fbpx
Eero Heinäluoma

Viikon kuulumiset 23/2020

Teksti julkaistaan Eeron uutiskirjeessä. Voit tilata sen tästä linkistä omaan sähköpostiisi.

Mennyt viikko on ollut komission elvytysrahaston analysointia sekä valiokunta- ja työryhmäkokouksia. Ryhmäkokoukseemme osallistui tiistaina komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Terveiset Ursula von der Leyenille

Ryhmäkokouksessamme tiistaina käytiin pitkä keskustelu komission puheenjohtajan kanssa. Hän esitteli komission elvytysrahastoa ja sen toteutusta. Von der Leyen esitteli erityisesti sitä, miten komissio teki kriisin alussa nopeat päätökset, jotka ovat olleet talouden ensiapua. Hän korosti vahvasti sitä, miten komissio ei ole kriisinkään keskellä unohtanut kaudelle asetettuja prioriteetteja, jotka näkyvät nykyisessä paketissa. Näillä hän viittasi nimenomaan Green Dealiin, digitalisaatioon ja muihin tulevaisuusinvestointeihin. 60% elvytysrahastosta on tarkoitus käyttää ns. moderneihin investointeihin sekä jäsenmaiden tukemiseen siirtymässä.

Ryhmämme puheenvuoroissa pidettiin tärkeänä, että uudet EU-toimet saadaan nopeasti liikkeelle. Maakohtaiset painotuksetkin näkyvät, sillä moni vastusti tukien sitomista talouspoliittisiin ehtoihin. Komissio liittää ehdot jo aiemmin käytössä olleisiin maakohtaisiin suosituksiin. Finanssikriisin jälkeisiä talouden leikkausohjelmia ei nyt pidä luoda.

Pidän kuitenkin tärkeänä, että tukeen liittyy ehtoja: niin hyvään valtiontaloudenhoitoon kuin tarvittaviin uudistuksiin sitoutuminen ja esimerkiksi oikeisvaltioperiaatteen hyväksyminen kaiken avustustoiminnan ehtona.  Olenkin iloinen, että useammassa ryhmämme jäsenten puheenvuorossa nostettiin esille oikeusvaltioperiaatteen ongelmat. Uskon, että viesti meni myös perille.

Lisätiedot komission esityksestä antavat aihetta tarkastella lähemmin myös avustusten kriteerejä. Ovatko käytetyt kriteerit kohdallaan? Nythän komission mallissa suuriin hyötyjiin kuuluu mm. Puola, vaikka koronakriisi on koetellut maata varsin vähän ja maan talous on jo jonkin aikaa ollut EU:n parhaiten kasvavien maiden joukossa.

On ilmeistä, että Puola ja monet muut maat ovat onnistuneet jo ennakkoon vaikuttamaan komission esitykseen varsin paljon. Puolan ministeri sanoikin asian varsin suoraan tuoreessa lehtihaastattelussa; hänen mukaansa Puola on saanut argumenttinsa läpi ja onnistunut muotoilemaan EU:n ehdotusta elpymispaketista siihen suuntaan kuin on halunnut.

En ole tietoinen, onko Suomi pyrkinyt ennakkoon vaikuttamaan komission esitykseen vai ei. On kuitenkin hyvä huomata, etteivät komission ehdotukset tule tyhjästä ja ole jumalan sanaa vaan nekin tulevat ihmisten toimesta ja ihmisten niihin vaikuttaessa.

Kuten Turun Sanomillekin kommentoin, on mielestäni joka tapauksessa selvää, että ohjelman kriteereitä on syytä katsoa. Käytön on myös oltava selkeän ehdollista: vastuullinen valtiontalouden hoito ja oikeusvaltioperiaate kuuluvat tärkeisiin ehtoihin. Varojen käyttöön tarvitaan myös raportointi ja valvonta.

Lisäksi elpymisrahaston suoran tuen ja lainan välistä suhdetta pitää muuttaa lainapainotteisemmaksi. Paketin lainapainotteisuus sekä suorina tukina annettavien rahojen takaisinperinnän mahdollisuus tuovat rahankäyttöön kurinalaisuutta.

Saako Suomen edusta puhua?

Julkisesta keskustelusta huomaan, että elpymisrahaston kohdalla asetetaan vastakkain Suomen etu ja Euroopan etu. On myös sellaista ajattelua, ettei Suomen edusta pidä puhua, vaan nyt pitää hoitaa eurooppalaista etua.

Mielestäni tällainen vastakkainasettelu on paitsi kummallista niin myös vahingollista. Kyllähän kaikissa ratkaisuissa täytyy huolella käydä läpi kansallinen näkökulma ja se, miten eri ehdotukset vaikuttavat Suomen talouteen ja omiin maksuihimme. Suomi kantaa muodostaessaan ottaa huomioon myös perustuslailliset näkökohdat: miten eduskunnan budjettisuvereniteetti turvataan.

Ja varsinkin kotimaisessa keskustelussa tämän arviointi, miten eri ratkaisut osuvat meidän talouteen on täysin välttämätöntä. Ja lisäksi on hyvä huomata, että kaikki maat tekevät samoin.  Jokainen maa pyrkii pitämään kustannuksensa mahdollisimman pienenä ja etunsa mahdollisimman suurena.

Kun kuuntelen EU-parlamentissa keskusteluita niin joka päivä parlamentaarikot tekevät tätä kotiinpäin vetämistä, tosin esittäen asiansa usein kauniilla ja yleiseurooppalaisella tavalla. Joten ei omien ehdotusten tekemistä pidä pelätä, pikemminkin päinvastoin.

Suomen kanta valmiiksi ensi viikolla

Tällä viikolla hallitus sai valmiiksi oman esityksensä Suomen kannaksi komission esitykseen. Esitys on tänään ollut Suuren valiokunnan arvioitavana ja myös suuren salin keskustelussa. Todennäköisesti ensi tiistaina pidettävässä ylimääräisessä suuren valiokunnan kokouksessa pitäisi sitten hyväksyä Suomen kanta neuvotteluihin. Joka tapauksessa kanta on oltava, kun jäsenmaiden päämiehet kokoontuvat huippukokoukseen 19.6. juurikin juhannusviikonloppuna ja jo sitä ennen ennakkovalmisteluissa.

Hallituksen esittämä kanta on oikean suuntainen. Sen mukaisesti paketin pitäisi lainapainotteisempi ja sen kokoluokkaakin hallitus haluaa vielä arvioida. Elvytyspaketin voimassaoloajan pitäisi vastaavasti olla lyhyempi ja takaisinmaksuajan lyhyempi kuin komission esittämä 30 vuotta.

Euroopan talouden elpyminen on kaikkien jäsenmaiden etu, joten en epäile, etteikö paketti aikanaan syntyisi. Valtavaa kokonaisuutta ei kuitenkaan saada valmiiksi hetkessä ja pidänkin hyvin Todennäköisenä, että sopua haetaan vielä heinäkuun ylimääräisessä huippukokouksessa.

PK-yritysten rahoitustyöryhmä

Olen jäsenenä Talous- ja rahavaliokunnan Econin finanssiryhmässä, jonka erityistehtäviin kuuluu pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien edistäminen. Tavoittelin tätä paikkaa, koska näen pk-yritystoiminnan suuret mahdollisuudet ja halusin olla edistämässä suomalaisen pienen ja keskisuuren yrityskentän menestymistä eurooppalaisessa kilpailussa.

Tiistaina ryhmällä oli videokonferenssi komission asiantuntijoiden kanssa ohjelmista, joilla tuetaan ja parannetaan pk-yritysten luotonsaantimahdollisuuksia. Tämä on erittäin tärkeää myös Suomelle, kun otetaan huomioon valtava määrä pk-yrityksiä. Komission ehdottamat välineet kulkevat oikeaan suuntaan, mutta nyt on kriittisen tärkeää, että mahdollisimman monet suomalaiset pk-yritykset pystyvät tämän tuen saamaan käyttöönsä. Tässäkin on tärkeää, että tukimekanismien raha jaetaan oikeudenmukaisella tavalla.

Pankkisääntely ja voitonjako

Tällä viikolla kävimme Econin demariryhmässä keskustelun työn alla olevasta pankkipaketista. Koronasta ja siitä johtuvien taloudellisten ongelmien vuoksi monet pankit ovat valtavan paineen alla. Jotta ne voisivat jatkaa talouden tukemista, Euroopan komissio ehdotti viime kuussa sarjaa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on antaa pankeille enemmän joustavuutta.

Pankit ovat kriittisessä roolissa taloudessamme eivätkä ne tällä kertaa ole mitenkään syyllisiä kriisiin. Siksi tuen pääomavaatimusten lieventämisessä toimenpiteitä, jotka ovat erittäin kohdennettuja ja väliaikaisia, ​​ja joilla pyritään lieventämään kriisin vaikutusta pankkeihin. Uskon, että parlamentin nyt muodostettu kanta menee oikeaan suuntaan.

Pankeilla on tietenkin samaan aikaan keskeinen vastuu varmistaa, että niiden pääomapuskurit pysyvät vahvoina, jotta ne pystyvät kestämään joitakin iskuja. Siksi ei mielestäni ole viisasta, että pankit jakavat osinkoja tai bonuksia ylimmälle johdolle tulevina kuukausina. Olen tämän kannan mukaisesti tehnyt myös omat muutosehdotukseni nyt työn alla olevaan esitykseen.

Kirjoittamishetkellä neuvotellaan intensiivisesti tarkemmista muotoiluista, mutta minulle on selvää, että olemme yhdessä tämän kriisin kanssa, ja päästämme siitä pois yhdessä. Pankkilainsäädäntöpaketin raportoijana toimii hyvä ystäväni ja sd-ryhmän osaava ja tasapainoinen espanjalainen koordinaattori Jonás Fernández.

Rahapoliittinen dialogi

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuultavana tulevana maanantaina. Tätä kokousta valmisteltiin tällä viikolla muutamien rahapolitiikan tutkijoiden kanssa. Keskustelussa avainasemassa olivat euroalueen uudistus ja EKP:n toimeksiannon rajat sekä euron kansainvälinen rooli. On selvää, että maanantaina Lagarde saa kysymyksiä kahdesta polttavasta kohdasta: Saksan perustuslakituomioistuimen päätöksen mahdollisesta vaikutuksesta EKP:n osto-ohjelmien oikeasuhteisuuteen sekä uusiin toimiin, jotka EKP eilen toteutti osto-ohjelman puitteissa tukeakseen EU:n taloutta.

Mielestäni on tärkeää, että EKP säilyttää riippumattomuutensa. On selvää, että EKP:n on tehtävä päätöksensä yhteiset tavoitteet huomioiden ja varmistettava niiden oikeasuhteisuus. EKP on tehnyt tärkeitä päätöksiä viimeisen neljän kuukauden aikana tukeakseen EU:n taloutta. Toisaalta EKP ei ole ainoa toimija eikä sen pitäisi korvata tarvittavia uudistuksia, joihin jäsenvaltioiden on sitouduttava voidakseen vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin, joita kohtaamme.

Ensi viikko

Ensi viikolla siis heti maanantaina EKP:n pääjohtaja Lagarde on Talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuultavana. Viikkoon kuuluu myös ryhmäkokouksia ja ryhmän työvaliokunnan kokous.

Ja tiistai on erityisen tärkeä päivä meille suomalaisille, koska silloin eduskunnan suuri valiokunta päättää Suomen linjan elpymisrahastoon. Sitäkin kannattaa seurata.

Uuden viikon kynnyksellä tämän viikon sunnuntaina klo 11.00 on jälleen Facebook-liven aika. Toivottavasti pääset mukaan keskustelemaan, mistä EU:n elpymispaketissa oikein on kyse ja millainen siitä pitäisi tulla.

Nähdään sunnuntaina ja pidetään yhteyttä!

Terveisin,

Eero

Vieritä ylös