Nyt se on totta. Viikkojen ja kuukausien vääntöjen jälkeen uusi komissio sai parlamentin hyväksynnän. Työt komissaareilla alkavat 1.12.2024. Sunnuntaina siis valta vaihtuu Berlaymontissa.
Viikkoon mahtui Nato-kokouksia ja parlamentin tiivistahtinen täysistunto Strasbourgissa, Iso-Britannia- ja Turkki -valtuuskuntien kokoukset sekä iso joukko sidosryhmätapaamisia.
Tässä uutiskirjeessä:
- Ursulan kabinetti
- Von der Leyen lupasi kilpailukykyä ja puolustuspanostuksia
- Oikeus hallita omia taloustietojaan
- Haluamme kasvattaa Horisonttia
- Ensi vuoden budjetti
- Naton joukoissa epätietoisuutta
- Parlamentin äärilaidat vastustavat Ukrainan tukemista
- Tavataan viikonvaihteessa
- Ensi viikko
Ursulan kabinetti
Uusi komissio sai Strasbourgissa hyväksynnän, mutta vasta tiukan äänestysten jälkeen. Puolesta äänesti 370, vastaan 282 ja tyhjää 36 parlamentaarikkoa.
Komission nimitystaival oli tällä kertaa aika lailla kinkkinen. Kokoamista vaikeutti parlamentin sirpaloituminen viime vaaleissa ja parlamentin suurimman ryhmän EPP:n halu vilkuilla vaalikauden yhteistyöpolitiikasta päätettäessä laita- ja äärioikeiston suuntaan.
Enemmistön kokoaminen uuden komission taakse ei olisi ollut mahdollista ilman kolmen perinteisen EU-myönteisen ryhmän (S&D, Renew ja EPP) viikko sitten sopimaa yhteisymmärrysasiakirjaa. Vielä heinäkuussa EPP kieltäytyi tiukasti mistään paperille laitetuista sopimuksista, mutta nyt pakon edessä EPP oli valmis sopimaan yhteistyöstä myös kirjallisesti.
Kolmen perinteisen EU-myönteisen ryhmän yhteistyö ei kuitenkaan viime eurovaalien jälkeen enää riitä parlamenttienemmistöön. Siksi demarit ovat puhuneet sen puolesta, että vihreät hyväksyttäisiin tämän ryhmittymän yhteistyökumppaniksi. Vihreät itse signaloivat jo ennen eurovaaleja, että heillä on halu tulla mukaan EU:ta rakentavaan yhteistyöryhmään. Keskustaoikeistolaisella EPP:lla on kuitenkin sisäisiä vaikeuksia lähteä johdonmukaiseen yhteistyöhön vihreiden kanssa. Ja siksi vihreät eivät saaneet kutsua kolmen perinteisen ryhmän neuvotteluun.
Vihreiden sijaan EPP ja Ursula von der Leyen ovat kurkottaneet laitaoikeiston ECR-ryhmään päin. Italian veljet -puolueeseen kuuluva Italian pääministeri Giorgia Meloni saikin komissaariehdokkaalleen Raffaele Fittolle varapuheenjohtajan salkun, jossa Fitto pääsee vaikuttamaan paitsi koheesiorahoihin myös maatalouspolitiikan varoihin. Laitaoikeiston nostaminen ensimmäistä kertaa komissaarien yläkerrokseen aiheutti kuitenkin huomattavan takapotkun. Äärioikeiston laillistaminen ja heille annettavat vaikutusmahdollisuudet saivat aikaan laajan tyytymättömyyden EU-myönteisissä ryhmissä.
Ursula von der Leyenin uhkapeli tuotti huonon lopputuloksen. Von der Leyen sai vain vajaat 30 ääntä laitaoikeiston ECR-puolueesta ja menetti samalla yli 50 ääntä demareista ja vihreistä. Von der Leyenin toinen komissio tulikin hyväksytyksi EU:n historian pienimmällä marginaalilla.
Komission puheenjohtaja on keskittänyt paljon todellista valtaa itselleen monimutkaisten koordinointi- ja raportointivaltuuksien kautta. Voi siis sanoa kyseessä olevan enemmän Ursula von der Leyenin kabinetti, kuin perinteinen komissio. Tälläkin on omat seurauksensa lähivuosien politiikalle.
Von der Leyen lupasi kilpailukykyä ja puolustuspanostuksia
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti omanlaisensa linjapuheen keskiviikkona ennen komission nimittämistä. Puheessaan hän linjasi tulevan komission painopisteistä ja avasi tulevien komissaarien roolia. Selkeä uusi, joskin odotettu avaus oli kilpailukykykompassi, eli komission vastaus unionin kilpailukyvyn kehittämiseen. Kilpailukyvyn vahvistaminen on ollut unionin pääpuheenaihe Mario Draghin raportin julkaisusta lähtien, ja on ilmeistä, että meidän täytyy vahvistaa toimintaamme vastataksemme mm. Yhdysvaltojen ja Kiinan nopean kasvun sekä kiristyvän kauppapolitiikan tahtiin.
Kilpailukykykompassi tulee olemaan uuden komission tärkein ohjaava periaate alkavalle kaudelle. Kiristyneen kansainvälisen kilpailun ja jopa mahdollisen tulevan kauppasodan alla sen tarkoitus on myös parantaa turvallisuutta sekä omavaraisuutta ja edistää vähähiilistymistä. Tärkeää on, että von der Leyenin kakkoskomissio sitoutuu edellisen komission työhön vihreän siirtymän edistämisessä. Niin ikään tärkeää on, että von der Leyen lupasi myös tehdä esityksen puhtaan teollisuuden tukiohjelmasta ja jatkaa kilpailukykyisen kiertotalouden edistämistä. Myös hyvin akuutti eurooppalaisen autoteollisuuden tilanne oli esillä, sekä omalle työpöydälleni hyvin konkreettisesti kuuluva pääoma- ja investointiunioni.
Puheessaan von der Leyen kommentoi myös Ukrainassa ja Lähi-idässä maissa käytäviä sotia. Uudelle komissiolle turvallisuus on selkeä prioriteetti, onhan nyt nimitetty ensimmäistä kertaa myös puolustusasioille oma komissaari. Von der Leyen korosti Euroopan tarvetta kasvattaa omia puolustuspanoksiaan, ja laajasti uutisoitiin myös hänen kommentistaan, jonka mukaan Venäjä käyttää puolustukseensa jopa 9 prosenttia BKT:staan, verrattuna EU:n 1,9 prosenttiin. Euroopalla on nyt useammalla sektorilla selkeä kirin paikka.
Oikeus hallita omia taloustietojaan
Seuraava viikko ECONissa tulee olemaan erityisen vilkas. Kuulemme valiokunnassa niin EKP:n pääjohtajaa Christine Lagardea ja Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston SRB:n puheenjohtajaa Dominique Laboureixia. Valiokunnassa käydään myös äänestys tärkeästä talousdatan käyttöä käsittelevästä uudistuksesta FIDAsta (lyhenne eng. sanoista “Financial Data Access”). Äänestyksessä parlamentin neuvottelijat voivat saada mandaatin aloittaa trialogit, eli neuvottelut komission ja Eurooppa-neuvoston kanssa alustavasta versiosta lopullisen lakitekstin rakenteesta ja sisällöstä. Toimin tässä prosessissa ryhmämme S&D:n neuvottelijana.
Tämän uuden lainsäädännön tavoitteena olisi antaa kuluttajille helpompia tapoja hallita ja jakaa omaa taloudellista dataansa toisten rahoituslaitosten ja yritysten kanssa. Tämä voisi sujuvoittaa kilpailua rahoituspalvelualalla ja mahdollistaa innovatiivisten palveluiden kehittämistä heille, jotka datansa jakamiseen suostuvat. Ehdotus antaa kansalaiselle mahdollisuuden päättää muun muassa lainoihin, säästöihin, sijoituksiin sekä eläkkeisiin liittyvien tietojensa jakamisesta. Olen roolissani pyrkinyt varmistamaan, että ehdotuksessa pidetään huolta kuluttajien tietoturvasta, ja että ihmisten oikeutta päättää omista tiedoistaan kunnioitetaan.
Haluamme kasvattaa Horisonttia
Keskustelimme tällä viikolla ITRE-valiokunnan S&D -työryhmässä mietinnöstä, jossa arvioidaan EU:n 95.5 miljardin euron Horisontti Eurooppa –puiteohjelmaa ja esitetään suosituksia seuraavaan tutkimuspuiteohjelmaan. Mietinnön esittelijänä toimii saksalainen EPP:n parlamentaarikko Christian Ehler.
Horisontti Eurooppa on EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kulmakivi, jonka merkitys tulevaisuudessa kasvaa entisestään, jos Eurooppa haluaa tosissaan kuroa umpeen kilpailukykykuilua USA:n ja Kiinan suuntaan. Puiteohjelma jakautuu kolmeen pilariin, joista rahoitetaan perustutkimusta ja tutkijoiden liikkuvuutta, yritysten kilpailukykyä ja uudistumista sekä korkean riskin läpimurtoteknologioita. Suomelle Horisontti Eurooppa –ohjelma on tärkeä. Suomalaiset yliopistot, tutkimuslaitokset ja yritykset ovat saaneet nykyisestä ohjelmasta tähän asti noin 1 miljardia euroa.
Ehlerin mietintöluonnoksesta keskustellaan ITRE-valiokunnassa ensi viikolla. Valiokunnassa löytyy luultavasti konsensus seuraavan tutkimuspuiteohjelman kasvattamiselle – ehkä jopa tuplaamiselle. Myös puiteohjelman monimutkaisuuden ja hallinnollisen taakan virtaviivaistamiselle löytynee tukea. Vääntöä käydään kuitenkin poliittisten ryhmien välillä suosituksista seuraavan tutkimusohjelman painopisteiksi.
Ensi vuoden budjetti
Sinetöimme keskiviikkona parlamentin ja jäsenmaiden saavuttaman neuvottelusovun EU:n vuoden 2025 budjetista. Unioni saa näin ensi vuodelle liki 200 miljardin euron suuruisen budjetin, jolla vastata yhteisiin haasteisiimme aina kilpailukyvystä turvallisuuteen.
Erityisen myönteisenä pidän neuvotteluissa saavutettua vahvaa panosta TKI-toiminnan tukemiseen. Esimerkiksi Horisontti-ohjelma, jonka avulla tuetaan eurooppalaista tutkimusta ja innovointia, sai parlamentin kovan työn tuloksena 25 miljoonan euron lisäyksen ensi vuodelle. Tärkeitä lisäyksiä nähdään esimerkiksi Suomellekin merkittävissä sotilaallista liikkuvuutta ja rajaturvallisuutta tukevissa ohjelmissa.
Vähemmän kannatettavana taas pidän järjestelyä koronapandemiaan vastaamiseen perustetun elpymisvälineen rahoituskustannusten kattamiseksi. Elpymisvälineen kustannukset ovat yleisenkin korkokehityksen mukaisesti kohonneet suuremmiksi kuin mitä alun perin ennakoitiin ja Suomen sekä muiden ns. nuukien jäsenmaiden linja on tässä mielestäni perusteltu – ennen kun haetaan budjetin päälle lisärahoitusta korkokulujen kattamiseksi, olisi syytä ensin tarkastella budjetin sisäisiä menoja ja mahdollisuuksia varojen uudelleenpriorisointiin. Vaikkei enemmistö neuvotteluissa asettunutkaan tämän ratkaisun taakse, pidän kuitenkin kokonaisuutta isossa kuvassa kohtuullisena. Äänestin siksi budjetin hyväksymisen puolesta yhdessä 417 muun kollegan kanssa, kun taas 185 meppiä äänesti sopua vastaan.
Naton joukoissa epätietoisuutta
Naton parlamentaarinen yleiskokous kokoontui Kanadan Montrealissa viime viikonvaihteessa. Parlamentaarinen yleiskokous on paikka, jossa Nato-maiden, EU:n ja yhteistyökumppanimaiden parlamentaarikot kokoontuvat yhteen niin keskustelemaan kuin ottamaan kantaa sotilasliiton ajankohtaisiin kysymyksiin. Seurasin tätä osaa Naton toiminnasta Suomen eduskunnan edustajana kahdeksan vuotta ja nyt seuraan samoja asioita EU-parlamentin edustajana.
Ukraina oli tietysti Montrealin kokouksen puhutuin asia. Paikalla oli myös korkeita ukrainalaisvieraita mm. Ukrainan parlamentin puhemies Ruslan Stefantšuk, Ukrainan edellinen presidentti Petro Poroshenko ja Ukrainan parlamentin puolustusvaliokunnan delegaatio.
Viralliset kannanotot jatkavat entisellä linjallaan. Epävirallisissa keskusteluissa selväksi tuli suuri epätietoisuus siitä, mitä seuraavaksi on tapahtumassa. Kaikki odottavat nyt Yhdysvaltain uuden hallinnon linjauksia. Erityisen hankala tilanne on tietysti ukrainalaisille, joita kuolee edelleen joka päivä ilman tietoa sodan seuraavasta vaiheesta tai rauhan mahdollisuudesta. Meidän eurooppalaisten viestimme kokouksessa oli yksiselitteisen selkeä; olemme omalta osaltamme valmiita tuen jatkamiseen niin taloudellisesti kuin sotilaallisestikin.
Parlamentin äärilaidat vastustavat Ukrainan tukemista
Ilmaisimme torstaina hyväksymässämme Euroopan parlamentin päätöslauselmassa jälleen vankkumattomattaan tukemme Ukrainalle ja tuomitsimme Pohjois-Korean ja Venäjän välisen sotilaallisen yhteistyön. Ukraina ansaitsee kaiken sen tarvitseman tuen ja kehotimmekin päätöslauselmassa jäsenmaita paitsi laajentamaan pakotteita, myös lisäämään sotilaallista tukeaan muun muassa toimittamalla Ukrainalle ilma-aluksia, pitkän kantaman ohjuksia, ilmapuolustusjärjestelmiä, olkapääohjuksia ja tykistöaseita sekä kouluttamalla ukrainalaisjoukkoja. Tärkeätä olisi, että kaikki jäsenvaltiot sitoutuisivat tukemaan Ukrainaa sotilaallisesti vuosittain vähintään 0,25 prosentilla BKT:stä.
Tuomitsimme päätöslauselmassa myös Euroopan kriittisen infrastruktuurin vahingoittamisen Itämerellä ja korostimme kiireellistä tarvetta tutkia tapaukset ja ryhtyä toimiin vastuussa olevia toimijoita vastaan. Vaikka päätöslauselma saikin taakseen parlamentin suuren enemmistön 390 mepin äänestäessä sen hyväksymisen puolesta, on samalla selvää, että laitaoikeiston kasvu näkyy myös parlamentin tuessa Ukrainalle. Päätöslauselmaa vastaan äänestäneistä 135 ja tyhjää äänestäneistä 52 mepistä valtaosa edustikin niin äärioikean kuin äärivasemmiston puolueita.
Tavataan viikonvaihteessa
Poliittisesti tapahtumarikkaan viikon jälkeen on taas mielenkiintoista päästä kuulemaan kansalaisten mielipiteitä niin Helsingin sd-piirin piirikokoukseen, Salon Vartsalan työväentalolle kuin Hakaniemen perinteisille markkinoillekin.
Huominen lauantai käynnistyy siis klo 10 Salon Vartsalan työväentalolla Mihin Suomi, EU ja maailma ovat matkalla? -kansalaistilaisuuden merkeissä. Tilaisuudessa ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta ovat kanssani kansalaisten kanssa keskustelemassa myös kansanedustaja Saku Nikkanen ja Varsinais-Suoden demaripiirin puheenjohtaja Niina Alho. Tuon keskustelun jälkeen aion vielä ehtiä myös Helsingin sosialidemokraattisen piirin piirikokoukseen Paasitorniin.
Sunnuntaina käynnistyy joulukuu ja on perinteisten Hakaniemen markkinoiden aika. Päivän mittaan Hakaniemen torilla on demarien teltalla tavattavissa useita sosialidemokraattisia luottamushenkilöitä kaupungin eri luottamuselimistä ja sekä Suomen että Euroopan parlamenteista. Itse olen perinteisesti paikalla jututettavana klo 11 alkaen. Joten tervetuloa Hakaniemen markkinoille.
Ensi viikko
Tulevalla viikolla on vuorossa parlamentin valiokuntaviikko. Kaikki kolme valiokuntaani ovat koolla useampana päivänä ja asiaa on paljon. Valiokuntakokouksien lisäksi kalenteriin mahtuu myös tapaamisia edunvalvojien kanssa, ja tiedossa on mm. keskusteluita energiateollisuuden investointitarpeista sekä suomalaisen sahateollisuuden kuulumisista.
Toki oman sävynsä ensi viikkoon antaa perjantaille osuva itsenäisyyspäivä, jolloin saamme juhlistaa Suomen 107-vuotista itsenäistä taivalta. Itsenäisyys on niin arvokas asia, ettei sitä saa koskaan ottaa itsestäänselvyytenä.
