Valiokuntaviikko takana. Tällä viikolla erityisen ahkerasti kokousti turvallisuuden ja puolustuksen alivaliokunta SEDE. Viikkoon mahtui myös kansainvälisten suhteiden valtuuskuntien kokouksia ja tapaamisia. Parlamentti piti myös erityisistunnon holokaustin uhrien muiston kunnioittamiseksi.
Tässä viikkokirjeessä:
- Rikollisesti hankittujen varojen perintä ja käyttö
- Rahamarkkinoiden säätelyssä tapahtuu paljon
- Turvallisuus- ja puolustusvaliokunta
- Vainojen uhrien muistopäivä
- Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua halutaan edistää
- Pitkästä aikaa minitäysistunto
Rikollisesti hankittujen varojen perintä ja käyttö
Budjettivaliokunta ei tällä viikolla kokoontunut varsinaiseen kokoukseen, mutta työ jatkui rikollisesti hankittujen varojen takaisinhankintaa käsittelevän lausunnon parissa. Komissio esitti viime keväänä varojen takaisinhankintaa ja menetetyksi tuomitsemista koskevia uusia tiukennettuja sääntöjä, joilla tullaan osaltaan edistämään myös EU:n pakotteiden täytäntöönpanoa.
Tavoite on tärkeä – rikollisen toiminnan, kuten esimerkiksi rahanpesun, korruption tai huumekaupan kautta sekä pakotteita rikkomalla ansaitut tulot tulee voida entistä tehokkaammin tuomita rikollisena hyötynä takavarikoiduiksi. Budjettivaliokunnassa, jossa toimin ryhmäni asettamana neuvottelijana, keskustelu on virinnyt pääasiassa varojen uudelleenkäytöstä. Esillä tulee olemaan ainakin Venäjän vastaisten pakotteiden rikkomisesta hankitun taloushyödyn kohdentaminen Ukrainan tueksi. Valmistelen parhaillaan lausuntoluonnokseen myös omia ehdotuksiani, jotka tulee jättää ensi kuun lopussa.
Rahamarkkinoiden säätelyssä tapahtuu paljon
Talous- ja rahavaliokunnassa käytiin kuluneella viikolla keskustelua digitaalisesta eurosta mm. yhdessä Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsenen Fabio Panettan kanssa. Puheenvuorossaan valiokunnalle Panetta korosti digitaalisen euron roolia turvallisena sijoituskohteena. Hän käsitteli lisäksi myös yksityisyyttä koskevia huolia sekä digitaalisen euron mahdollisia vaikutuksia pankkitalletuksiin. Unionin lainsäädäntöelimet – parlamentti ja neuvosto – pääsevät myöhemmin keväällä itse vaikuttamaan asiaan. Nyt odotamme komission toukokuussa valmistuvaa lainsäädäntöehdotusta tästä kokonaisuudesta.
Komissaari Mairead McGuinnessilta taas kuulimme EU:n tulevasta strategiasta vähittäissijoittajille. Kuten aiemmissakin keskusteluissa, McGuinness korosti jälleen kannustinpohjaisen mallin haasteita. Mallin riskinä on yksityissijoittajien heikentyvä asema pääomamarkkinoilla. Hän teki selväksi, että tulevassa strategiassa komissio saattaa hyvinkin esittää kannustinkieltoa, jota oma parlamenttiryhmänikin tukee. Ilmeistä on, että pankkien neuvonantajille tuottoisa malli johtaa selkeisiin eturistiriitoihin ja kehnoon rahoitusneuvontaan. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että yksityissijoittajien on voitava säästää rahaa omaa, ei neuvonantajiensa, eläkettä varten.
Viikkoon mahtui lisäksi äänestys EU:n pankkipaketista. Uusilla säännöillä on tarkoitus taata unionin alueella toimivien pankkien parempi sietokyky tulevia taloushäiriöitä vastaan poikkeamatta kuitenkaan liian kauas kansainvälisesti sovituista standardeista. Uusilla säännöillä on samalla tarkoitus edistää vihreää siirtymää ja pandemian jälkeistä talouden elpymistä.
Ensi viikolla jatkuvat neuvottelut rahoitusmarkkinoita koskevasta MiFID II –kokonaisuudesta sekä rahanpesulainsäädännön uudistamisesta, joita tällä viikolla valmisteltiin teknisellä tasolla.
Turvallisuus- ja puolustusvaliokunta
Turvallisuus- ja puolustusvaliokunnan kulunut viikko oli kokousten täyteinen. Keskustelua käytiin muun muassa Ruotsin puolustusministeri Pål Jonssonin kanssa maan EU-puheenjohtajuuskauden prioriteeteista sekä kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n pääsihteeri Rafael Rossin kanssa Ukrainan Zaporizzjan ydinvoimalasta. Keskiviikkona valiokunta sai unionin sotilasesikunnan pääjohtaja Hérve Bléjeanilta suljetussa kokouksessa tietoa ajankohtaisesta sotatilanteesta Ukrainassa sekä aseavun toimittamisesta maahan.
Lisäksi etenimme myös valiokuntatyössä. Liberaaliryhmän romanialainen kollegani Dragos Tudorache esitteli viikolla luonnoksensa kriittisiä teknologioita koskevaksi lausunnoksi. Toimin tuossa kokonaisuudessa ryhmäni neuvottelijana. Liki kaikkien parlamenttiryhmien kesken on selkeä yhteisymmärrys siitä, että eurooppalaista puolustusyhteistyötä on kehitettävä vastaamaan niin toimintaympäristön muutosten kuin myös teknologisen kehityksen asettamiin haasteisiin.
Omassa valokuntapuheenvuorossani painotin tarvetta taata Euroopan puolustusteollisuudelle riittävät rahoitusmahdollisuudet. Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten tukemiseen on syytä panostaa unionin puolustusalan toimenpiteissä. Keskeistä on tässä yhteydessä myös teknologisen osaamisen lujittaminen ja tarvittavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Samalla pidän tärkeänä, että siviili- ja puolustustutkimuksen ja innovaatioiden yhteisvaikutusta vahvistetaan.
Omissa muutosehdotuksissani aion painottaa lisäksi transatlanttisen dialogin tärkeyttä ja yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Naton kanssa teknologioiden saralla. Muutosehdotukset luonnokseen jätetään ensi viikolla, jonka jälkeen käymme parlamenttiryhmien kesken neuvotteluja yhteisen kompromissitekstin laatimiseksi.
Vainojen uhrien muistopäivä
Tänään, tammikuun 27. päivä, vietetään holokaustin muistopäivää, joka tunnetaan Suomessa vainojen uhrien muistopäivänä. Tällä kertaa päivän osuessa perjantaille, pidettiin parlamentin muistoseremonia eilen torstaina. Seremoniassa puhui Israelin presidentti Isaac Herzog. Puheen laajempi kooste on luettavissa tämän linkin kautta.
Tilaisuus oli koskettava holokaustin uhrien muistotilaisuus. Presidentti Herzog muistutti siitä, että antisemitismi eli juutalaisviha ja holokaustin kieltäminen eivät ole kadonneet. Ne ovat ottaneet uusia muotoja ja leviävät erityisesti internetissä. Sosiaalisen median valtakautena Herzogin kommentti siitä, kuinka Facebook-kirjoituksesta on lyhyempi matka hautakivien tuhoamiseen kuin luulemme, osuu valitettavasti äärimäisen oikeaan. Hän pyysi mepeiltä toimia antisemitismin hävittämiseksi Euroopasta.
Euroopalla on keskeinen rooli antisemitismin vastaisessa toiminnassa ja siksi Euroopan parlamentin on pyrittävä entistä tietoisemmin ja päämäärätietoisemmin vastustamaan sen leviämistä. Meidän on myös tehtävä kaikkemme vihapuheen ja sortamisen estämiseksi. Erityisesti Venäjän julma hyökkäyssota on osoittanut sen, että nykypäivänäkään kukaan ei ole turvassa. Maailma kehittyy valtavalla tahdilla, mutta joissain kehityksen askelissa olemme vielä kaukana edes maaliviivan näkemisestä.
Puhemies Metsola linjasi muistotilaisuuden puheessaan hyvin. Euroopan parlamentti puolustaa aina ihmisarvon kunnioittamista, tasa-arvoa ja toivoa. Parlamentti aio jatkossakaan vaieta, vaan taistelee inhimillisten arvojen puolesta ja vihaa sekä syrjintää vastaan.
Tallenne muistotilaisuudesta on nähtävissä tämän linkin kautta.
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua halutaan edistää
Tällä viikolla saimme positiivisia uutisia, kun Euroopan komissio julkisti esityksensä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamiseksi ja edistämiseksi EU:n tasolla. Esitykseen kuuluu myös komission ehdotus neuvoston suositukseksi. Aloite on hyvä, mutta konkretia on jäänyt hieman vajaaksi.
Komission suosituksen tarkoitus on edistää ja vahvistaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edellytyksiä kansallisella tasolla. Tähän sisältyvät myös työehtosopimusneuvottelut. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu nähdään tärkeänä osana Euroopan sosiaalista mallia. Komissio suosittelee myös, että jäsenmaissa kannustettaisiin työmarkkinaosapuolia tutustumaan uusiin työmuotoihin ja epätyypillisiin työsuhteisiin. Työ muuttuu, ja on jo muuttunut. Siksi emme voi jumittua menneeseen, vaan monipuolisuudelle on annettava tilaa.
Sosiaalinen vuoropuhelu on olennainen osa eurooppalaista demokratiaa. Työssäkäyvillä tulee olla sananvalta työelämän päätöksissä. Tämä on hyvä mahdollisuus komissiolle ja jäsenvaltioille lähettää selkeä viesti, että ne ovat sitoutuneet sosiaalisesti sekä taloudellisesti oikeudenmukaisempaan tulevaisuuteen, joka perustuu työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja työehtosopimuksiin.
Jäsenmaat keskustelevat seuraavaksi komission ehdotuksesta neuvoston suositukseksi. Tämän jälkeen neuvostolla on mahdollisuus hyväksyä se.
Voit lukea lisää aiheesta FinUnionsin sivuilta tämän linkin kautta.
Pitkästä aikaa minitäysistunto
Ensi viikolla istutaan minitäysistuntoa Brysselissä. Viime kerrasta onkin aikaa. Mini-istunto on Brysselissä järjestettävä lisäpäätäntämahdollisuus. Euroopan unionin perustussopimuksen mukaisesti käymme Ranskan Strasbourgissa 12 kertaa vuodessa, ja sen lisäksi nämä kaksipäiväiset minitäysistunnot täydentävät päätöksentekoa. Täysistunnossa kun äänestetään aina parlamentin kanta, eikä kukaan voi yksin lähteä viemään parlamentin kantaa eteenpäin ennen kuin parlamentti on äänestänyt siitä.
Ensi viikolla aiheena on muun muassa poliittisen mainonnan kohdentaminen ja tarve päivittää EU:n lista kolmansista maista rahanpesun ja terroristisen rahoituksen osalta. Poliittisen mainonnan suhteen minitäysistunnossa parlamentti äänestää neuvotteluvaltuudesta. Eli jos neuvotteluvaltuus annetaan, voivat neuvottelut alkaa neuvoston ja parlamentin välillä. Kerron ensi viikon kirjeessä tarkemmin siitä, mistä tässä poliittisen mainonnan kohdentamisen säädöksessä on kyse.
Rahanpesuun liittyen Financial Timesin 19.1.2023 julkaisema juttu aiheesta muistuttaa hyvin siitä, kuinka talousrikokset ja rahanpesu ovat edelleen eurooppalaista todellisuutta. Rahanpesusta määrättyjen sakkojen määrän lisääntyminen lähes 50 prosentilla on karua luettavaa. Rahanpesulainsäädännön tiukentamisella on kiire. Siksi on tärkeää, että myös EU tunnustaa kaikki kolmannet maat, jotka eivät toteuta rahanpesun estoa kuten todellisuudessa olisi tarve.
Luvassa ensi viikolla myös perinteiset Hakaniemen markkinat ja SDP:n vaalistartti.
