhteistyö on ottanut Venäjän hyökkäyssodan myötä pitkään kaivattuja askeleita eteenpäin, kun unioni on viime vuosina hyväksynyt uusia välineitä oman puolustuksensa lujittamiseksi. Näihin lukeutuu viime vuoden lopulla hyväksytty uusi 300 miljoonan euron rahoitusväline jäsenmaiden puolustusalan yhteishankintojen tukemiseksi (EDIRPA), jonka ensimmäiset yhteisprojektit komissio torstaina hyväksyi.
Viisi ensimmäistä rajatylittävää projektia tulevat kukin saaman unionilta 60 miljoonan euron tuen, joka tulee osaltaan edistämään myös Ukrainalle annettavan aseavun toteutumista. Tuesta tulee hyötymään myös Suomi, joka yhdessä Latvian, Ruotsin ja Tanskan kanssa osallistuu CAVS-panssariajoneuvojen (Common Armoured Vehicle System) hankintaprojektiin.
EU:n itärajan tuki puheista teoiksi
Kuulimme budjetin valvontavaliokunnassa maanantaina viime vuoden EU-budjetin toimeenpanosta unionin koheesiopolitiikasta vastaavaa komissaaria Elisa Ferreiraa. Itse jatkoin keskustelua painottaen tuttua teemaa tarpeesta tukea unionin ulkoraja-alueita, kuten Itä-Suomea, vastaamaan Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin haasteisiin.
Samalla kun talouspakotteet, rajasulut ja Venäjän kanssa toteutettujen yhteistyöohjelmien keskeyttäminen ovat kaikki ehdottoman tärkeitä toimia unionin vastauksessa Venäjän hyökkäyssotaan, on ilmeistä, että seurannaisvaikutukset unionin Venäjän vastaisille raja-alueille ovat muita selvästi syvempiä.
Unionin tuki on tähän saakka koostunut lähinnä jäsenmaille jo osoitettujen koheesiovarojen uudelleenkohdennuksista, joiden osalta summat ovat haasteeseen nähden kuitenkin kovin vaatimattomia.
Kirjallisissa vastauksissaan kysymyksiini Ferreira vakuutti raja-alueiden tukemisen olevan tulevalle komissiolle prioriteetti ja uudelleenkohdennuksista ammennettujen oppien heijastuvan tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen, josta komission on määrä antaa esitys viimeistään ensi kesänä. Katseet kääntyvät nyt tulevaan komissioon lupausten lunastamiseksi.
Mukavia tapaamisia Talvivastaanotolla
Järjestimme eilen meppikollega Maria Guzeninan kanssa perinteisen Euroopan parlamentin Suomen S&D -valtuuskunnan Talviseminaarin ja -vastaanoton Helsingissä Tekniskan tiloissa. Osallistujia tapahtuma kokosi paikanpäälle jälleen lähes 80 henkeä. Keskustelu soljui aktiivisesti tärkeiden eurooppalaisten teemojen ympärillä. Oma vieraani seminaariosuudessa oli Suomen EU-suurlähettiläänä vuosina 2021-24 toiminut Markku Keinänen ja keskustelimme aiheesta Miten EU vastaa aikamme haasteisiin? Marian vieraana puolestaan oli toimittaja Salla Jantunen ja heidän keskusteluaiheena Miten ruokimme hyvää EU-keskustelua journalismin keinoin?
Talviseminaari ja -vastaanotto oli ensimmäinen kesäkuun EU-vaaleissa valitun Suomen S&D -valtuuskunnan yhteinen seminaari, mutta tämän päivän osallistujapalaute ja kokemukset vahvistavat meppikollega Maria Guzeninan ja minun aiempia ajatuksia siitä, että tällaisia Suomen S&D -valtuuskunnan yhteisiä tilaisuuksia tullaan tällä kaudella järjestämään aiempaa enemmän.
Puoluevaltuuston kokoukseen Kokkolaan
Syntymäkaupunkini Kokkola kutsuu viikonvaihteessa, kun SDP:n puoluevaltuuston kokous järjestetään kaupungissa. Varsinaisen kokoustyöskentelyn lisäksi olen myös kansalaisten tavattavissa Kokkolan torilla lauantaina 16.11. klo 11 alkaen. Keskustelujen lisäksi tarjolla on myös lämmintä riisipuuroa, joten tervetuloa juttusille ja nauttimaan puurosta.
Puoluevaltuuston kokous tulee puheenjohtaja Antti Lindtmanin poliittisen tilannekatsauksen pohjalta varmasti käymään laajan ja tasokkaan keskustelun ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta, johon kotimaan asioiden lisäksi erittäin keskeisesti vaikuttavat myös tilanne Euroopassa sekä Yhdysvaltain tuleva poliittinen suunta.
Lisäksi kokouksessa puhuu myös komissaari Jutta Urpilainen todennäköisesti viimeisiä kotimaassa komissaarina pidettäviä puheitaan. Myös tätä puheenvuoroa puoluevaltuustossa odotetaan mielenkiinnolla sekä toisaalta kautensa päättävän komissaarin katsauksena päättymässä olevaan kauteen, mutta myös näköalapaikalta tehtävänä arviona uuden komission valintaan liittyvään ristivedon ihmeellisyyksiä.
Ensi viikko
Ensi viikolla on edessä tiukkojen paikkojen viikko, kun auki jäänyttä komissaarikuulemisten lopputulemaa sinetöidään. Voisi jopa sanoa, että ensi viikolla kirjoitetaan historiaa siitä, minne Eurooppa tässä taitekohdassa valintansa suuntaa. Voittaako taantumus vai toivo.
Ensi viikolla parlamentin poliittiset ryhmät myös valmistautuvat seuraavan viikon täysistuntoon. Luvassa on myös valiokuntien kokouksia.
Lähden itse perjantaina Kanadan Montrealiin Nato-valtuuskunnan matkalle Naton parlamentaarisen yleiskokouksen 70. vuosi-istuntoon. Tiedossa on tiukkaa asiaa niin Naton ja sen jäsenmaiden vahvistamisesta kuin esimerkiksi suhtautumisesta Venäjään ja Kiinaan.
