fbpx

Viikon kuulumiset 5/2021

Mennyt viikko on ollut ennen kaikkea ryhmäviikko, jolloin valmistellaan ensi viikon täysistuntoja. Mukaan on mahtunut myös valiokuntakokouksia ja tapaamisia eri sidosryhmien kanssa.

Tässä koonnissa:
– Komission rokotestrategia vs. AstraZeneca
– Rahanpesua vastaan uudella teknologialla
– Korona ja piilevien kansantautien vaikea yhtälö
– Euroopan talous- ja rahaliitto S&D-ryhmän työvaliokunnan keskustelussa
– EU-Venäjä-suhteet aallonpohjassa
– Facebook-live sunnuntaina 7.2. klo 11.


Komission rokotestrategiasta vastaava pääjohtaja kuultavana budjettivaliokunnassa

Viikko sitten koettiin nopeita ja dramaattisia käänteitä EU:n rokotehankinnoissa, kun rokotteiden viivästymisestä johtuva kiista rokotevalmistaja AstraZenecan kanssa uhkasi eskaloitua kiistaksi EU:n komission ja Ison-Britannian välillä. Komissio uhkasi estää koronarokotteiden viennin Unionin ulkopuolelle, joka käytännössä olisi tarkoittanut esimerkiksi rajamuodollisuuksien pystyttämistä Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille. Ursula von der Leyenin kabinetissa kehitelty idea vientirajoituksista osoittautui erittäin huonoksi ja ehdotus vedettiin pikaisesti takaisin.

Dramaattisen viikonlopun jälkeen EU:n koronarokotestrategia on puhuttanut laajasti tällä viikolla. Asia oli agendalla myös budjettivaliokunnan maanantain kokouksessa, jossa komission Terveys ja elintarviketurvallisuuspääosaston pääjohtaja Sandra Gallina oli valiokunnan kuultavana. Gallina puolusti EU:n rokotestrategiaa ja selvensi millä periaatteilla EU:n budjetista koronavirusrokotteen kehittämiselle varatut 3 miljardia euroa on käytetty. EU:n strategiana on ollut hajauttaa investoinnit ja tukea useampaa kehitteillä olevaa rokotetta. Gallina korosti, että komission näkemyksen mukaan yritykset kuten AstraZeneca ovat sitoutuneet toimittamaan tietyn määrän rokotetta tietyssä aikataulussa.

Budjettivaliokunnassa pidettiin kriittisiä puheenvuoroja muun muassa puutteista komission kommunikaatiossa ja sopimusten läpinäkyvyydessä, mutta keskustelu sai myös absurdeja käänteitä, kun osa mepeistä oli valmiita tarjoamaan EU-budjetista 1,5 miljardia lisää rahaa koronarokotteisiin. Lisäinvestoinneista puhuminen ei tässä kohtaa mielestäni ole järkevää, ennen kun on selvyys siitä, onko rokotehankinnoissa ja sopimuksissa tehty virheitä. Itse nostin esille kysymyksen sanktioista. Kysyin pääjohtaja Gallinalta, että mikäli AstraZenecan kohdalla kyse todella on sopimusrikkomuksesta, onko sopimuksiin kirjattu sopimusrikkomussakkoja, jotka nyt voitaisiin ottaa käyttöön. En saanut kysymykseeni suoraa vastausta, joten johtopäätökseni on, että ihan vedenpitävistä tilauksista ei ole ollut kyse.

Keskustelu koronastrategiasta jatkui tiistaina, kun von der Leyen oli S&D-ryhmän vieraana. Mitään uutta tai yllättävää emme kuulleet, retoriikka oli samaa, kun hänen ulostulonsa mediassakin. Von der Leyen kyllä myönsi tapahtuneet virheet, mutta korosti EU:n hakevan ratkaisuja aktiivisesti rokotetuottajien kanssa. Hän myös alleviivasi yhteisen rintaman tärkeyttä sanoen, että maiden omat ostosopimukset olisivat vaarantaneet koko EU:n kyvyn vastata pandemian haasteeseen. Ensi viikolla von der Leyen astuu koko parlamentin eteen rokotteita koskevassa debatissa.

EU:lla on tärkeä tehtävä rokotehankinnoissa ja uskon, että yhteishankinnat ovat oikea tapa edetä. Rokotenationalismi ja keskinäinen kilpailu EU-maiden välillä olisi Suomen kaltaiselle pienelle maalle katastrofi. Virheitä on kuitenkin sattunut ja ne pitää myöntää ja korjata, koska rokoteohjelman viivästymisellä on todellisia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.


Teknologiset ratkaisut tehokkaamman globaalin talouden hallinnassa

Tällä viikolla talousvaliokunnassa keskustelimme Portugalin valtiovarainministerin johdolla Portugalin EU-puheenjohtajakauden painopisteistä. Kansantalouksien elvyttämisessä keskeiseksi tulevat nousemaan kansallisten elvytyssuunnitelmien ja kestävän rahoituksen lisäksi digitaaliseen rahoitukseen liittyvät aloitteet. Digitaalisen rahoituksen S&D -ryhmän vastuuhenkilönä tulen keskittymään erityisesti ns. MICA-tiedostoon, salaustuotteiden markkinoiden sääntelyyn, josta saksalainen raportoija julkaisee mietintöluonnoksen tämän kuukauden lopussa. Mielestäni on kriittistä, että tuleva asetus antaa oikeusvarmuuden innovatiivisille yrityksille, mutta asettaa samalla korkeatasoiset vaatimukset sijoittajansuojalle ja rahoitusvakaudelle. Edelleen on ehdottoman tärkeää, että rikollisten rahanpesun mahdollistavat porsaanreiät tukitaan salausresurssien kautta.

Tämä oli myös keskeinen viesti puheessani torstaina rahanpesua ja sen torjuntaan keskittyviä teknologisia ratkaisuja koskevassa Afore-konferenssissa. Esittelin rahanpesuun liittyvät keskeiset haasteet ja toin esiin kiireellisen tarpeen yhdenmukaistetulle sääntelykehykselle, jolla voidaan tehokkaammin puuttua rahanpesuun EU:ssa. Tarvitsemme koherenttia sääntelyä, vahvan EU-tason valvojan rahanpesua varten ja tiiviimpää yhteistyötä rahanpesun selvittelykeskusten välillä. Jotta voisimme menestyä paremmin taistelussa rahanpesua vastaan, meidän on yhteistyössä teknologia-alan kanssa luotava uusia tekoälysovelluksia, parempaa tiedonhallintaa ja sitä kautta tarkempia riskinarviointeja. Kyllä, tietosuoja on avainasemassa, mutta sitä ei voida käyttää tekosyynä rikollisten suojelemiseen.

Lopuksi lyhyesti viime viikolla Yhdysvalloissa Wall Streetiä kuohuttaneesta tapahtumasta, jossa lähinnä yksityissijoittajat onnistuivat nostamaan GameStop-yrityksen osakkeen markkinoiden korkeimpaan arvoonsa sijoitusrahastojen tehdessä vedonlyöntiä osaketta vastaan. Osa sijoittajista tienasi tässä suuren potin, osa otti huomattavia tappioita. Olemme nähneet jossain määrin myös samanlaista kehitystä Euroopan osakkeissa, kuten esimerkiksi Nokian kohdalla kuluneella viikolla.

Tulemmekin talousvaliokunnassa tarkastelemaan yksityiskohtaisesti mitä tapahtui. Nostin asian esille myös kirjallisessa kysymyksessäni komissiolle, sillä sijoitusrahastojen EU-tason sääntely on tulossa parlamentin agendalle myöhemmin tänä vuonna. Lisäksi olen kiinnostunut kuulemaan komission näkemyksistä koskien sosiaalisen median välityksellä levitettyjen huhujen vaikutusta osakkeiden arvoon.


Sydämen asialla

Korona on vienyt Euroopassa yli puolen miljoonan ihmisen hengen ja kaikkien huomio on nyt pandemian voittamisessa. Sydän- ja verisuonitaudit ovat kuitenkin yleisin ja edelleen yleistyvä kuolinsyy EU:ssa ja ne lisäävät riskiä sairastua koronan vakavaan muotoon. Euroopan korkeita kuolleisuuslukuja on myös selitetty sydän- ja verisuonitautien yleisyydellä. Monet sydän- ja verisuonitaudeista kärsivät ovat koronan vuoksi joko jättäneet hakeutumatta hoitoon tai hoitoon pääsy on viivästynyt.

Puheenjohdin keskiviikkona parlamentin sydänryhmän keskustelua hoitamattomien kansantautien ja terveydenhuollon heikentyneen kantokyvyn haasteellisesta yhtälöstä. Suomessakin hoitovelka kasvaa ja juoksemme kilpaa aikaa vastaan niin koronan voittamisessa kuin sydän- ja verisuonisairauksien hoidon takaamisessa. Koko Euroopan tasolla pandemia on syventänyt terveyden eriarvoisuutta ja tällä saattaa olla vakavia seurauksia yhteiskuntien hyvinvoinnille pitkällä tähtäimellä.

EU:n parlamentti sai monivuotiseen rahoituskehykseen huomattavan lisäyksen terveydenhuoltosektorille, mutta panostuksia tulee lisätä jäsenmaiden terveydenhuoltojärjestelmien tukemiseksi. Hoitovelka on tunnistettava ja pyrittävä teknologisia ratkaisuja ja lisäresursseja hyödyntäen löytämään nopeita ratkaisuja. Keskiviikkona EU-parlamentin sydänryhmässä kuultiin Suomen Sydänliiton pääsihteerin Tuija Braxin puheenvuorossa erinomaisia kokemuksia, miten uudella teknologialla voidaan saada aikaan yhtä aikaa parempaa hoitoa ja säästöjä. Esimerkiksi etävastaanotoista on hyötyä huonokuntoisille ja syrjäseuduilla asuville. Ja senkin tiedämme jo Pohjois-Karjala -projektista, että positiivista terveysvalistusta tarvitaan – terveelliset elämäntavat ovat nousseet jälleen arvoonsa.


EMU:n säännöt S&D-työvaliokunnan pöydällä

Oman S&D-ryhmäni työvaliokunta oli koolla keskiviikkona. Erityisaiheena olivat talouspolitiikka ja Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) sääntöjen uudistus. Kokoukseen osallistui myös italialainen rahakomissaari Gemtiloni. Vakaus- ja kasvusopimuksen velka- ja alijäämäkriteerit ovat nyt tauolla, sillä pandemiakriisin aluksi niistä päätettiin luopua. Päätös oli tärkeä, jotta nopeat elvytystoimet tulivat mahdollisiksi. Nyt kysymys kuuluu, missä vaiheessa sopimuksessa palataan normaaliin. Keskustelussa vallitsi yhteisymmärrys siitä, että sääntöjä tarvitaan jatkossakin. Yhtä lailla tärkeää on, että säännöt mahdollistaisivat suhdanteita tasoittavan politiikan sekä työllisyyttä tukevat investoinnit.

Keskustelumme johtopäätös oli, että EMU-sääntöjen uusiminen tulisi ottaa ripeasti työn alle: nykyisestä tilasta ei tulisi palata suoraan vanhaan sääntökehikkoon, sillä se saattaisi johtaa talouden äkkijarrutukseen. Aikataukullisesti tämä tarkoittaisi neuvotteluja sääntömuutoksista heti, kun tärkeät Saksan vaalit on pidetty ja Saksan uusi hallitus on muodostettu. Tässä kunnianhimoisessa aikataulussa tähdättäisiin uuteen sopimukseen jo keväällä 2022.


EU-Venäjä -suhteet aallonpohjassa

EU-Venäjä -suhteet ovat uudessa aallonpohjassa Aleksei Navalnyin myrkytysyrityksen, pidättämisen ja tuomitsemisen jälkeen. Parlamentissa on nyt joka viikko Venäjä-aiheisia kokoontumisia, joissa Venäjän kehitystä ja tapahtumia käsitellään yhä enemmän myös Venäjän sisäisten tapahtumien kannalta. Parlamentin ulkoasianvaliokunta, ihmisoikeuksien alivaliokunta ja Venäjä-valtuuskunta kokoontuivat perjantaina pohtimaan laajasti erityisesti Venäjän ihmisoikeustilannetta.

Navalnyin kohtelu on tuonut väkevästi esiin Venäjän oikeuslaitoksen ongelmat. Oikeuslaitoksen riippumattomuus poliittisesta vallasta ei toteutuu ja poliisivoimia käytetään rajusti rauhallisesti mieltään osoittavia kansalaisia vastaan. Etyj:n, Euroopan neuvoston sopimusten ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kautta Venäjä on kuitenkin sitoutunut kunnioittamaan kansalaisten perusoikeuksia, jotka nyt vaarantuvat. Komission varapuheenjohtaja, ulkopolitiikan korkean edustajan Joseph Borrelin perjantainen vierailu saattoi vain lähinnä todentaa ongelmat ja ilmaista EU:n linjan ja vaatimuksen Navalnyin vapauttamisesta. Borrelin matka oli kuitenkin tärkeä mahdollisuus ilmaista EU:n yhteiset käsitykset suoraan Venäjän johdolle ja samalla hankkia paikan päältä luotettavaa tietoa Venäjän tilanteesta ennen EU:n ulkoministereiden seuraavaa tapaamista sekä EU:n omien toimien määrittelyä. On oletettavaa, että EU tulee päättämään uusista henkilöpakotteista niitä henkilöitä kohtaan, jotka ovat tiedetysti syyllistyneet kansalaisoikeuksien loukkauksiin ja erityisesti Navalnyin murhayritykseen.

Yhdysvaltain uusi presidentti Biden tulee tiukentamaan Yhdysvaltojen Venäjä-politiikkaa, kuten hän kertoi esiintymisessään ulkoministeriön työntekijöille torstaina. Odotettavissa on monenlaisia vastatoimia ja mahdollisesti myös pakotteita. Itämeren kaasuputkikeskusteku jatkuu sekin. Kaasuputken loppuunsaattaminen on ennen muuta Saksan arvioitavana. Suomi ei ole tätä kaasua käyttämässä eikö ole ollut kaasuputken rakentamisessa mukana muutoin kuin antamalla ympäristöarvioinnin jälkeen luvan putken rakentamiseen Suomen talousalueella. Suomi-yhteys putkeen syntyy kuitenkin oman energiayhtiömme Fortumin uuden Uniper-omistuksen kautta. Uniper on rahoittanut kaasuputkea noin miljardilla eurolla.

Oma kantani on selvä. Suomen kannattaa säilyttää oma pitkäaikainen linjansa, jossa Suomi toimii omien sanojensa mukaisesti ja luotettavalla tavalla. Meidän tehtäviimme ei kuulu Saksan ja Venäjän välisen kaasuputkihankkeen keskeyttäminen tai sen vaatiminen. Jos saksalaiset päätyvät keskeyttämään hankkeen, on se heidän päätösvallassaan, kuten hankkeen käynnistäminenkin on ollut. Venäjän nykyinen hallinto on hyvää vauhtia ajautumassa täydelliseen umpikujaan omassa politiikassaan sekä maan sisällä, että naapuruussuhteissaan. Mielenkiinto kohdistuu nyt Venäjän duuman vaaleihin syksyllä. EU:n pitää vaatia demokraattisia vaaleja, ihmisoikeuksien kunnioitusta ja kunnioittaa Venäjän kansan demokraattista oikeutta valita itse omat päättäjänsä.


Facebook-live sunnuntaina 7.2. klo 11

Sunnuntaina voi virittäytyä kanavalleni Facebookin puolella, sillä 7.2. pidän livelähetyksen klo 11 Facebook-sivuillani EU:n ajankohtaisista poliittisista aiheista.


Lopuksi

Ensi viikolla on täysistuntoviikko ja luvassa on siis tärkeitä debatteja niin rokotteista kuin Venäjänkin tilanteesta. Talouspuolella käsitellään rahoitusmarkkinadirektiivi MiFIDiä, elvytyspakettia ja Euroopan keskuspankin vuosikertomusta 2020.

Loppuun vielä muistutan 17.2. järjestämästäni rahanpesun torjunnan webinaarista. “Puhtaampaa rahaa reiluilla säännöillä – EU rahanpesu-lainsäädäntöä uudistamassa” -webinaari lähetetään livenä klo 9.30 Facebookissa, mukana ovat Suomen keskeisimmät rahanpesun torjunnan asiantuntijat. Katso lisätiedot täältä.

Vieritä ylös