Tämä viikko on ollut erikoinen ja fokus pois Brysselistä.
Sain viikonvaihteessa pahan vatsapöpön, joka piti alkuviikon sängyssä, ja vasta nyt alan taudista kunnolla toipua. Aylakin sai saman tai eri taudin, ja hän on tätä kirjoittaessani edelleen kipeänä.
Myös maan hallituksen terveystilanteessa näyttää olevan parannettavaa. Pääministeri Rinne ilmoitti hallituksen erosta tiistaina. Hallituksen ero oli ymmärrettävä sen jälkeen, kun keskusta ilmoitti menettäneensä luottamuksen pääministeriin.
Eron jälkeen on kolme vaihtoehtoa: vanha hallituspohja jatkaa, syntyy kokonaan uusi hallitus tai tulee uudet vaalit. Kaikki viisi hallituspuoluetta ovat ilmoittaneet haluavansa jatkaa yhteistyötä Rinteen hallituksen ohjelman pohjalta. Tämä on se suunta, jolle haetaan vakautta torstaina käynnistyneissä eduskuntaryhmien neuvotteluissa. Ratkaisu on asiallisesti sama kuin 2003, jolloin pääministeri Jäätteenmäki joutui eroamaan ja hallitus vaihtui Vanhasen ykköshallitukseen aiemman hallituspohjan ja ohjelman säilyttäen.
SDP:n puoluevaltuusto kokoontuu sunnuntaina päättämään puolueen pääministeriehdokkaasta. Oma nimenikin on tuotu esille pääministeriehdokkaana. Aina tuntuu hyvältä, kun muistetaan, mutta tämän kisan ehdokkaat ovat kyllä Antti Lindtman ja Sanna Marin.
Ehdokkaat ovat molemmat lahjakkaita nousevia poliitikkoja. Voi vielä olla, että keskustaa hetken päästä kaduttaa ehdottomat kantansa. Uuden pääministerin menestyessä hyöty tulee tietysti paitsi koko maalle myös sosialidemokraateille.
Tunnen molemmat ehdokkaat eduskuntatyöstä ja vähän pidemmältäkin aikaa. Heitä yhdistää yhteinen arvopohja ja hyvät esiintymistaidot. Eroja on tietysti aiemmassa kokemuksessa ja osaamisalueiden vahvuuksissa. Luonteeltaan ja työtyyliltään ehdokkaamme ovat myös aika erilaisia.
Itse en tällä tietoa ota valintaan kantaa. Ajattelen niin, että valinta pääministeriehdokkaasta kuuluu nyt puoluevaltuutetuille. He tuntevat ehdokkaat, voivat heitä haastatella ja tehdä oikeana pitämänsä valinnan. En ottanut kantaa myöskään kahtena edellisenä kertana, kun SDP:n puheenjohtajaa jälkeeni valittiin. Pidän selvänä, että pääministerikisan nyt voittava ottaa myös SDP:n johdettavakseen.
Kysyttäessä suosittelisin rauhallista toimintalinjaa myös muille. Ministereiden ei mielestäni kuulu päsmäröidä kuka heidän pomokseen tulee. Toivon, että muutkin entiset ja nykyinenkin puheenjohtaja kunnioittavat puoluevaltuuston oikeutta tehdä heille sääntöjen ja paragraphien mukaan kuuluvat päätökset.
Valinnan jälkeen annamme uudelle pääministerille ja tulevalle puoluejohtajalle kaiken tuen. Sitä tukea valittu pääministeri tulee tarvitsemaan, sillä edessä on merkittäviä ratkaisuja niin hallituksen talouslinjan kuin vaikkapa keskeneräisen soteuudistuksen osalta. Arki alkaa harvinaisen nopeasti ja kuherruskaudet jäävät nykyään lyhyiksi. EU-puheenjohtajakausi tulee myös päätökseen parissa viikossa ja se toivottavasti hoidetaan kaikesta huolimatta kunnialla maaliin.
Ensi viikolla tiedossa on maanantaina EU-puheenjohtajakautta arvioiva asiantuntijaseminaari. Työt jatkuvat myös Brysselissä ja Madridissa erityisesti ilmastoasioiden parissa. Ryhmän johtokunta matkustaa pitämään omaa kokousta Madridiin, jossa on käynnissä YK:n ilmastokokous. Asialistalla meidän osaltamme on eurooppalainen Green Deal, joka on yksi tulevan kauden isoimmista kokonaisuuksista. Aihetta käsitellään myös Brysselissä ylimääräisessä parlamentin istunnossa.
Toivotan erinomaisen hyvää ja kaunista itsenäisyyspäivää 2019. Muistetaan hyvinvointimme rakentajia ja erityisesti sotiemme veteraaneja heidän itsenäisyytemme hyväksi tekemistään uhrauksista.
Pidetään yhteyttä!
