Viikon kuulumiset 19/2022

Monipuolinen valiokuntaviikko päätöksessä.

Tämän viikon suuret asiat ovat kuitenkin turvallisuuspoliittisia.

Presidentti ja pääministeri tulivat torstaina ulos selkeällä kannalla. Valtiojohto pitää Nato-jäsenyyshakemusta oikeana ratkaisuna. Perusteltu kannanotto sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.

Ruotsi seuraa Suomen ratkaisua, mikä on kannaltamme hyvä asia. Pohjola yhdessä on vahva tekijä niin poliittisesti kuin sotilaallisestikin.

Elämme siis jännittäviä ja historiallisia hetkiä. Nato-prosessin nopeus vaikuttaa siihen, että monta asiaa jää myöhemmän keskustelun varaan. Näihin kuuluu myös se, millaista politiikkaa tekisimme Naton jäsenenä.

Tässä kirjeessä:

  • Venäjän hyökkäys syö talouskasvua kaikkialla
  • Oligarkkien piilot vaikeita löydettäviä
  • EU:n puolustusyhteistyötä tarvitaan myös Naton laajentuessa
  • Yhteistyö Iso-Britannian kanssa käynnistyy takkuisesti
  • Lauantaina pohditaan EU:n turvallisuuspolitiikkaa ja määritellään sosialidemokraattien Nato-linja
  • Kotimaan Nato-käsittely heijastuu myös parlamentin viikkoon

Venäjän hyökkäys syö talouskasvua kaikkialla

Talous- ja raha-asioiden valiokunnan puolella kävimme viikolla keskustelua Irlannin valtiovarainministerin Paschal Donohoen kanssa maan taloudellisesta tilanteesta. Irlannin kasvuennusteet ovat laskeneet 2,5 prosenttiyksikköä Venäjän hyökkäyksestä seuranneen energian ja hyödykkeiden hintojen nousun johdosta. Kasvun oli kuitenkin odotettu olevan jopa neljä prosenttia.

Korkean talouskasvun avaimet löytyvät Donohoen mukaan kestävyyden ja julkisten menojen hallinnan yhdistämisestä. Irtauduttuaan kolme vuotta kestäneestä EU:n rahoitustukiohjelmasta vuonna 2013, maa on onnistunut palauttamaan julkisen taloutensa ja uskottavuutensa sijoittajien silmissä. Ensi viikolla jatkuvat myös trilogi-neuvottelut kryptovaluuttamarkkinoita koskevasta MiCA-lainsäädännöstä. Viime päivinä tapahtuneen rajun arvonlaskun valossa kryptosektorin sääntelyn ja valvonnan kiireellisyys tulevat entistäkin selvemmiksi. Kuten olen varoitellut aiemmin, nyt nähdään kryptovaluutoissa raju korjaus alaspäin.


Oligarkkien piiloja löytyy kaikkialta

Kävimme veroasioiden valiokunnassa erittäin ajankohtaisen keskustelun venäläisistä oligarkeista, jotka ovat lukuisten maiden tarjoaman salailun kautta kätkeneet valtavia omaisuuksiaan myös EU:n jäsenmaihin.

Asiantuntijoiden mukaan ulkomaille piilotettu omaisuus muodostaa noin puolet Venäjän kotitalouksien varallisuudesta ja tapahtuu EU:ssa sijaitsevien rahoitusvälittäjien palveluja hyödyntämällä. Monissa maissa tehdään nyt hartiavoimin töitä, jotta rikollinen raha saadaan esille. Paljon on tehty myös takavarikkoja – myös Suomessa.  

Huonojakin esimerkkejä on, jollaisena asiantuntijat käyttivät Portugalin läpinäkymättömiä järjestelmiä ja tapausta, jossa venäläinen oligarkki Roman Abramovitš sai vuonna 2021 maan kansalaisuuden kultaisten viisumien järjestelmän ansiosta. Lisäksi huomautettiin, että Portugali on osana EU:n Venäjä-pakotteita jäädyttänyt vain 242 (!) euroa, jotka se sittemmin on vielä lisäksi vapauttanut.

Keskustelussa nostettiin esille myös ajatus eurooppalaisesta omaisuusrekisteristä, josta kävisi ilmi EU:ssa sijaitseva omaisuus, mukaan lukien kiinteistöt. Samoin rahoitusvälittäjien roolia korostettiin, sillä ne helpottavat usein epäilyttävää liiketoimintaa.


EU:n puolustusyhteistyötä tarvitaan myös Naton laajentuessa

Ulkoministeri Pekka Haavisto vieraili torstaina parlamentin ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa. Tasapainoinen ja hyvä esiintyminen. Haavisto kuvasi rauhallisella tavalla Suomen linjaa ja Nato-prosessia.

Pidin itsekin kokouksessa puheenvuoron, jossa kysyin Suomen Nato-jäsenyyden vaikutuksista EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on paljon mahdollisuuksia jatkossakin. Lisäksi nostin ilmoille idean siitä, voitaisiinko venäläisoligarkeilta takavarikoitua omaisuutta käyttää Ukrainan jälleenrakentamiseen. On myös symbolisesti tärkeää, että kokouksessa monet mepit eri puolilta Eurooppaa toivottivat Suomen tervetulleeksi Natoon.


Yhteistyö Iso-Britannian kanssa käynnistyy takkuisesti

EU-parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola avasi torstaina ensimmäisen Euroopan unionin ja Iso-Britannian parlamentaarisen yleiskokouksen. Yleiskokous perustettiin vuonna 2021 uuden EU:n ja Iso-Britannian suhteita määrittelevän kauppa- ja yhteistyösopimuksen astuttua voimaan. Yleiskokouksen on tarkoitus toimia foorumina dialogille ja antaa suosituksia EU:n ja Iso-Britannian suhteita valvovalle kumppanuusneuvostolle.

Keskustelussa komissaari Šefčovičin ja ministeri Ellisin kanssa esiintyi tyytymättömyyttä sopimuksen toimeenpanoon. Etenkin Britannian osallistumiseen EU-budjetin Horisontti ja Erasmus ohjelmiin toivottiin pikaista ratkaisua. Samoin pitkänperjantain (Belfastin) sopimusta toivottiin kunnioitettavan, jotta kovalta rajalta Irlannin saarella vältyttäisiin.

Yhteistyö näyttää nyt valitettavan vaikealta.


Lauantaina pohditaan EU:n turvallisuuspolitiikkaa ja määritellään sosialidemokraattien Nato-linja

Presidentti Niinistön ja pääministeri Marinin torstainen yhteinen selkeä ja perusteltu kannanotto Suomen Nato-jäsenyydestä on sähköistänyt tämän viikonvaihteen ja ensi viikon alun tavalla, jollaista olemme harvoin kokeneet. On selvää, että Suomen Nato-jäsenyyden niin kansalaisten kuin päättäjienkin mielissä ratkaisi Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022.

Suomalaisten sosialidemokraattien kannalta keskeinen päivä on huominen lauantai, jolloin puoluevaltuustomme tulee kaikella todennäköisyydellä määrittelemään voimassa olevasta kielteisestä Nato-jäsenyyttä koskevasta puoluekokouspäätöksestämme poikkeavan, myönteisen päätöksen Natojäsenyyden hakemiseen.

Ruotsin sosialidemokraatit näyttävät tulevan samaan johtopäätökseen suomalaisten kanssa ilmeisesti sunnuntain kokouksessaan. Mielestäni Suomen ja Ruotsin sosialidemokraattien ja demareiden johtamien maiden hallitusten yhtäaikainen eteneminen on jäsenyysprosessin kannalta erittäin järkevä toimintamalli.

Huomenna lauantaina 14.5. olen mukana myös Helsingin Paasitornissa Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmän järjestämässä EU, Nato ja Suomi -seminaarissa. Seminaarissa ovat puhumassa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen, EU-parlamentin sd-ryhmän varapuheenjohtaja Marek Belka, Ruotsin ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Kenneth Forslund, puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen sekä me molemmat sosialidemokraattiset europarlamentaarikot eli Miapetra Kumpula-Natri avaamassa seminaarin ja minä pitämässä seminaarin yhteenvedon ja loppupuheenvuoron.

Iloksemme seminaari on jo ”loppuunmyyty”, mutta sitä voi seurata reaaliaikaisesti klo 10 alkaen Facebook-livelähetyksenä tämän linkin kautta.


Kotimaan Nato-käsittely heijastuu myös parlamentin viikkoon

Ensi viikosta on tulossa mielenkiintoinen niin kotimaassa kuin Brysselissäkin. Maanantaina eduskunnassa alkaa Nato-käsittely. Päätös syntynee hyvin nopeasti ja tulee saamaan eduskunnan laajan tuen. Myös Ruotsissa on pian ratkaisujen aika. Kuhina aiheen ympärillä ulottuu luultavasti Brysseliin saakka.

Euroopan parlamentti kokoontuu keskiviikkona ja torstaina kahden päivän täysistuntoon. Tällä kertaa ei tarvitse matkustaa Strasbourgiin, vaan istunnot järjestetään Brysselissä. Täysistunnoissa käsitellään muun muassa Ukrainan tilannetta, oikeusvaltioperiaatetta sekä EU:n laajuista minimiyhteisöveroa ylikansallisille yrityksille.

Keskiviikkona jatkuu myös trilogi-neuvottelut kryptovaluuttojen säätelyä koskevassa lainsäädännössä.

Myös valiokunnissa käydään ensi viikolla tärkeitä keskusteluita. Esimerkiksi turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alavaliokunnassa puhutaan Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta.

Turvallisin terveisin

Eero

Vieritä ylös