Mennyt viikko on ollut Ukrainaa, valiokuntakokouksia, trilogineuvotteluja sekä ryhmäkokouksia.
Tässä tiivis katsaus muutamaan päättyvän viikon aiheeseen.
Tässä kirjeessä:
- Kehitysrahoitukseen löydettävä punainen lanka
- Rahanpesusäännöt loppusuoralla – krypto-asiat neuvottelussa
- Energiastrategia on iso osa turvallisuutta
- Pakolaiset tarvitsevat tukemme
- Taas tavataan markkinoilla
- Tulossa tiivis täysistuntoviikko
Kehitysrahoitukseen löydettävä punainen lanka
Budjettivaliokunta ei kuluneella viikolla ollut koolla, mutta työ jatkui kuitenkin uuden lausuntoluonnoksen parissa.
Parlamentin kehitysvaliokunta laatii mietinnön eurooppalaisen kehitysrahoituksen arkkitehtuurin uudistamisesta, johon budjettivaliokunta valmistelee oman lausuntonsa. Toimin sosialidemokraattisen ryhmän asettamana neuvottelijana tämän kokonaisuuden osalta. Väestönkasvu, köyhyys ja ilmastonmuutos sekä näihin liittyvät yhteiskunnalliset haasteet kasvattavat rahoitustarpeita kehittyvissä maissa ja näin myös tarvetta uudistaa EU:n rahoituksen rakennetta.
Itävaltalainen kollegani Angelika Winzig painottaa tuoreessa lausuntoluonnoksessaan tarvetta vahvistaa keskeisten toimijoiden yhteistyötä rahoituksen pirstoutuneisuuden vähentämiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä kehitysvaikutusten parantamiseksi. Myös yksityisen sektorin investoinnit huomioidaan olennaisen tärkeinä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja rahoitusvajeen poistamisessa. Tärkeä on myös avun rooli Ukrainan jälleenrakennuksen kannalta sodan päättymisen jälkeen.
Luonnosta tullaan tulevien viikkojen aikana tarkastelemaan ja tulen esittämään siihen omia muutosehdotuksiani.
Pidän tärkeänä, että Euroopan ulkoista rahoitustoimintaa uudistettaessa pyritään yhteisen strategisen näkemyksen muodostamiseen EU:n toimien johdonmukaisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi.
Globaalista pandemiasta palautuessa on myös erityisen tärkeätä, että niin EU:ssa kuin kumppanuusmaissammekin investoidaan vihreään ja kestävään talouteen sekä kohdennetaan kehitysrahoitusta etenkin kaikista köyhimpiin ja hauraisiin valtioihin.
Rahanpesusäännöt loppusuoralla – krypto-asiat neuvottelussa
Esittelimme torstaina kollegani Damien Carêmen kanssa rahanpesulainsäädännön uudistamista koskevan raporttiluonnoksen. Keskeisiä kohtia raportissa ovat sääntelyn hajanaisuuden torjuminen, velvoitettujen tahojen soveltamisalan laajentaminen sekä vahva tosiasiallisten omistajien käsite.
Kaiken kaikkiaan luonnos otettiin hyvin vastaan muissa poliittisissa ryhmissä. Muutosehdotuksia luonnokseen on mahdollista jättää huhtikuun 26. päivään saakka, jonka jälkeen aloitamme neuvottelut kompromisseista. Toivon, että valiokuntaäänestys lopullisesta tekstistä voidaan pitää jo ennen kesää.
Aloitimme tällä viikolla puheenjohtajamaa Ranskan kanssa kolmikantaneuvottelut kryptovaluuttamarkkinoita koskevasta MiCA-sääntelykokonaisuudesta. Ensimmäiset keskustelut olivat rakentavia, mutta samaan aikaan on kuitenkin selvää, että etenkin kahta kohtaa on vielä työstettävä.
Valvonta-arkkitehtuuri on oltava olemassa riippumatta siitä, hoitaako sitä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen vai Euroopan pankkiviranomainen.
Lisäksi puoleltamme kestävän kehityksen kappale on avainasia. Vihreän siirtymän aikoina, jolloin kansalaisten ja yritysten on ponnisteltava noudattaakseen uusia sääntöjä ei ole kestävää, että kryptovaluuttojen tuottamiseen käytetään enemmän energiaa kuin mitä keskikokoinen EU-maa kuluttaa.
Tällä viikolla myös Euroopan keskuspankki (EKP) toisti voimakkaasti nämä huolet. Pankin varapuheenjohtaja Panetta oli asian suhteen erittäin selkeä; meidän ei yhteiskuntana tulisi suvaita kryptovaluuttoja, kuten Bitcoinia, jotka aiheuttavat enemmän riskejä kuin hyötyä. Hänen mukaansa intensiivinen energiankulutus, jonka useimmat kryptovaluutat vaativat lohkoketjunsa pyörittämiseen, oikeuttaisi jo itsessään sääntelytoimiin.
EKP:n sisäiset tutkimukset ovat osoittaneet, että digitaalisen euron käyttö vaatisi saman energiamäärän kuin mitä yksi auto käyttää moottoritiellä. Bitcoin-kaupankäynti taas kuluttaa vuosittain enemmän sähköä kuin Ruotsin kaltainen maa. Aika merkittävä ero.
On selvää, että tämä on suurin huolenaihe, johon MiCA-sääntelykokonaisuudessa tulisi puuttua. Pyrimme tähän myös tulevissa kolmikantaneuvotteluissa. Jos kryptosektori haluaa tulevaisuuden, on sen noudatettava tiukkoja kestävyysvaatimuksia kuten kaikkien muidenkin alojen.
Energiastrategia on iso osa turvallisuutta
Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valiokunnan maanantaisessa tapaamisessa kuulimme tuttua puhujaa, kun komission varapuheenjohtaja ja unionin korkea edustaja Josep Borrell vieraili viikon sisään jo toistamiseen.
Tällä kertaa ulkoasiain- sekä ihmisoikeuksien valiokuntien kanssa yhdessä järjestämässä kuulemisessa asialistalla oli komission vuoden 2022 työohjelma, jossa esitetään tulevan vuoden aikana toteutettavia hankkeita. Ulkopolitiikan alalla komissiolta voidaan odottaa muun muassa kansainvälisten valtamerten hallinnoinnin toimintasuunnitelmaa ja Persianlahden kumppanuuksia koskevaa strategiaa.
Venäjän hyökkäyksen valossa entistäkin ajankohtaisemmaksi nousseena aloitteena Borrell nosti uuden kansainvälisiä energia-alan toimia koskevan strategian, joka komission on määrä julkistaa ensi kuun puolella. Strategia tehdään tueksi hiljattain julkaistulle REPowerEU-suunnitelmalle, jonka avulla pyritään lopettamaan Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista jo ennen vuotta 2030 ja reagoimaan energian hintojen nousuun.
Maailmanlaajuisen energiasiirtymän tukemiseksi komissio tulee osana uutta strategiaansa tarkastelemaan toimia jäsenmaiden huoltovarmuuden turvaamiseksi, globaalin vihreän siirtymän vauhdittamiseksi fossiilisista polttoaineista irtautumalla sekä Euroopan naapuruston tukemiseksi murroksessa.
Pakolaiset tarvitsevat tukemme
Tiistaina työryhmän kokouksessa oli jälleen puhetta Ukrainan tilanteesta.
Miljoonat pakolaiset ovat paenneet Ukrainasta ja suurin osa paenneista on naisia ja lapsia. Pakenevia ihmisiä on ollut auttamassa monenlaiset tahot, kuten eri viranomaiset, järjestöt ja yksittäiset kansalaiset.
Kun auttavia tahoja on monenlaisia eikä toiminta ole riittävän koordinoitua, naisilla ja lapsilla on riski joutua ihmiskaupan uhriksi. Sotaa pakenevan ihmisen on hyvin vaikea erottaa hyväntahtoinen ihminen ja rikollinen salakuljettaja toisistaan. Siksi kuljettaminen tulee olla mahdollisimman hyvin koordinoitua eikä logistiikka saa nojata liiaksi yksittäisiin ihmisiin.
Ryhmäni aloitteesta ensi viikolla täysistunnossa on luvassa lisää keskustelua aiheesta ja etenkin siitä, miten Ukrainan sota on vaikuttanut lapsiin ja nuoriin. Parlamentissa ryhmäni on esittänyt EU:n lastensuojelupakettia sodasta kärsineiden lasten auttamiseksi. Ruotsalaiskollegani Helene Fritzon on työskennellyt tämän asian parissa ja pitänyt asiaa esillä ansioituneesti.
Ukrainasta tulleet pakolaiset ovat luonnollisesti ensimmäisenä päätyneet naapurimaihinsa kuten Puolaan, Moldovaan, Slovakiaan, Romaniaan ja Unkariin. Osa on jo matkustanut näistä maista eteenpäin seuraaviin maihin, joten riittävän tarkkoja lukuja kussakin maassa oleskelevista pakolaisista ei tällä hetkellä ole. On tärkeää, että vastuu pakolaisten auttamisesta ei jää vain muutaman maan harteille.
Tässä tilanteessa tulee myös olla tarkkana oikeusvaltiomekanismin kanssa, sillä keskustelu siitä on käynyt kuumana. Puola on pakolaistilanteeseen vedoten vastustanut oikeusvaltiomekanismia, mutta itse olen puolueeni kanssa sillä linjalla, että oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen Eu:n sisällä on erityisen tärkeää eikä siitä periaatteesta tule tinkiä.
Taas tavataan markkinoilla
Lauantaina on ilo tavata puoluetovereita eri puolelta maata, kun SDP:n aktiivit kokoontuvat Helsinkiin ”Vuosi vaaleihin” tapahtumaan ja SDP:n puoluevaltuusto linjaamaan puolueemme askeleita kevään aikana edessä olevaan äärettömän tärkeään turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen keskusteluun.
Hakanimen perinteisillä markkinoilla olen sunnuntaina 3.4. klo 11 alkaen. Keskustellaan silloin yhdessä EU:n, Ukrainan ja Suomen tilanteesta. Markkinoilta löytyy päivän mittaan myös merkittävä määrä muita päättäjiä Helsingin kaupunginvaltuuston demariryhmän ryhmäpuheenjohtaja Eveliina Heinäluomasta, apulaiskaupunginjohtaja Nasima Razmyariin ja ministeri Timo Harakkaan.
Mikäli keskustelu Ukrainan tilanteesta erityisesti arvojen ja etiikan näkökulmasta kiinnostaa enemmän, olen puhumassa lauantaina 9.4. klo 13 alkavassa Sodan kylmät kasvot? –tilaisuudessa Helsingissä Kulttuurikeskus Sofiassa. Keskustelussa mukana ovat ulkoministeri Pekka Haavisto ja sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa. Keskustelua fasilitoi isä Ambrosius.
Tilaisuudesta voi lukea enemmän tämän linkin kautta.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy, mutta ennakkoilmoittautumista toivotaan to 7.4. mennessä sähköpostitse osoitteeseen kulttuuri@sofia.fi.
Tervetuloa mukaan!
Tulossa tiivis täysistuntoviikko
Ensi viikolla parlamentti kokoontuu ensimmäistä kertaa kahden vuoden tauon jälkeen Strasbourgin täysistuntoviikolle pelkästään paikan päällä.
Viimeiset kaksi vuotta olemme toimineet niin sanotusti hybridijärjestelyin eli myös koti-Suomesta on voinut osallistua täysistuntoviikolle.
Pääsimme harjoittelemaan tätä täysin livetäysistuntoa jo viime viikolla Brysselissä, mutta nyt tosissaan Strasbourgissa pitkän tauon jälkeen.
Luonnollisesti ensi viikon tärkeisiin aiheisiin kuuluu edelleen Ukraina.
Lisäksi tiedossa on muun muassa kyselytunti EU:n ulkosuhdejohtaja Josep Borrellin kanssa unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.
Eikä sovi unohtaa sitä, että aiheena on oikeusvaltion tila Unkarissa ja Puolassa.
Mielenkiintoista nähdä minkälaisen kulman keskusteluun Unkarin sunnuntaina järjestettävät vaalit antavat.
Pysykää kuulolla.
