Vaaleilla on väliä

Yhdysvaltain presidentti Bidenin ja hänen hallintonsa valtiovarainministeri Janet Yellen viimeaikaiset yritysverolinjaukset ovat historiallisia, ja toteutuessaan muuttavat maailmaa ja yritysverotusta merkittävästi. Yellen ilmoitti kannattavansa yritysverotukseen kansainvälisesti sovittuja minimiverokantoja ja ottavansa asian esille G20-maiden kokouksessa. Kansainvälinen vähimmäisyritysvero voisi Yellenin mielestä lopettaa kolmikymmenvuotisen kisan yritysverotuksen laskemisessa.


G20-maat ovat maailman kaksikymmentä suurinta taloutta. Maaryhmässä on mukana myös EU. Itse olin vuoden 2006 Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana edustamassa EU:ta Melbournessa pidetyssä G20-maiden valtiovarainministereiden ja keskuspankkien pääjohtajien kokouksessa, jolloin silloinkin esillä olivat yritysverotuksen asiat. Joskus tie muutoksiin on pitkä.

Yhdysvaltain kannanmuutos on merkittävä ja sen taustalla on verokilpailun ulottuminen haitallisella tavalla myös maailman suurimpaan talousmahtiin. Presidentti Trump laski yritysverotusta omalla kaudellaan 35 prosentista 21 prosenttiin. Massiivisten veronalennusten jälkeen Yhdysvaltain budjettialijäämät syventyivät.


Yhdysvalloissa on valtaisa infrastruktuurin (mm. lentokentät, rautatiet, sillat, energiayhteydet) korjaustarve, jota on jo vuosia ja vuosikymmeniä aina vaan lykätty eteenpäin. Presidentti Trumpin vuoden 2016 vaalilupauksiin kuului jättimäinen investointiohjelma tämän infravajeen pienentämiseksi, mutta tälle lupaukselle Trump ei tehnyt mitään.


Bidenin hallinnon tuoreisiin esityksiin kuuluu vaaliohjelman mukaisesti laaja investointiohjelma, mutta myös sen vastuullinen rahoitus. Niinpä Yellen on esittämässä 2000 miljardin dollarin investointeja seuraavan kahdeksan vuoden kuluessa. Infrastruktuuti-investoinnit ovat osa elpymisen jättikokonaisuutta, jonka muut panostukset tukevat mm. työllisyyttä ja koulutusta.


Investointien rahoittamiseksi Biden ja uusi valtiovarainministeri Yellen esittävät yritysverotuksen kiristämistä Trumpin 21 prosentista 28 prosenttiin. Samalla ulkomailta tuloutettujen yritystulojen vähimmäiskannaksi ehdotetaan 21 prosenttia. Yritysten verotuksen kiristykset toisivat valtiolle noin 2,5 biljoonan eli 2 500 miljardin dollarin verotulot 15 vuodessa, jolla infrastruktuuri-investoinnit katetaan.


Ja jotta kiristyvä verotus ei johtaisi verotulojen katoamiseen muihin maihin, Yhdysvallat tarvitsee sopimuksen yritysverotuksen vähimmäiskannoista. On ilmeistä, että saadakseen investointiohjelman lävitse ja myös veroratkaisut hyväksytyksi kongressissa, valtiovarainministeri Yellenin pitää pystyä kertomaan edistyksestä kansainvälisissä yritysveroneuvotteluissa.

Kaikissa tapauksissa muutokset maailmantalouteen ja yritysverotukseen ovat historiallisia ja merkittäviä. Kolme vuosikymmentä kestänyt yritysverotuskilpailu kohti pohjaa on nyt kääntymässä.


Pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat ja Suomi näiden mukana ovat Yhdysvaltain uuden linjauksen suuria voittajia. Suomella pitäisi olla kaikki syyt tukea täysimääräisesti Yhdysvaltain uuden hallinnon ajattelua. Siksi Suomen hallituksen edustajien vaivaantuneet kommentit Yellenin ehdotuksista tuntuvat kummallisilta.

G20-ryhmän lisäksi yritysverotuksesta on pitkään neuvoteltu OECD-maiden kesken. Kansainvälistä minimiverojärjestelmää koskeva selvitys julkaistiin viime syksynä. Yellenin kannanotto tuo vauhtia neuvotteluihin, ja nyt tuloksia odotetaan vielä tämän vuoden aikana. Käytännössä Yhdysvallat antoi tukensa OECD:n pitkään jatkuneille ponnistuksille kansainvälisen verotuksen uudistamiseksi.


Yritysverokeskustelulla on tietysti suuri yhteys digijättien verotusta koskeviin ajankohtaisiin OECD-neuvotteluihin. Niistäkin tuloksia odotetaan tämän vuoden aikana. EU-parlamentissa kasvava enemmistö on jo jonkin aikaa katsonut, että EU:n tulee olla valmis toteuttamaan digijättien verotus EU-alueella omin säännöksin, jos OECD-neuvotteluissa ei synny tulosta kesään mennessä. Veromenetykset nousevat kymmeniin miljardiin euroihin, jos mitään ei tehdä.
Yhdysvaltain uudet ohjaukset ovat siis merkittäviä ja ne osoittavat, että vaaleilla on väliä. Presidentinvaihdos Yhdysvalloissa tuottaa monenlaista vaikutusta taloudesta ulkopolitiikkaan koko maailmaan ja myös Eurooppaan ja Suomeen.

Vieritä ylös