Mennyt viikko on ollut monessa mielessä tuloksekas. Viikon aikana ehdittiin pitää kaksipäiväinen ns. minitäysistunto Brysselissä, viedä eteenpäin rahanpesulainsäädännön neuvotteluja, linjata ryhmäkokouksissa tulevan täysistunnon asioita sekä pitää vielä valiokuntakokouksia ja tavata Brysselissä vierailevia suomalaisia valtuuskuntia.
- Kollega ehdolle eduskuntavaaleihin
- Työntekijöiden oikeuksien puolesta
- Poliittisen mainonnan säätelyä tulossa
- Lainakulujen kasvu puhuttaa
- Työkaluja kilpailukyvyn ylläpitoon
- SDP:n vaalistartti kokoaa joukot Helsinkiin
- Kuuleeko Aurinkorannikko
Kollega ehdolle eduskuntavaaleihin
Perjantain uutisiin kuului hyvän kollegani Miapetra Kumpula-Natrin ilmoittautuminen eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudellemaalle. Uudellamaalla käydään puolueiden kesken totinen kisa ykköspaikasta ja Miapetran ehdokkuus varmasti puhuttelee äänestäjiä. Kokemuksesta tiedän, että EU-osaamisesta ja EU-parlamenttikokemuksesta on paljon hyötyä eduskuntatyössä, joten toivotan kollegalle menestystä vaalityöhön.
Samalla on tietysti vähän haikea olo jo valmiiksi, sillä Miapetran lähtö EU-parlamentista olisi menetys meille pohjoismaisille demareille. Mutta kansanvalta puhuu ja äänestäjillä pitää olla hyviä, osaavia kandidaatteja, joista tehdä punnittu valinta.
Työntekijöiden oikeuksien puolesta
Monelle meistä ovat tuttuja erilaiset alustat, joiden kautta tilataan esimerkiksi taksi tai vaikkapa ruokaa kotiin kuljetettuna. Uberin ja Woltin kaltaiset yritykset vain yksinä esimerkkeinä ovat meille kaikille varmasti tutuimpia, mutta alustatyö on valtaamassa uusia aloja kovaa vauhtia. Siksi Euroopan tasolla tarvitaan alustatyöntekijöille säätelyä. Nyt Euroopan parlamentin kanta on määritelty ja parlamentti sekä neuvosto voivat aloittaa neuvottelut lain lopullisesta muodosta.
Parlamentin minitäysistunnossa hyväksytyn lakiesityksen on tarkoitus parantaa digitaalialustoilla työskentelevien henkilöiden työoloja ja heidän oikeuksiaan. Direktiivi on myös oleellinen niille, jotka aidosti haluavat toimia itsensä työllistäjänä tai yrittäjänä. Suomalainen palkansaajaliike onkin muistuttanut oikeudenmukaisten sääntöjen tarpeesta kaikille osapuolille. Eli heille, jotka todetaan olevan työsuhteessa ja heille, jotka työllistävät itsensä. Reiluus täytyy alustatyössäkin taata koko Euroopan tasolla.
Nyt parlamentilta ja neuvostolta toivotaan tehokkaita, muttei hutiloituja neuvotteluja. Tällä direktiivillä on oikea mahdollisuus suojella työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien oikeuksia koko Euroopan tasolla.
Poliittisen mainonnan säätelyä tulossa
Äänestimme torstaina poliittisen mainonnan säännöistä ja parlamentin neuvottelukannasta aiheeseen. Tiukemmat säännöt ja laajempi avoimuus on se, mitä tarvitsemme. Neuvottelut olisi tarkoitus saada päätökseen ennen vuoden 2024 EU-vaaleja.
Demokratiaamme häiritään myös EU:n ulkopuolelta ja siksikin nämä säännöt ovat välttämättömät. Parlamentti ehdottaa esimerkiksi, että EU:n ulkopuolelta tulevilta tahoilta tulisi kieltää poliittisten mainosten rahoittaminen EU-alueella. Parlamentti tukee myös sakkorangaistuksia, jos asetettuja sääntöjä rikotaan.
Itse kannatan mikrokohdentamisen kieltämistä mainonnassa, eli mainostajat eivät voisi yhtä tarkasti valita jatkossa, kenelle he mainontaansa haluavat näyttää. Kohdentaminen sallittaisiin vain sellaisen datan perusteella, jonka käytön kyseinen henkilö on nimenomaan sallinut. Tähän liittyisi myös parlamentin kannan mukaan tiukat rajoitukset ennen vaaleja.
Asia, jota kritisoin, on mikro- ja pk-yritysten hallinnollisen taakan keventämisen puuttuminen. Parlamentin kannan mukaan tulisi perustaa eräänlainen verkkohakemisto, johon koottaisiin kaikki poliittiset mainokset ja niihin liittyvät datat. Esitys ei ota huomioon sitä, millaisia ongelmia siitä syntyy, kun mediajättien raportointivelvollisuus pistetään samaan kategoriaan Pogostan Sanomien kanssa. Resurssit ovat näissä täysin erilaiset verkkohakemiston ylläpitämiseen. Hakemistoajatus on hyvä, mutta vaatimusten kevennyksiä pienimmille toimijoille tarvitaan.
Toivottavasti neuvottelutulos parlamentin ja neuvoston välillä ottaa tämän suhteellisuusnäkökohdan huomioon.
Lainakulujen kasvu puhuttaa
Budjettivaliokunnalla oli useampi mielenkiintoinen kokous ja kuuleminen tällä viikolla. Aiheina olivat muun muassa EU:n talousarvion rooli kansainvälisessä ilmastorahoituksessa, EU:n omat varat, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus SURE-rahoitusvälineestä sekä Next Generation EU -elpymisvälineen lainanottostrategia.
Komissio on elpymisvälineen puitteissa vuosina 2021-22 laskenut liikkeelle 170 miljardin euron edestä lainapapereita, joista 21 % on ns. green bondeja eli vihreitä joukkovelkakirjoja. Budjettivaliokunnan kuultavana ollut komission budjettipääosaston varapääjohtaja Iliyana Tsanova arvioi, että tämän vuoden aikana komissio laskee liikkeelle lainapapereita noin saman verran. Lainanotto jatkuu aina vuoteen 2026 saakka.
Financial Times -lehti uutisoi viime viikolla, että EU:n lainakulut ovat nousseet kalliimmaksi kuin Saksan ja Ranskan valtion joukkovelkakirjat. Valiokunnassa käytiin aiheesta keskustelua, sillä tilanne syö pohjaa argumenteilta EU:n yhteisvelan tarpeellisuudesta. EU:n yhteisvelan piti olla edullisempaa kuin yksittäisen jäsenmaan laina. Varapääjohtaja Iliyana Tsanova korosti puheenvuorossaan, että markkinat suosivat valtionlainaa, koska EU:n elpymisväline on väliaikainen ratkaisu, ei pysyvä lainanottokapasiteetti. Tsanovan mukaan, mikäli EU:lla olisi uskottavia omia varoja, muuttaisi se EU:ta markkinoiden silmissä lähemmäksi valtiollista liikkeellelaskijaa. Parlamentin budjettivaliokunta kannattaa sekä pysyvää lainanottoa että EU:n uusia omia varoja.
Uusista EU:n rahoitusvälineistä kuten EU:n suvereniteettirahastosta ja mahdollisesta uudesta lainanotosta käydään kevään ja kesän aikana tiukkoja keskusteluja jäsenmaiden kesken. Komissio on tällä viikolla tehnyt aloitteen myös valtiontukisääntöjen höllentämisestä. Tämä kehityssuunta ei ole Suomelle edullinen, mutta paine uudelle velkarahalle kasvaa.
Työkaluja kilpailukyvyn ylläpitoon
Talous- ja rahavaliokunnan viikko piti sisällään keskustelua Suomessakin viime aikoina paljon puhuttaneesta Inflation Reduction Act (IRA) -lakipaketista, jonka tarkoituksena on tukea vihreää siirtymää Yhdysvalloissa. Komissaari Margrethe Vestager oli valiokunnassa kuultavana EU:n omasta paketista, jonka komissio julkaisikin torstaina. Huomionarvoista on, että Saksan ja Ranskan osuus unionin alueella ilmoitetuista valtiontuista on lähes 80 prosenttia. Koska Euroopan maat eivät ole valtiontukien suhteen tasa-arvoisessa asemassa, on ehdottoman tärkeätä, että mahdollinen valtiontukisääntöjen höllentäminen on väliaikaista ja kohdennettua. Ovathan valtiontuet myös lopulta tulonsiirtoja veronmaksajilta osakkeenomistajille.
Rahanpesulainsäädännön uudistaminen eteni tällä viikolla neuvottelujen muodossa, joiden keskiössä oli keskustelua tosiasiallisen edunsaajan käsitteestä. Jotta rahanpesusta hyötyvät henkilöt voidaan tunnistaa tehokkaasti, on keskeistä, että asetamme kunnianhimoisen ja toimivan säännöstön yritysten tosiasiallisten edunsaajien määrittämiseksi.
Rahanpesun vastainen työ nousi myös osaksi parlamentin niin kutsuttua minitäysistuntoa. Omassa puheenvuorossani painotin tarvetta kiireellisesti uudistaa nykyistä järjestelmäämme, jotta kolmansiin maihin liittyvät riskit on mahdollista tunnistaa tehokkaammin. Tässä suhteessa tärkeä askel olisi parlamentin ja neuvoston hyväksyntä komission ehdottamalle delegoidulle säädökselle, jonka myötä Yhdistyneet arabiemiirikunnat luokiteltaisiin rahanpesun näkökulmasta suuren riskin kolmanneksi maaksi.
Puheenvuoroni on katsottavissa kokonaisuudessaan tämän linkin kautta.
SDP:n vaalistartti kokoaa joukot Helsinkiin
Viikonvaihde kotimaassa on jälleen täynnä mielenkiintoisia tapaamisia. Perjantaina ohjelmassa on muutamia sidosryhmätapaamisia, lauantaina SDP:n vaalistratti Helsingissä ja sunnuntaina perinteisesti kuun ensimmäisen sunnuntain ohjelmassa olevat Hakaniemen markkinat.
Kun kevään eduskuntavaaleihin on nyt aikaa tasan kaksi kuukautta, kiihtyy vaalityökin eri puolella Suomea pikkuhiljaa täyteen vauhtiinsa. SDP:n suuri vaalistartti järjestetään lauantaina Helsingissä ja tilaisuus onkin koonnut lähes 600 puolueen aktiivia ympäri maan käynnistämään yhteinen vaalityömme.
Lauantain tilaisuudessa on luvassa puolueen vaaliohjelman ja -ilmeen paljastaminen, joukko odotettuja alustajapuheenvuoroja sekä ennen kaikkea mittava määrä tapaamisia vaalityössä mukana olevien tovereiden kanssa.
Tulevissa eduskuntavaaleissa ehkä enemmän kuin milloinkaan Suomen ja Euroopan unionin päätettävänä olevat asiat liittyvät toisiinsa; Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, yleiseurooppalainen energiakriisi, ilmastonmuutos, Suomen metsien tulevaisuus kuten myös EU:n uudistaminen ja Suomen vaikuttamistyö Euroopan unionissa on aiheita, joista uskon niin lauantain vaalistartissa kuin tulevina viikkoina myös vaalikentillä käytävän hyvinkin vilkasta keskustelua.
Sunnuntaina olen jälleen perinteisesti Hakaniemen markkinoilla klo 11 alkaen. Ja uskon, että keskustelua kansalaisten kanssa syntyy niin edellä mainituista suurista EU:n ja Suomen kysymyksistä kuten ihan jokapäiväisistä, tärkeistä ihmisten arkielämän tarpeista ja ongelmista. Joten tulkaapa Hakaniemeen, jos olette sunnuntaina täälläpäin liikkeellä.
Kuuleeko Aurinkorannikko
Lauantaina 11.2. klo 14 paikallista aikaa olen tavattavissa Espanjan Fuengirolassa Hotel Ilunionissa, jossa järjestän Eurooppa-aiheisen tilaisuuden. Mikäli liikut alueella, tervetuloa mukaan.
Eikä koko viikko Espanjassa mene, vaan perjantaihin saakka olen Brysselissä valmistautumassa tulevaan täysistuntoviikkoon. Luvassa on työryhmien kokousten lisäksi ryhmäkokouksia, jossa viilaamme yhteisiä kantojamme tulevissa oleviin äänestyksiin.